Kesäkuu 2006/9

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Uusi ketju
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

Uusi ketju

Vieras
02.06. Maria 25v. esikoinen, KOS
05.06. Annukka 28v. esikoinen, Jorvi
05.06. Krista 26v. toinen, KHKS
07.06. Ansku 21v. esikoinen, OKS
07.06. Ode 29 v. esikoinen
08.06. Nipsu 25v. esikoinen, KOS
08.06. Ansku 25v. esikoinen, SEKS
09.06. Mirri 25v. esikoinen, KOKS
09.06. Liisa 24v. tyttö 2v., tuplat, KSKS
11.06. Emilia 23v. esikoinen, KOS tai NKL
11.06. Kati 29 v. esikoinen, K-HKS
11.06. Minzu 22v. esikoinen, TAYS
12.06. Valo 28v. esikoinen, KOS
13.06. myy85 20v. esikoinen, TAYS
14.06. Ellie 22v. esikoinen, SATKS
14.06. enna 23v. esikoinen, PKKS
15.06. Santra 33v. esikoinen, KOS
16.06. Maarit 34 v. esikoinen
16.06. Eerika 25 v. esikoinen, HYS
17.06. milly 32v. poika 1v.
19.06. Johanna 30v. esikoinen, TAYS
19.06. Krisu 29v. esikoinen, NKL
19.06. Nemi 23v. esikoinen, kätilöopisto
21.06 katriina 28v.esikoinen
22.06 Bambi 26v,esikoinen
22.06. Minttu 28v. esikoinen, TYKS
23.06. Anni 23v. toinen, KYS
23.06. Eliisa 28v. esikoinen, HH
24.06. sanna 26v. esikoinen KYS
25.06. Jemma 29v. esikoinen, NKL
27.06. Norde 30v. esikoinen, TYKS
28.06. gekko 35v. 2 lasta, K-HKS
28.06. Karina 29v. esikoinen, PHKS
29.06. siru 32v. 2 lasta, TAYS
29.06. Nyyssönen 29v. esikoinen, VKS
30.06. ellinoora 28v. esikoinen, KOS
30.06. nene 29v. toinen, etelä-suomi

Alkoi olla satanen niin lähellä...
 
Hellurei!
Päänsärkyä ei tänään ole vielä kuulunut, mutta potkut kuuluivat sunnuntaina ja eilen tiistaina niin selkeästi kun mahallani köllin, aivan varmasti muksu kääntyili massussa!! Nyt tiedän ettei tarvii hermoilla ollaanko siellä kunnossa.. huih..
Nyt pitäs kipaista kokeisiin terveyskeskukseen, multa ei olla nimittäin otettu mitään testejä vielä. Kerran mitattu verenpaine joka oli silloin ok. Tuntuu että olen vähän heitteille jäänyt! Maanantaina rakenneultra ja viikkoja silloin tasan 20. Mieheni äidille kertoiltiin eilen ja oli niin innoissaan jo juoksemassa shoppailemaan lastentarvikkeita, oli niiin innolla kuulemma odottanut että milloin tämä tapahtuu. Ei tarvitse mummon pitkään odotella muksua syliin, kesäkuuhun kun on aika vähän aikaa. Yleensä tässä vaiheessa kiroaa jo että tulis se kesä jo! On kylmä ja masentaa! Mut ei, nyt on vaaan niin lyhyt aika kesään.. Mut nyt suihkuun ja sit kokeisiin, jatkoja
 
""Joku kirjoitti, että ensimmäisestä raskaudesta tulisi ottaa kaikki irti...olisi sitten kiva tietää, että mitä se käytännössä tarkoittaa?""
Niin no kieltämättä, mitä tuo nyt sitten tarkoittaa. Ehkä sitä, että yrittäisi olla liikaa murehtimatta. Tiedän sekin helpommin sanottu kuin tehty. Ekassa raskaudessa en paljoa murehtinut, mutta toisessa sitäkin enemmän. Tieto lisää tuskaa.
Ja nauttia uusista kokemuksista. Kaikki ei tosin ole aina niin kivaa (esim. pahoinvointi ja loppu raskaudessa saattaa olla vaikka mitä vaivaa). Sitä nyt lähinnä yritin sanoa, että toisella kertaa ei mikään ole enää niin uutta ja ihmeellistä.
Muistan millaisen vaikutukset ekat liikkeet ekassa raskaudessa tekivät. Kuinka jännää kaikki oli. Kuinka hienoa oli saada äitiyspakkaus jne. Nyt kaikki menee enemmän siinä sivussa ja rutiinilla. Toki vieläkin sydänäänet herkistää yms., mutta ei samalla tavalla kuin ekalla kertaa. Ehkä joku muu ""veteraani"" voi olla eri mieltä. Olemme niin erilaisia.
No raskaus on hyvä alku tälle kaikelle murehtimiselle. Voin kokemuksesta sanoa, että eipä ne murheet raskauteen lopu. Eikä tarkoitus ole pelotella. Äitiys on ihanaa, en kai tähän muuten kolmatta kertaa ryhtyisi.

Olen onnellisesti raskaana, mutta tiedän, että jossain vaiheessa olen kurkkuani myöten täynnä tätä. Ekalla kertaa en ehtinyt kyllästyä, mitään niin suurta vaivaa ei ollut. Ja sitten yhtäkkiä vauva jo syntyi. Aika todellakin menee loppujen lopuksi hirveän nopeasti.

Tsemppiä kaikille! Nautitaan kasvavista mahoistamme.
 
Katselin tuota la-listaamme ja totesin, että taidanpa olla porukan vanhin ja ainoa jolla on ennestään 2 lasta. Tiedän melko varmasti että tämä on viimeinen raskauteni ja varmaankin siksi koitan ottaa tästä(kin) raskaudesta kaiken ilon irti. Oma kroppa on jo nyt sen verran kovilla, että vähän jo hirvittää aika ennen kesäkuuta. Kyllä se odotusaika oli ainakin meikäläiselle fyysisesti helpompaa silloin 10vuotta sitten. No, silloin ei kyllä vielä ollutkaan diabetestä ja verenpainetautia. Ja muutenkin kroppa kesti paremmin raskauden venymiset ja vanumiset. Mutta eiköhän tämä tästä, päivä kerrallaan.

Rv 18+2 menossa ja vatsa mielestäni valtava. Mieskin sanoi, ettei muista että olisi aiemmissa raskauksissa näin työntynyt vatsa nimenomaan eteenpäin. Vähän jännittää sekin, että rakenneultraan kun menen niin mikä on vauvan koko. Np-ultrassa vastasi jo muutaman päivän vanhempaa kuin viikot. Diabeetikoilla kun se vauveli meinaa kasvaa turhankin paljon. Eikä nuo aiemmatkaan lapset ole alle nelikiloisiksi jääneet. ***Hauskaa päivänjatkoa kaikille!***
 
Terveiset rakanneultrasta! Sintillä kaikki hyvin, koon puolesta oli vaan vähän pienempi kuin laskennalliset päivät. Mutta aion kuitnekin jatkaa päivien laskemista entiseen malliin: a) siihen on jo tottunut, b) päiviä on 4 enemmän, c) heitto ei vaikuta laskettuun aikaan.

Kuvasta oli paljon vaikeampi saada selvää kuin np-ultrassa, mutta ruoto näkyi varsin hyvin. Saimme jopa yhden kuvan, jossa sintistä näkyy vaan toinen jalkapohja. Kun painoa on n. 190 grammaa, koipi _ei_ voi olla kovin iso...
 
kiva kuulla nyyssönen että kaikki on hyvin! eli se että huolehtii, ei välttämättä tarkoita että jokin olisi oikeasti pielessä..:) täytyy yrittää pitää mielessä.

täällä pyörähti uusi viikko ja flunssaa parannellaan edelleen..
 
Moikka kaikille.

Täällä olemus on kovasti pyöristymään päin. Tähän asti olen pärjännyt vaan yhdellä mammavaatteella eli alesta ostamallani hameella, mutta nyt kun alkaa matalavyötäröisetkin housut jo vähän kiristää niin pitää suunnata kauppoihin etsimään mammahousuja. Tuntuu toisaalta niin tylsältä ostaa vaatteita muutamia kuukausia varten, mutta pakkohan sitä on jotain päällensä laittaa :).

Onko teille muille muuten tullut raskausarpia? Itse olen harrastanut rasvailua jo monta monta viikkoa, mutta tänä aamuna huomasin suihkussa käydessä että lanteille on molemmille puolille tullut muutama punainen rantu :(. Myös rinnoissa on muutama pieni arpi. Painoa on tullut vähän yli neljä kiloa tähän mennessä, mutta ilmeisesti ihotyyppi on minulla sellainen että arpia tulee rasvauksesta huolimatta. No, vaalenevathan ne sitten aikoinaan...

Ihan hyvä mieli on siitä että raskaus on jo edennyt puoliväliin ja enemmän on takana kun edessä. Saa nähdä millaiseksi loppuraskaus muotoutuu.

Hyviä vointeja!
 
Taas olisi paljon kommentoitavaa... Toivottavasti muistan kaikki tärkeät asiat, kun huonomuistisuus on myös vaivannut viime aikoina...

Eliisa: Ihanaa, että kaikki on kunnossa. Olen sitä mieltä, että kaikista mieltä askarruttavista asioista kannattaa ottaa yhteyttä ainakin neuvolaan ja sieltä ne sitten neuvovat eteenpäin jos tarvetta on. Ei tarvitse nolostua, koska eivät ne sinua ""turhaan"" ultraa tai muuten tutki :)

Gekko: Sirulla on myös kaksi lasta ennestään... Hyvä, että meillä on ketjussa kirjoittelijoita, joilla on aikaisempaakin kokemusta. Muuten varmaan me esikoista odottavat oltais vielä enemmän pallo hukassa! Hauskaa muuten, etten ole yhtään miettinyt, minkä ikäisiä kirjoittajia täällä on, koska kaikki ovat kuitenkin samassa tilanteessa. Nyt kun katsoin listaa eri silmällä, huomasin, ettei taideta mennä ihan Suomalaisen ensisynnyttäjän keski-ikä käyrän mukaisesti. Taidetaan olla aika paljon alle...

Hymm, sitten pitää vähän hehkuttaa... Viikonloppuna ollaan menossa kylpylään rentoutumaan. Saatiin ilmainen kylpyläyö, joka siis tulee nyt enemmän kuin tarpeeseen... Otin vielä itselleni lisäksi kasvo ja jalkahoidot, aaaaahhh...

Eilen pähkinä taas möyrysi koko aamun, päivän ja illan. Tänään selvästi taas väsyttää enemmän. Jossain vaiheessa ""hermostuin"" muljaamiseen ja kokeilin silittelyä ja laulelua (hih, musta ei olisi idoliksi, kuin alkujaksojen hupi pätkiin...). Se auttoi!!!! Tosin kun laulu ja silittely loppui, potkut alkoivat taas uudestaan... Jep jep, ei vissiin ihan helppo tapaus tulossa :)
 
Terveisiä rakenneultrasta. Meillä oli tosi kiva kätilö ultraamassa. Iloinen ja katseli huolellisesti pikkuista. Tutkittiin kaikkia osasia, vatsapeitteet kunnossa ja muutenkin kaikki näytti oikein hyvältä. Kuviakin tulosteli pitkän nauhan. Kunnon sivuprofiilia ei meinannut vain saada, kun pieni piti päätä niin kumarassa koko ajan.Pää alaspäin se siellä oli ja istukkakin takaseinämässä. Ei ihme, että muljailut tuntuu vatsan päältäkin ihan hyvin.

Lopuksi sitten kysyin, että näkyikö kumpi se oli. Mies oli ollut jotain näkevinänsä ja oikeassa oli. Kätilö otti meille vielä pikku pippelistäkin kuvan erikseen. Ihan selkeesti poika.

Mulle oli tärkeetä tietää tuo sukupuoli jo nyt, koska en todellakaan halunnut pettyä siellä synnytyssalissa, vaan mieluummin nyt ja päästä siitä yli niin, että voin sitten ilolla ottaa pojan vastaan. Olin toivonut tyttöä enemmän kuin oikein olin tajunnutkaan ja melkein alkoi poruttaa, kun sitä pippeliä näytettiin. Mutta nyt kun sen ajatuksen kanssa pääsee paremmin sinuiksi ja tottuu, niin ei se ole ollenkaan paha asia. Mieskin vitsillä totesi, että tietääpähän ainakin saavansa seksiä myöhemminkin, kun ei tämä kerran ollut tyttö. Pöh.

Mut joo, olishan esikoistyttö ollut mulle kiva, niin sen jälkeen olis voinu vaan huoletta tehdä lapsia ilman mitään sukupuolipaineita. Nyt täytyy sitten taas jännittää seuraavaa. Mut tärkeintä oli, että kaikki hyvin.

Pääsempähän sitten aikanaan kiukuttelemaan, ku pojille tehdään vaan niin rumia vaatteita XD
 
Valo: mulla ei oo vielä tullut raskausarpia, mutta odotan niitä kyllä tuleviksi.. maha kasvaa nyt vauhdilla ja painokin on noussut alkuajoista kolmisen kiloa, joista suurimman osan ihan lähiviikkoina. Mun äitillä on tosi paljon raskausarpia, ja luultavasti niitä vielä mullekin tulee.

Pikkuinen potkii jo ahkerammin. Mulla on istukka etuseinässä, ja potkut tuntuvat jotenkin alavatsalla, vatsan päällä ei tunnu potkuja. Rakenneultra on ensi viikolla, odotan innolla! Me ollaan alustavasti ajateltu, ettei kysytä sukupuolta. Tosin varma ei voi olla siitä, muuttuuko mieli viime hetkellä...Ensi viikolla on raskauskin jo puolivälissä. Aika menee nopeasti.

Viimeisen viikon ajan olen tuntenut itseni pirteämmäksi kuin koskaan ennen tässä raskausaikana, alkuraskaudessa olin älyttömän väsynyt ja sen jälkeenkin melko väsynyt. Mukavaa, että on jaksanut muutakin kuin käydä töissä ja syödä :) Ehkä mulle tää energinen keskiraskaus koitti vasta rv 19.
 
Joku kyseli raskausarvista, et ole ainoa...mulla on kans muutamia sellaisia punertavia repeämiä tullut tuonne kylkiin, vaikka olen rasvaillutkin=(
Neuvola-aikakin oli tänään, mieskin halusi tulla mukaan, kun oli vapaalla. Olin saanut tulokset veriryhmästäni ja joudun lisätutkimuksiin vasta-aineiden takia, koska mun veriryhmä on O rh-. Tämä tehdään siltä varalta, jos masuasukki on rh+, niin mulle joudutaan antamaan jotain vasta-aineita sit synnytyksen jälkeen, jotta seuraava raskaus ei vaarantuisi. Lisäksi joudun kuulemma sokerirasitustestiin, koska painoindeksini oli ekalla neuvolakäynnillä just sillä rajalla, et onko normaalipaino vai ei kaikki muut arvot ovat olleet kohdallaan joka kerralla, joten niistä ei huolta.
Sydänääniäkin kuunneltiin taas, mutta se oli aikas hankalaa, koska vaavi karkasi laitteen alta koko ajan...kerran saatiin kuulumaan ehkä 15 sekunnin jakso. Neuvolantäti tuumasi, että on ultraajalla töitä ensi viikolla, jos masuasukki on hereillä, koska se liikkuu näin paljon. Sitä odotellessa...
 
olen tosi iloinen kun tunsin tuntuva myllerystä mahassa eilen illalla, kuten kirjoitinkin aikaisemmin, olen jo ehtinyt odotella niitä liikkeitä jo jonkin aikaa. potkuiksi ei nyt voi hyvällä tahdollakaan kustua, mutta ei kyllä jäänyt epäselväksi että joku ötökkä siellä uippii..:) nyt helpottaa kovasti!

raskausarpia ei ole tullut mutta painoa ainakin 3-5 kiloa (vaihtelee päivästä) ja verenpurkautumia säärissä. kaikki paino on tullut viimeisen kuukauden aikana, eli todellakin kasvua tapahtuu. toivottavasti vaan vauvakin kasvaa eikä vaan äiti..:)

vilkkaita vauvoja tuntuu olevan kaikilla ja hyviä uutisia toistensa perään! mukavaa lumipäivää kaikille kesäkuulaisille... ja onnea puolivälin ylittäneille, perästä tullaan.
 
Kiva että ellinoorakin on tuntenut jo vauvan liikkeitä! Se on kyllä jännä se tunne aluksi kun ei ensin ole ihan varma onko kyseessä vauva vai jotain muuta, esim. ilmavaivoja... ;) Nyt kun olen viikolla 21 niin liikkeet ovat jo voimakkaampia ja tuntuvat sellaisilta nykäisyiltä. Katriinako se oli, jolla on istukka etuseinämässä ja sanoi tuntevansa potkut alavatsalla: minulla on aivan sama juttu. Mahan päältä liikkeitä ei oikein tunne vielä, paitsi minä itse, kun samalla tunnen ne sisältäpäin :).

Ellie, kyllähän tuota tulevan vauvan sukupuolta tulee väkisinkin mietittyä ja jonkinlainen toive, tiedostettu tai ei, on ehkä kaikilla odottajilla takaraivossa. Itse täytyy myöntää, että minäkin toivon tyttöä ehkä himpun verran enemmän kun poikaa, mutta totta kai poikakin on tervetullut! Siskoni sai esikoisensa muutama viikko sitten ja se on tyttö, ja ajattelin että olisipa minustakin ihanaa olla pienen tytön äiti. Toisaalta nyt kun olen nähnyt siskoni vauvan monta kertaa ja miettinyt asiaa, on minulle loppujen lopuksi sama kumpi sieltä tulee, kunhan tulee vauva! Ihanaa se on olla pienen pojankin äiti! Meille sukupuoli selviää sitten vasta synnytyksessä, täällä Helsingissä kun ei 'tavallisessa' ultrassa sitä kerrota eikä sitten olla ajateltu siihen 4D-ultraan mennä. Kuinka moni teistä ketjulaisista muuten aikoo 'selvittää' sukupuolen etukäteen?

Onko täällä ketjussa muita jotka ovat ilmoittautuneet Kätilöopiston Haikaranpesään synnyttämään? Itse tein vihdoin päätöksen ja ilmoittauduin keskiviikkona sinne. Oikein mukava kätilö sieltä vastasi ja kertoi paljon kaikista valmennuksista ja keskusteluryhmistä, mitä siellä tarjotaan. Itse haluaisin Haikaranpesään lähinnä siksi että se on kuulemma todella viihtyisä ja kodinomainen paikka ja siellä on niitä perhehuoneita, olisi tosi hienoa jos mieskin pääsisi heti mukaan vauvan hoitoon synnytyksen jälkeen. Lisäksi minusta on kiva käydä valmennuksessa siellä, niin tutustuu samalla paikkaan ja vähän kätilöihinkin. Eihän se tietysti ole varmaa pääseekö sinne loppujen lopuksi sitten, mutta onpahan ainakin yritetty :).

Hyvät viikonloput kaikille!
 
iloisia kuulumisia rakenneultrasta:)
kaikki hyvin, painoa n.350g tällä hetkellä. kovasti potki ja pyöri,ei antanut mittailla itteään. menikin sit koko touhussa n.puol tuntia...lopulta sai kyl kaikki mittaukset tehtyä.

nyt sit tuli ihan poikaolo,vaikkei sukupuolta kysyttykään enkä nähnyt mitään..np-ultrasta lähtien kun on tytöltä tuntunut..no kesäkuussa se sit paljastuu:)

laskettuaika pysyi nyt tuona 14.6,se kun silloin alussa muuttui..
tänään ei olekaan sit supistellu(jospa tämä makoilu auttaa),mut päähän on koskenutkin siitä edestä...

onnellisena enna 20+2
 
Paljon kivoja ultrauutisia!!! Hauskaa, kun jotkut tietävät jo vauvan sukupuolenkin... Mä edelleen odottelen tyttöä, vaikkei sitä varmistusta mistään ole asialle saatukaan. Tyttöolo on ja pysyy vaikkei oikeasti ole väliä kumpi sieltä tulee. Tänään oltiin neuvolassa ja taas oli ""tyttösykkeet"" eli 153.

Ellinoora: Mäkin ilmoittaudun verenpurkauskerhoon... Jep, mulla niitä on tullut entisten lisäksi resiin sekä ihan uusia mahaan ja sääriin. Ei tule musta enää bikinimallia, hih.
Raskausarpia tulee toiseen rintaan... Muualla niitä ei ole onneksi vielä näkynyt.

Nyt ajatukset heittelevät niin paljon, että parempi keskittyä vain töihin :)

Maria 22+0 (tämäkin päivä merkittävä, koska kun 22 vkoa täyttyy, voi saada virallisen raskaustodistuksen... Eli olen oikeasti raskaana!!!!)

PS. Viikon vinkki: Mä olen keräillyt omat kirjoitukseni täältä palstalta ja aion liittää ne sitten vauvakirjaan vaikka jonnekin kirjekuoreen tms. On sitten kivaa joskus katsella milloin on tunutnut ensimmäiset potkut jne. Muutenkin tänne on tullut tuuletettua odotusajan tunteita ihan huolella...
 
mulla oli tänään rakenneultra. kaikki oli hyvin ja selkäranka näkyi oikein hyvin. tosin kuvanlaatu ei ollut kovin hyvä ja sain uuden ajan, kun sydäntä ei pystynyt näkemään muutakuin et se löi.. koko vastasi hyvin viikkoja. pää oli juuri navan kohdalla mikä selittää sen että potkut tuntuu alhaalla. ei oo tullut vielä hankittua yhtää tarvikkeita vauvalle, on kumminkin tulossa muutto isompaan paikkaa. sukupuolta ei tiedetä, mutta mummo sanoi että tulee tyttö ja kaverikin on ennustanut ensimmäiseksi tyttöä.. mut eipä tässä ihmeempiä, viikkoja 20+5.
 
Heips!

Mullakin oli rakenneultra torstaina. Kaikki tarvittavat elimet yms. löytyi paitsi virtsarakko. Ei kuulemma näy jos vauva on vasta pissannu. Vähän murhetta mulle aiheutti vauvan hidastunut (?) kasvu. Ennen on vastannu viikkoja ja ollut jopa pikkasen isompikin. Nyt oli kuitenkin pipo ja vatsanympärys jääny jälkeen melkein viikolla. Ja se B-mitta näyttäs olevan kans siis viikolla hidastunu..Mitä tuo B-mitta tarkottaa? Meinas siirtää laskettua-aikaa, mutta ei sit siirtänykkään, kun aiemmin on vastannu niin hyvin. Lääkärillä oli tosi kiire, eikä se paljon mitään kertonu. Äitejä kävi kuin liukuhihnalla. Vähän jäi paha mieli itselle. Olin kai odottanu liikoja. Sukupuolta ei nähnyt, kun vauvan jalat oli tiellä. Seuraava lääkärin tarkastus on viikolla 29. Se on täsmälleen samanlainen kun tuo ""rakenneultra"". Täällä on pikkasen omituisesti nuo tarkastukset. Jeps, vähän masentunu olo ja ei oikeen tiiä että olisko ilonen vai ei..Mistähän tuollanen kasvun hidastuminen johtuu? Kuitenkin reisiluunmitta vastas melkeen viikkoja ja painoakin oli 375g. Onneksi lääkäri kuvaili vauvaa kuitenkin vilkkaaksi.
 
Ansku: kai vauvojen kasvu on yksilöllistä kuitenkin, eikä aina mee niiden ohjeiden ja käyrien mukaan... joten varmaankaan ei oo syytä huoleen! Harmi kuitenkin, että oli kiireinen kokemus :(
Olen itse alkanut vähän jännittää tuota rakenneultraa myös siinä mielessä, että jos sieltä jotain rakenteellista vikaa paljastuisikin. Kuitenkin varasimme ultran siksi, että haluamme nähdä pikkuisen tässäkin vaiheessa... mulla on aika ensi viikolla. Jolloin raskauden puolivälikin tulee täyteen.

Lähipäivinä vauvan potkut tuntuvat voimistuneen ja lisääntyneen aika tavalla, joten kai se on kasvanut ja vahvistunut! Maha siis on ainakin kasvanut, ja pian pitää ostaa joitain äitiyspaitojakin, kun omat paidat alkavat käydä napapaidoiksi. Pisimmät toki menevät vielä, mutta vaatevalikoima alkaa käydä pienemmäksi. Kuitenkin loppuaikana ei varmaan voi pitää kuin joitain äitiyspaitoja, niin venytän nyt vielä niiden ostamista vähäsen tulevaisuuteen, ettei ehdi kaikkiin vaatteisiin hirveän aikaisin kyllästyä.

 
Täällä myös jännitys nousee, mitä lähempänä rakenneultra on (tiistaina). Vauvajutut on ensimmäistä kertaa tulleet myös uniin. Odotan kyllä ultraa kovasti, mut jännittäähän se. Liikkeitä olen tuntenut jo pidempään, mut en ole niiden merkittävästi huomannut lisääntyneen. Kaikkea ei varmasti tunnekaan.

Mieltä askarruttaa myös vatsavaivat. Ei mitään voimakasta kipua, outoa jomotusta kun nousee istumasta ylös ja autolla ajaessa, kun jalkoja liikkuttaa. Mitä lie? Onneksi on se ultra ja lääkkäri paikalla, pitää kysellä. En ole hätäillyt, kun se ei mitään voimakasta ole ollut, epämiellyttävää kylläkin ja mieltä vaivaavaa.

Onko muilla ollut ummetusta? Olen ajatellut, että vatsavaivat vois johtua myös hidastuneesta suolen toiminnasta, en tiiä. Kotona olo on aina mukavampi kuin töissä, voi tehdä rauhassa sen mitä jaksaa ja huvittaa. Nyt pitääkin nauttia viikonlopusta!

Rentouttavaa viikonloppua!
 
huomenta kaikille!

joo, rakenneultraa jännätään täälläkin, vaikkakin edessä vasta viikon päästä. kiva että hyviä kuulumisia kaikilla, varmasti anskullakin kaikki hyvin, yksilöllistähän tämä kasvu on myös äideillä..:) tsemppiä vaan sinne!

mutta totta se on että lääkäristä/neuvolasta/ultrasta jää helposti paha mieli, jos hoitohenkilökunta ei jaksa selittää kaikkea tarpeeksi tarkkaan ja ajan kanssa. työtäänhän he tekevät ja varmasti siinä liukuhihnalla hämärtyy helposti miten ainutkertaista jokainen raskaus on äideille ja miten paljon sitä vakuuttelua ja tukea tarvitsee. se on ihan uskomatonta miten paljon tätä raskautta tulee kelattua päässään! luulin aina olevani rennommanpuoleinen tyyppi, mutta ilmeisesti omasta itsestään huolehtiminen on jotain ihan muuta..

joka tapauksessa, oikein hyvää viikkoa kaikille!
 
ja vielä sannan kysymyksiin:

jomotusta on mullakin lähes jatkuvasti alamahassa, kyljissä ja nivusissa, mutta olen päätellyt sen liittyvän kohdun kasvuun jne. tuntuu erityisesti kävellessä, autosta noustessa, portaissa jne.. luulisin olevan täysin tavallista.

ummetusta oli joku viikko sitten enemmänkin, olen vain alkanut juomaan ihan älyttömästi vettä, työpöydällä on aina puolentoistalitran kannu vettä jonka olen päättänyt tuhota joka päivä. lisäksi ainakin toinen mokoma kotona. ja aamulla en lähde mihinkään ilman puuroa/täysjyvämuroja ja appelsiinia, vaikka kuinka ruoka ällöttäisi. on auttanut kovasti!
 
Voih tätä unettomuutta... Illalla pelottaa mennä nukkumaan, kun herää kuitenkin muutaman tunnin kuluttua ja valvoo aamuun. Asiat karkailevat mielestä, eikä energia riitä mihinkään. Jotenkin tuntuu, että mitä vain kestäisi, muttei tätä väsymystä... Hyviä vinkkejä otetaan vastaan!!!

Ei siis mitään uutta täällä... Maha jatkaa kasvuaan ja on tosi kaunis! Onnellista alkavaa viikkoa!!!

Maria ja pähkinä (22+3)
 

Similar threads

K
Viestiä
102
Luettu
3K
A
P
Viestiä
0
Luettu
324
P
U
Viestiä
105
Luettu
3K
V
K
Viestiä
0
Luettu
377
Lapsen saaminen
Kesäkuu 2006/10
K

Yhteistyössä