Oi, jännät paikat teillä, oonkin miettinyt miten siellä meneeTäällä myös edelleen yhtenä kappaleena. Tyksin ultrassa kaikki pienellä hyvin. Sf-mitan nousuun ei löytynyt mitään ihmeellistä syytä ja painoarvioksi saatiin 3,4kg eli ihan normaalikokoinen vauva ❤ kohdunkaulaa oli edelleen jäljellä ja sisäsuu täysin kiinni. Ulkosuu 2 sormelle auki. Pieniä tuntemuksia päivittäin. Eilen aika tymäkästikkin supisteli 2h, mutta loppupäivästä ei mitään. Täällä saatu myös pukama kiusaksi ja todella kipeät polvet. Istumaan meno ja nousu nostaa kyllä ärräpäät huulille. Oltaisiin myös ihan valmiita vastaanottamaan pieni perheeseen. Tänään rv 39+2
Toivottavasti teidän pikkuinen syntyy pian! Mutta jos menee loppuviikkoon niin sitten ollaan tyksissä yhtäaikaa 
Toki meitäkin käskettiin varautumaan siihen että aina on pieni mahdollisuus että leikkausaika siirtyy kiireellisten tapausten vuoksi, mutta pyritään kuitenkin sovitun päivän aikana leikkaamaan, vaikka menisi sitten iltapäiväänkin. Saa nähdä osaako sitä nukkua edes sektiota edeltävänä yönä. Toisaalta, nukun muutenkin todella katkonaisesti ja levottomasti tällä hetkellä. Meillä esikoinen syntyi 41+0 ja muistan kuinka pitkä odottavan aika oli! Toinen syntyi 39+4. Ja tämä kolmas nyt sitten sovitusti vähän aiemmin, tänään mulla rv 37+1. Esikoisesta lapsivedet hulahti yhtäkkiä kunnolla lattialle ja synnytys käynnistyi, mitään supisteluita tai muuta synnytykseen viittaavaa ei ollut sitä ennen. Joten koskaan ei tiedä näillä viikoilla milloin kenenkin synnytys koittaa, niin jännää 
Kohta onkin jo kesäkuu Tsemppiä kaikille 
kyllä saisi pian tulla pihalle jo, nyt 36+5 ja en todellakaan jaksaisi enää kuukautta. 
painoakin ihan just +20kg vaikka miten fiksusti syönyt ja liikkunut - sekin ahdistaa.
Mäkään en tunne varsinaista kovettumista enää kipeissä ”oikeissa” supistuksissa - ainoastaan tunnen kovettumisen sillon, kun tulee kivuton harjotussupistus.
Rv 38+2 tänään.
Oon hieman shokissa, kun vielä viime viikolla oli pää alaspäin neuvolassa… Viikot on tosiaan tänään 38+0 ja huomenna yritetään kääntää, mutta täällä pohdin, uskallanko yrittää perätilasynnytystä… Jos olisi eka lapsi, pyytäisin suoraan sektion, mutta aiemmin synnyttäneenä uskaltaisin ehkä kokeilla, jos edellytykset perätilaan täyttyy. Kokemuksia?
Käynnistys meni tällä kertaa paljon sutjakammin kuin edellisellä kerralla. Aamulla tippaan ja alkuillasta pieni syntyi. Vaikka kipu oli jälleen ihan painajaismaista (toki loppuvaiheessa sain siihen lievitystä), niin näin jälkikäteen olen erittäin tyytyväinen kokemukseen, ja tuntuu että sain kuin sainkin sen korjaavan kokemuksen. Ponnistusvaihekin kesti vain pienen hetken. Painoa oli parisataa grammaa viimeistä ultra-arviota enemmän.
Olisin jo voinut jäädä synnyttämään 