Ajelin sitten meidän nurmikon! Naapurin setä kävi aina välillä tuijottamassa mun touhua ja puisteli päätään. Mieheni epäili, että naapurissa käydääkin nyt kahvipöytäkeskustelua siitä, miten tässä talossa mies laitta raskaanaolevan muijansa pihahommiin!
Nyt suppaileekin tosi reippaasti! Mutta tää nyt on sitä rasituksesta johtuvaa, eli menee melko varmasti ohi, kun käyn lepäämään. Mutta oli ihan mukava touhuta leikkurin kanssa. Mun mielestä nurtsin leikkaaminen on ihan kivaa touhua, erityisesti kun lintsasin sen verran, että jätin pihan rinnealueen miehen ajettavaksi, eli parturoin vain tuon tasaisen alueen...
Kaupassa käytiin ja kyllä masennus meinasi iskeä, kun näin itsestäni vilauksen näyteikkunasta: näytänkö mä oikeasti tuollaiselta??? Hikinen, suurivatsainen ja leveäperäinen Ahtisaaren lailla vaappuva (Kiitos Irmelille kuvauksesta, istuu minuunkin!), kärsivän näköinen mamma. Just sitä sarjaa, jollaiseksi olen aina vannonut, etten koskaan tule! Onneksi ei ollut järin paljon tuttuja... Pari oppilasta ("Opeeee! Sullon iiihana masu!!!") ja miehen pikkuveli avovaimoineen vain.
Höh, kyllä nämä supistukset tosiaan laantuvat jo tässä koneella istuessa. Nurmikon leikkaaminen siis ei ainakaan kuulu tehokkaisiin käynnistyskeinoihin!
Toivottavasti PikkuMyy pääsisi pian hommiin, kyllä nuo varmaan tilannetta ainakin valmistelevat, ellei muuta.
Alkaa olla aina aika jännää tää koneen avaaminen, joka kerta odottaa, että vauvauutisia olisi tullut.
Kreecher ja Antero 38+2
Nyt suppaileekin tosi reippaasti! Mutta tää nyt on sitä rasituksesta johtuvaa, eli menee melko varmasti ohi, kun käyn lepäämään. Mutta oli ihan mukava touhuta leikkurin kanssa. Mun mielestä nurtsin leikkaaminen on ihan kivaa touhua, erityisesti kun lintsasin sen verran, että jätin pihan rinnealueen miehen ajettavaksi, eli parturoin vain tuon tasaisen alueen...
Kaupassa käytiin ja kyllä masennus meinasi iskeä, kun näin itsestäni vilauksen näyteikkunasta: näytänkö mä oikeasti tuollaiselta??? Hikinen, suurivatsainen ja leveäperäinen Ahtisaaren lailla vaappuva (Kiitos Irmelille kuvauksesta, istuu minuunkin!), kärsivän näköinen mamma. Just sitä sarjaa, jollaiseksi olen aina vannonut, etten koskaan tule! Onneksi ei ollut järin paljon tuttuja... Pari oppilasta ("Opeeee! Sullon iiihana masu!!!") ja miehen pikkuveli avovaimoineen vain.
Höh, kyllä nämä supistukset tosiaan laantuvat jo tässä koneella istuessa. Nurmikon leikkaaminen siis ei ainakaan kuulu tehokkaisiin käynnistyskeinoihin!
Toivottavasti PikkuMyy pääsisi pian hommiin, kyllä nuo varmaan tilannetta ainakin valmistelevat, ellei muuta.
Alkaa olla aina aika jännää tää koneen avaaminen, joka kerta odottaa, että vauvauutisia olisi tullut.
Kreecher ja Antero 38+2