Heip!
Jotenki on laiska fiilis, mut yritän aikani kuluks kirjotella... Ettei tartteis kotihommiin vielä alkaa.
:ashamed:
Mä oon kans suihkun tai kylvyn jälkeen käyttäny poikaa hetken verran
saunan puolella lämmittelemässä... Oon siis seisonu poika sylissä siinä oven edessä. Sit kun ite oppii seisomaan, otan alarapulle vannaan vähäks aikaa... Niin meidätkin (mut ja mun siskot) on otettu ihan pienestä asti. Mitään kovia löylyjä ei sillon oteta silti, mut eipä me yleensä muutenkaan.
Ite tykkään saunoa, oon aina tykänny. Mut ilman pitää vaihtua hyvin, muuten ei jaksa. Mun pisin saunomisreissu on kestäny 8 tuntia... Olin sillon mökillä ja pääsin kätevästi järveen vähä virkistäytymään. Nesteytys oli kyllä erityisen tärkee noin pitkällä saunomisella... Enkä nyt tarkota alkoholeja. Toki sidukkaakin tuli maisteltua, mut vettä ja mehuakin meni melkonen määrä. Kivaa oli.
Mä oon penskana mökillä melkein asunu saunassa ja järvessä.
Käyny vaan syömässä ja nukkumassa välillä. Poreamme ois kiva
Kreecherille ja Hani-:lle voimia! :hug:
Meillä herättiin viime yönä kahen maissa kitisemään ja siinä sit pompin tutia antamassa puoliks tajuttomana väsymyksestä... Puol kolmen tienoilla vaihdoin vaipan ja laitoin supon, otin sit perhepetiin. Poika jatko siinä vielä hyvän aikaa kitinäänsä ja jätysti mun jääkaapista hakemaa purulelua. Nukahti lopulta varmaan kolmen, puol neljän maissa ja minä siinä samalla. Nukuin siinä sit seiskaan asti heräämättä!
Edes miehen herätyskelloa en muista kuulleeni, vaikka se oli ihan lähellä ja yleensä herään siihen ennen ku mies kerkee tajuta sen soivan. Teki muuten tosi hyvää, mut silti oli vaikee saada silmiä auki.
Sit nukuskelin vielä aamu-unet jätkän kanssa ja noustiin ysin tienoilla. Tuli pojalle sit äkkiä ihan hirvee nälkä eikä edes puuron jälkeen ollu tyytyväinen. Maidon jälkeen ei enää kitissy, mut päikkäreille meno olikin sit taas oma taistelunsa. Pitänee herättää puolen päivän aikaan, ettei rytmi mee sekasin.
Mä uskon nyt, että noi yölevottomuudet on johtunu tosta hampaitten hautomisesta enimmäkseen. Nyt kun vaan saatas siitä ikenen läpi tulemaan, niin helpottas hurjasti... Mä toivon molempien nousevan samaan aikaan, mut kyllä ne taitaa erikseen nousta.
Soseet mä pakastan jääpalamuotteihin. Välillä laiton annosrasioihinkin, mut se ei oikein toiminu meillä... Annoskoko vaihtelee vähän tilanteen mukaan ja saan helpommin vaihtelua, kun kokoon sen annoksen kuutioista. Meillä kun on makuja nyt vaan bataatti ja kukkakaali. Pitäskin nyt alottaa kesäkurpitsa, kun poika on oireeton... Mikäli siis tota nuhaa ei lasketa. Lääkäri kyllä suositteli lykkäämään uusien alotusta nuhan loppuun, mut sitä saattaa joutua oottaan kauankin... Lihat ja pari viljaa pitäs saada myös kokeiltua, joten ei tässä oikein voi odotella enää.
Marjasoseet ostan valmiina ja niistä menee vadelma, mustikka, ruusunmarja ja puolukka yksistään ja erilaisina sekotuksina. (sellasina valmiina) Hedelmistä on testattu vaan luumu, enkä muita meinaakaan kokeilla vielä aikoihin. Sitte vasta, kun on saatu ainaki yks liha ja kaura tai vehnä (tai muu vilja tms) ruokavalioon. Ne kerkee kyllä, kun noita marjoja on jo ihan ok.
Noita "makeita" soseita saa poitsu nyt puuron seassa ja päivällisaikaan. Meillä on päivällinen kevyempi ruoka, koska jätkä syö sen viiden maissa ja iltapuuro on jo seiskan tietämillä. Aikastin sitä, kun yritetään saada nukkumaan meno kasin ja ysin väliin... On poika selkeesti siihen aikaan niin väsynyt jo.
Joulu ollaan anoppilassa ja uutta vuotta mennään viettämään mun vanhemmille. Lauantaina ajellaan siis 660km ja yhteensä lenkkiä tulee sellanen reilu 1500km. Meille jo tuttu juttu eikä pakkaaminenkaan ahista... Mä ainakin ootan innolla. Toi pitkä ajo mennessä ja tullessa on se ainoo miinus noissa reissuissa, mut kyl se menee. Hassua sinänsä... Mun vanhemmat tulee tänne mun siskon luo jouluks ja me lähetään pois.
Palaavat kotiinsa tapaniks ja me mennään sit sinne seuraavana päivänä. Tää menee näin, kun ei kaikki mahduta samaan paikkaan. Mut sopii kaikille, joten ei ongelmaa.
Jahas... Melkonen tarina tossa taas. Taidan välillä puuhata niitä vähemmän mieluisia kotihommia...
Myy ja poikanen, perjantaina 6kk
terveydenhoitaja ei ollut kovin huolissaan, mutta ottaa ens kuussa kuitenkin pituuskontrolliin, kun muutenhan neuvola olis ollu seuraavan kerran vasta 8kk:n iässä. Äidillä tietysti on hieman nyt huoli, mutta toivottavasti ei mitään kummempaa olis. Jospa se pituuskin lähtisi nousuun kun alkaa kiinteitä mennä enempi. Muuten kaikki oli kunnossa ja kehui miten hyvin kehittynyt poika meillä on 
