Hyvästi hyvin nukutut yöt, täälläkin
Voi jestas, että mä alan olla poikki. Su ja ma välisenä yönä V valvo 2h, ähelsi ja puhisi. Toissa yönä, tai iltana neiti suostu nukkumaan oikean nukuttamis-operaation jälkeen vasta puolen yön aikaan, ja viime yönä taas valvottiin pari tuntia. Meillä tehdään semmosta, että V vippaa itse tutin pois suusta, ja minuutin päästä haluaa sen takas. Sit asennetaan tutti takas, ja taas se kohta vippaa sen pois :headwall: Olen 2 yönä käyny syöttämässäkin venlan, ettei ainakaan nälkä pitäis olla, mutta se vaan ei nukahda enää sen jälkeen uudestaan :/ Viime yönäkin piti ottaa V kainaloon IHAN KUNNOLLA ja NUKUTTAA se siihen viereen, ja sitten vasta nostaa takas sänkyyn. HOHHOIJAA :headwall: Ja tämä osaa taistella unta vastaan!!!! |O
Miehen hermot ei kestä sitä nukuttaista yöllä uudestaan, eli se olen sit minä, joka syöttää ja nukuttaa V:n. Ja kun joka ikinen yö olen jonkun pätkän valvonu viimeisen 2 viikon aikana (osin muista syistä, kuin Venlan heräilyistä ), niin alkaa vähän tuntua pääkopassa tämä valvominen. Toisaalta, pitää miehen saada yöt nukkua, et jaksaa aamulla nousta töihin, mutta tekis mieli itsekin joskus nukkua joku yö kunnolla :|
Suunniteltiin tässä miehen kans, et jos lähdettäis joku viikonloppu kahdestaan yhdeksi yöksi jonnekin pois, mun vanhemmat tulis muksujen ja koirien luo meille. Mut on alkanu pikkuhiljaa tuntua sille, et taidan lähteä yksin. Oma henkilökohtainen elämäkin on ihan kaaoksessa, ja oikeesti välillä tuntuu, että pää hajoaa tänne lauman keskelle. Ja tunnustetaan nyt sitten samaan läjään sekin, että olen taas ratkennu polttamaan :ashamed: Ei se mitään ratkaise, mutta joku pakokeino kai on oltava...
Anteeksi tämmönen purkaus nyt :ashamed: