~KesäMassut 2007~

Ai juu,JOnina-se mehu on Krauterbluftsaft!!
Juur nappasin aamuannoksen ja tuli mieleen!!! =)

Mulla virtaa riittää ja voipa olla syy tuo mehukin!!
Ihan säännöllisesti en ole muistanut mutta yritystä ainakiN!!!

 

Olen taas laiska kirjautumaan :ashamed:

Niin sitä piti tuohon ehkäisyasiaan sanoa, että ne jotka aikovat jotain lyhytkestoista ehkäisyä, pillereitä tms. mitä ei voi imetyksen kanssa käyttää, Niin mulla oli esikoisen odotusajan imetyksen ajan käytössä Cerazette minipillerit, joita suosittelen kyllä lämpimästi... Mulle ei kaikki e-pillerit ole sopinut, käyn ihan ylikierroksilla, mutta näistä ei tullut juuri mitään oireita, ainoa että menkkojen alkaessa ne oli tosi niukat ja kesti max.2 päivää, eli ihan positiivista sekin

En itse ainakaan millään olisi jaksanut kortsujen kanssa sählätä, puoli vuotta kuitenkin imetin poikaa.

Aika vähissähän nuo ehkäisyvälineet kyllä imetyksen ajan on, tuli mieleen,että saakos kierukkaakaan olla jos imettää?

-Hiiviö & Elvis 32+3-

 

kuparikierukan saa,ei hormooni...
(minä täällä yllättäin taas...)

Jep,vähissä on.Mutta mulla imetys toimi tehokkaasti,sillä sen 10 kk oli menkat pois.

 

Pikkumyy: Kiitos, kun olet kommentoinut massukuvaani !!

Pompula: Voimia oikein paljon ! Itse en ikinä pystyisi antamaan pettämistä anteeksi, joten voin vain kuvitella mitä koet tällä hetkellä. Siitä olen samaa mieltä, ettei viinan syyksi voi laittaa mitään...muutenhan sitä saisi toista loukata miten haluaa aina, kun vetää kännit. Mieti, mitä todella haluat elämältä ja onko miehesi siihen kuuluva vaihtoehto. Tiedän kyllä, miltä tuntuu olla suhteessa, jossa toiseen ei voi luottaa- ei tarvitse aina seksuaalisesti olla petetty. :hug:

Neuvolalääkäri:

RR 120/88, ensi vko:lla pitää mennä mittauttamaan RR uudelleen, kun korkea alapaine. Tosin hirveällä vauhdilla pyörällä menin neuvolaan, joten siksi ei nyt tiedä, onko hälyyttävää vai ei. Ajattelin, että voisin käydä töissäkin ennen tuota ensi perjantaita mittailemassa, jos huolettaa.

Hb 120.

Sf-mitta 29 eli sentin vain korkeampi... :\|

Vauvan painosta oli puhetta (arvio viikolla 32 1.4kg). Synnyttäjien vo:lla oli myös kirjattu, että menee alarajoilla, MUTTA ei tarvitse huolestua, jos äiti vain syö hyvin.

No sitten ne huonot uutiset:

Edelleen kohdunsuu pehmentynyt, pituus enää 1cm ja nyt jo auennutkin. Sormella tunsi sen. Voi itkujen itkut, kun olen hermostunut- aikooko vauva sitten syntyä vai mitä ??

Pepsukka ja massuneiti 33+4.

 

Pepsukka: Ole vaan ihan rauhassa sen alapaineen kanssa. Kun joku 80 on vielä ihan normaalikin niin eihän se juurikaan ole edes siinä mittauksessa ollut koholla. Ja kyllähän se huhkiminen nostaa paineita. Vertailun vuoksi joskus otetaan verenpaine pariinkin kertaan samalla istumalla.

Mistä sitä mehua jonka nimi on saksalaisen (?) hankala saa? Kata vissiin ties?

On noi parisuhdekiemurat välillä kyllä niin hankalia. Ja kun ei sitä haluaisi olla epäilemässä rakkaintaan eli miestään. Tietysti aina kun jotain luottamuksen rikkovaa tapahtuu, se luottamuksen uudelleen virittäminen on aina pitkällistä. Joskus ne tunteet saattavat vielä aikojenkin kuluttua nousta pintaan ihan eri tilanteessa.

 

"Huomenta"!

Näin se päivä alkaa mulla vähän myöhässä, kun väsymys on lähes loputon. Tänään tosin heräsin jo neljältä vessaan ja sit totesin, että on hirvee nälkä. Kuvittelin tyytyväni banaaniin, mut olikin pakko saada leipää lisäks. No, ainakin sain jatkettua unia sen jälkeen rauhassa.

Tulin jo illalla kommentoimaan, mut en sit kerennytkään kirjotella loppuun... Onneks jemmasin tekstin tonne työpöydälle, niin ei tarvi uudestaan kirjottaa. Älyän näköjään jotain... :saint:

Siis...

Maariana... Kiitos, kun muistutit! :flower: Unohdin jo koko asian, vaikka koko ajanhan noita vähän särkee. Siis mun käsistä on nyt kyse. Kävin tosiaan lääkärille näyttämässä ja oli sitä mieltä, että saattaa siellä jotain lievää tulehdusta olla, mut ei kuulemma voi mitään. On kuulemma ihan normaalia, että kädetkin vaivaa raskauden aikana. ???!!! Ai jaa! En mä vaan ekana kyllä uskois. Turvotusta on vähän, mut ei pahasti, hartioitten jumit aiheuttaa käsivarsiin välillä kipuilua... Toi kyynärvarsien särky ja ranteitten särky + jäykkyys on se ongelma, mut sain vaan vahvaa paracetamolia. Ehkä tää tästä... En kyllä kovin mielelläni noita lääkkeitä nappaile edes tarvittaessa.

Lääkkeistä puheen ollen... Aika kumma juttu noitten kanssa, ihan piti vielä apteekin kassalla tarkistaa. Se lääke mitä sain on varustettu kolmoilla! Siis että raskaana oleva saa syödä kolmiolääkkeitä!!!??? Paracetamoli siinä on vaikuttava aine ja sit kodeiinia... Se vissiin sit on sallittu. Oon kyl tähän asti napsinu tarvittaessa noita ihan reseptivapaita, kun oon niillä pärjänny.

Voi pepsukka... :hug: Kurjaa, että sulla oli taas huonoja uutisia. Mut ei se vauva varmaan ihan vielä synny... Tilanne saattaa edetä hyvinkin hitaasti. Ota nyt vaan rauhassa ja tee vaikka jotain kivaa, mistä tulee hyvä mieli. Onhan sulla viikkojakin jo niin paljon, ettei vauvalla ole hätää, vaikka kohta syntyisikin. Kyllä kaikki varmaan hyvin menee. :hug:

Ehkäisystä... Mitä luulette, käviskö minipillerit sellaselle, jolle e-pilsut ja rengas ei käy? Oon kyllä huono muistamaan, joten varmaan tarvis aina olla puhelin muistuttamassa pillerin otosta. Yhdistelmien kanssa ihme kyllä muistin. Mulle vaan tulee ihan hirveet sivuvaikutukset niistä (Oon jo 6 tai 7 merkkiä kokeillu sopivaa löytämättä... Kaks oli melko hyviä, mut teki ittensä aika tarpeettomiks.) ja renkaan kanssa oli ihan hel***tiä.

Hani-... Joo, ei ollu hinnalla pilattuja, mut aika kivat. Söpön pieniä ne ankat ja tollasia isäaiheisia vaatteita en muita löytänytkään. Nettikaupat tosin jätin väliin, sieltähän sais mitä vaan.

Ja taas näin vauvaunta... Kerkesin kyllä unohtaa jo, mut jospa se vielä mieleen palautuis. Nyt on kyllä viime aikoina ollu tää raskaus ja vauva muutenkin tosi paljon läsnä unissa... Melkein jo hämmentävää.

Luottamuksesta... Mulla on välillä vaikee luottaa mieheen, vaikka ei siihen aihetta o antanutkaan. Mun yks vuosien takanen ex petti mua (vaikka mulla ei kummosia todisteita siitä olekaan, ihan varma olen) ja sit mua koko ajan kyttäs ja epäili. Vanhat haamut tulee välillä kummittelemaan. Parisuhdeasiat on tosiaan monimutkasia, mut puhumalla niihin yleensä saa jotain tolkkua. Luottamus rakentuu vähitellen, jos molemmat siihen panostaa. Työlästä se varmasti on pettämisen jälkeen, mut monet selviää siitäkin.

Mäkään en alkoholin / humalan piikkiin laittais... Toki se vähentää estoja, mut ei silti ole selitys. Jostain syystä on vietävissä ja se todellinen syy on se oleellinen. En tiedä voisinko ite antaa anteeks... Tuskin. Mua on "entisessä elämässä" loukattu sen verran pahasti monellakin tavalla, että raja on aika tiukka.

Pompulalle vielä :hug: ... En osaa neuvoa muuta kun keskustelemaan asiasta ja sun tunteista miehen kanssa. Toivottavasti tilanne paranee. Tosi harmillista, että joudut tollasten tunteitten kanssa elämään.

Neuvola olis puolentoista tunnin päästä... Pitänee nousta tästä koneelta muitten hommien pariin, ettei aika lopu kesken. Muksaa päivää kaikille!

PikkuMyy-80 ja poikanen 33+5

 

Hei vaan!

Voi, kun aika tuntuu matelevan. Millään ei jaksaisi odotella kesäkuun alkua...

Vauvan pää on tuolla ihan jalkojen välissä, joten kävely on "hieman" hankalaa ja autolla ajaminen se vasta operaatio on vaavi räpeltää jotakin tuolla ihan nivusissa, miten ihmeessä se sinne edes mitenkään voi mahtua? Potkut on voimakkaita, muuten ei kovasti enää mahdu kuin kylkeä kääntämään ja välillä pungertaa peppua kovasti ulospäin, mamman vatsanahka on kyllä kovilla =)

Nyt on muutaman päivän rinnat olleet tosi arat, maitoa ei tosin tule. Välillä tulee sellainen tunne, kuin silloin kun imettäessä maito alkaa nousta ja herua.

Koko vatsan kovettavia supistuksia tulee varsinkin siivoilun yms. jälkeen, mutta toissayönä heräsin supistuksiin, jotka tuntuivat tuolla sisäpuolella, siis ilmeisesti kohdunsuulla... aikaisemmissa raskauksissa ei olekaan sellaisia tuntunut.

Viikon päästä vasta lääkäriaika... joka päivä tuntuu siltä, että vauva voi syntyä hetkenä minä hyvänsä. Housuihinkin lirahtelee vähän väliä jotkain, taitaa kuitenkin olla vain valkovuotoa, koska ei ainakaan haiskahda lapsivedelle.

Muuten ihanan helposti mennyt tämä raskaus, se vain harmittaa, että mieli tekisi puuhailla ja järjestellä vaikka mitä, mutta tuo pallo jalkojen välissä rajoittaa liikkumista hurjan paljon. No, kyllähän sitä aikaa vauvan syntymänkin jälkeen on ja viisi viikkoa on loppujen lopuksi aika lyhyt aika enään odotella, eikö vain =)

Alkaa jo pikku hiljaa jännittää, kuka täällä seuraavaksi kertoilee vauvauutisia!

Voimia ja jaksamista kaikille kesämassuille!

Katti ja maha 34+3

 

Ehkäisystä Olenko ymmärtänyt oikein, ettei pillereitä saa syödä imetysaikana? En ole kysynyt neuvolassa vielä mitään tai hakenut muualtakaan tietoa, mutta teidän teksteistä näin ymmärsin. Mikä sitten on minipilleri? Olen aina käyttänyt Harmonet-merkkisiä pillereitä, eikä mulla oo hajuakaan onko mini- vai mikä onkaan. Sori, varmaan kyselen ihan tyhmiä, mut en ole tosiaan muita koskaan tarvinut, niin ei ole kokemusta. Mulla nuo täyttivät tehtävänsä ilman sivuvaikutuksia, ja niin toivoin voivani palata Harmonetien pariin synnytyksen jälkeen... Kertokaa, jos joku tietää.

Yöunista Olen monena päivänä valitellut täällä(kin) huonostinukuttuja öitä ja väsymystä, niin pakko nyt vähän hehkuttaa =)
Viime yönä nukuin 9h yöunet (yhdellä pissäkäynnillä) ja nyt on niiiiin ihanan pirteä olo. Toivottavasti jatkossakin sais nukuttua!

Nyt back to business ja työn pariin!

 

Vähän väliä lintsailen siivouspuuhista!!! :snotty:
Kertaalleen laitoinkin Jonina sen nimen,on mennyt sulta ohi...

Eli Krauterbluftsaft Oon ollut tosi tyytyväinen siihen,virtaa piisaa vaikka miten!!!

Täällä vauva on tosi iisisti,mutta sitä rauhallista sorttia on niin en hermostu vaikkei riehukaan.

Joo,minipillerit on ainoot maholliset imetysaikana,eli nykyään paljon käytetään tuoa Cerazettea.
Mun käsittääkseni Harmonet on yhdistelmäpilsu ja ei käy imetysaikana.

Nyt jatkuu lattian pesu!!!
:wave:

 

Heissan kaikille,

olen kyllä lueskellut kuulumisianne useinkin mutta hermot on menneet niin pahasti näiden sivujen tökkimiseen, etten ole jaksanut kommentoida mitään. Ja nytkään rekkautuminen ei onnistu. Huoh.

Samassa syssyssä Pepsukalle tsemppiä ja pahoittelut radiohiljaisuudesta - kun en pääse rekkautumaan, yyt ei kulje enkä saa kaivettua sitä sähkäriosoitettakaan tuolta y-viestien joukosta. Toivotaan että pikkuinen malttaa nyt pysyä vielä mukana jokusen viikon, vaikka muutkinhan tuossa jo totesivat, että viikkoja alkaa olla ihan hyvin. Uskomatonta miten nopeasti aika menee...

Jäin tänään tosin itsekin sairaslomalle - äippärin alkuun ois enää puolisentoista viikkoa, mutta oon nukkunut niin sikamaisen huonosti etten kerta kaikkiaan jaksanut enää töissä. Tai oisinhan siellä voinut vielä istua, mutta mitään aivotoimintaa siihen ei olisi liittynyt. Jäin siis kotiin jo viikkailemaan vauvanvaatteita, eikä kyllä kaduta tippaakaan. Tuntuu että suppareitakin on heti vähemmän, kun ei tarvitse stressata työasioilla ja yt-neuvotteluilla. Nyt on siis enemmän aikaa tapella näiden sivujenkin kanssa

Olipa hyvä että otitte tuon ehkäisyasian puheeksi, itse en ollut tullut edes ajatelleeksi, että sellaistakin taas tarvitaan. Mulla oli 7 vuoden ajan Levonova/Mirena, ja olin siihen tosi tyytyväinen - siksi ei ehkäisyasiat tietty pyöri mielessäkään, kun tuon hormonikierukan kanssa ei tartte muistaa kuin vaihdattaa se uuteen 5 vuoden välein.

Onko tosiaan näin, ettei sitä voi imetysaikana käyttää? Erittyykö siitä sittenkin hormonia verenkiertoon, vai? Sehän on kai pelkkää keltarauhashormonia kuten minipillereissäkin? Harmi, tuo h-kierukka kun on ollut lähes ainoa ehkäisy joka mulle on käynyt, e-pillerit aiheuttivat kamalan migreenin ja minipillerit roppakaupalla muita ongelmia. En myöskään tahtoisi enää tuollaiseen hormonimäärään palata, jollei pakko ole. Täytyypä alkaa mietiskellä tätäkin asia...

Aurinkoista kevättä!
Jensa (rv 34!)

 

Kiitos Kata,Pepsukka,Jonina ym.tuesta. Olette kukin omalla kirjoittelullanne oikeassa-unohtaa pitäisi,mutta nyt raskaan/tässä vaiheessa tuntuu et tää asia nostaa itseään esiin..Sain kyllä nukuttua mieheni baari-iltojen ajan alkuraskauden aikana..(hän käy aika harvoin baarissa välillä 1krt/3kk,mutta toisinaan kaiken maailman saunaillat ym menot on lähekkäin)
Mutta tää on nyt vaan selvitettävä mieheni kanssa..Ja kyllä hän kuulee välillä mietteitäni.Ennen olin kova kertomaan ajatuksistani,mutta noin 2v sitten tuli stoppi-en tiedä miksi aloin kasaan asiat mieleeni..Mitään syytä siihen silloin ei tullu-muutuin vain.
Mä epäilen et mun mietteet johtuu myös siitä,et meillä ei ole sitä seksiä kuin 1krt/3vko..Sitä tuntee itsensä ihrapalloksi joka ei enään kelpaa..Kai nää näitä normaaleja ajatuksia naisilla..Mutta aina pakkien jälkeen tirahtaa muutama kyynel nukkuun mennessä.
Ja tästäkin asiasta olen puhunut.

Heräsin tänään klo 14-menin nukkuun 6aikaan kun koko ajan särki vasenta rannetta niin per*****sti ;pohkeitakin särki,mutta mies onneksi hiero niitä yöllä.Väsymys johti armottomaan päänsärkyyn..Jääpussi ei auttanut rannekipuun.Lopulta otin klo6 panadolin siinä toivossa et sais nukuttua...Tänään sit luin et täällä muillakin niitä oireita..Yöllä tämä on aivan kauheaa tunne-jatkuukohan loppuun asti??
Millä te saatte unta-kaikki niksit otetaan vastaan!

Huomenna vauvakinoon menen ystäväni ja hänen kohta 1v. pojan kans.Toivottavasti vaan saan unta kun klo 10 pitäs olla jo kaupungissa.

 

Heippis!

Munkinkäryiset terveiset kesämassuille... Paistellaan siis munkkeja oppilaiden kanssa tämä viikko. Ihan leppoisaa hommaa sinänsä, mutta äärettömän väsyttävää, kun on koko ajan sellaisessa ylivalmiissa hälytystilassa niiden kuumien rasvakattiloiden kanssa... Viikko onneksi jo yli puolenvälin: 5 ryhmää takana ja kolme jäljellä, eikä toistaiseksi yhtään palovammaa (koputtaa puuta). Rasvankäry vaan on todella oksettava... :x

Pompulalle jaksamishali täältäkin! Itse en ole koskaan joutunut moiseen tilanteeseen, joten en yhtään voi tietää, miltä tuntuu. Voin vain kuvitella, että ei varmasti ihn kiva fiilis.

Ja halauksia myös Pepsukalle. Tosiaan synnytykseen voi mennä vielä useita viikkoja, vaikka aika kypsältähän tuon kohdunsuun tilanne kuulostaa. Onneksi viikkoja on jo todella mukavasti kasassa. Kaverin vauveli syntyi viime marraskuussa rv 34+2 ja hienosti on tällä pikkumiehellä mennyt kaikki. Aivan valloittavan ihana ukkeli!

Mullakin on pysynyt menkat pois synnytyksen jälkeen tosi kauan, esikoisen jälkeen ehti olla kolmet menkat ja kakkosen jälkeen kahdet, kun olin taas raskaana. Eli viidet kuukautiset syyskuun 2002 jälkeen, ei paha!

Olen vääntänyt ohjeita äitiyslomasijaiselle. Että mä pääsisin NIIN paljon helpommalla, kun voisin vaan olla töissä koulun loppuun asti. Olisiko se muuten oikeasti mahdollista? Eikös äitiyslomallakin saa tehdä töitä, ä-rahahan vaan putoaa noilta päiviltä minimille...? Vai miten se nyt sitten menee? En kyllä siis aio näin tehdä, olisi se sijaisellekin (opiskelija, jolle tuo muutaman viikon palkka on todella iso juttu) aika kurja veto ilmoittaa nyt yhtäkkiä, että "aprillia, en mä jääkään äitiyslomalle!" Ahdistaa vaan, kun yrittää muistaa infota toista kaikesta olennaisesta. Helposti tulee pidettyä omia työrutiineitaan itsestäänselvyyksinä, vaikka toiselle ne eivät sellaisia olisikaan.

Voi varjele nuo ipanat riehuu. Täytyy mennä erotuomariksi...

Kreecher ja Antero 32+5

 

Vielä palailen sen verran, kun tuossa yhtäkkiä mieleeni tuli, että tuota väliliha-asiaa piti kommentoimani.

En ole itse öljynnyt/rasvannut/venytellyt missään raskaudessa. Esikoista odottaessa en edes tiennyt moisesta asiasta.

Seuraavassa vähän inhaa synnytysjuttua, hyppää yli, jos epäilet, ettei tee hyvää lukea
Esikoinen jäi syntyessään toisesta hartiasta kiinni, tehtiin episiotomia ja toiselta puoleltakin repesi ihan kiitettävästi. Kätilöt kursivat kasaan ja miettivät keskenään, mihin joku osa kuuluu. Toinen sanoi, että leikkaa se kokonaan pois, toinen totesi ettei voi leikata, kun on osa jotain rengasta ja pidätyskyky menee. Minä siellä sitten piipitin, että jos vaikka ette sitte leikkaisi... Kuitenkin tämä repeämä parani huomattavasti nopeammin kuin epparihaava, joka oli törkeän kipeä useita viikkoja. ällö-juttu päättyy...

Kakkonen syntyi ilman repeämiä, johonkin pintanaarmuun laitettiin kaksi tikkiä. Kakkosen kohdalla olin koko avautumisvaiheen altaassa, joten lämmin vesi saattoi pehmittää (pinta)kudoksia hieman. Tiedä häntä sitten...

Ei se rasvaaminen varmasti mitään ota, jos ei antaisikaan. Ja ainakin niitä pintanaarmuja sen voisi kuvitella ehkäisevän.

Jotta tämmöistä asiaa vielä näin illan kunniaksi...

Kreecher

 

Luottamuksesta: Mulla kesti kauan oppia luottamaan tähän nykyiseen mieheeni, vaikka ei ole koskaan pettänyt mua. Syynä siihen on kaksi edellistä pitkää suhdetta, joissa molemmissa tulin petetyksi. Jotenkin noiden ääliö-miesten jälkeen kuvittelin, että kaikki miehet pettää. Miten siis tämä nykyinen eroaisi kaikista muista? :ashamed: Nykyään päästän miehen jo ihan hyvillä mielin baareilemaan ym. (olisikohan käynyt jopa 2 kertaa tämän raskauden aikana...) enkä ajattele pettämisvaihtoehtoa ainakaan minuuttia pitempään.
Tuossa Pompulan tilanteessa jäisin varmaan suhteeseen, jos en muuten niin lasten takia, ja toivoisin että kaikki muuttuu vielä hyväksi... Uskon, että ihmiset voi muuttua, myös petturimies luottamuksen arvoiseksi. Mutta jos ei millään pysty luottamaan mieheen niin sitten se ero taitaa olla paras vaihtoehto lapsillekin.

Mun mielessä on nyt raskauden aikana pyörinyt paljon noi edelliset suhteet ja muut harmittavat tapahtumat. Sama homma oli esikoista odotellessa. Oon kuullut, että se on ihan normaalia raskaana olevilla, mutta en kyllä ymmärrä että miksi näin!?

Sitten iloisempiin asioihin =) Mä sain eilen mun "äitiyspakkaukseni" eli vauvatar-nettiliikkeen tilauksen Nyt on tuplarattaat ja sitteri ja uusi hoitoalusta ym. pikkukrääsää valmiina vauvaa varten! Ihan onnessani kokosin rattaita ja sovittelin poikaa niihin kantokopan viereen. Nyt kun saataisiin vielä pinnis hiottua, maalattua ja koottua niin olisi kaikki välttämätön valmiina. Enää puuttuu auto, mihin saisi mahtumaan tuplarattaat ja 2 kpl istuimia selkä menosuuntaan

Pepsukka: sulla on jo loistavat mahdollisuudet saada terve lapsi, vaikka syntyisi nyt! Toivottavasti pysyisi silti vielä jonkun viikon masussa niin ei tarvitsisi sairaalahoitoa niin pitkään. :hug:

Kreecher: sun synnytyskertomus tai se ompeluvaihe siinä oli aika hmm.. kannustava... :x Onneks en ole synnytyspelkoista sorttia! Voi vaan kuvitella miltä tuntuu kuunnella hoitajien pähkäilyä mikä liitetään mihinkin...

Voi että kun osalla teistä on la jo niin lähellä! Mulla on vielä kaksi pitkää kuukautta odoteltavana. En oo vielä viittinyt pestä ja järjestellä vauvan vaatteita, ettei mene ihan sormien pyörittelyksi loppuraskaus...

-ebbuliini ja neiti rv 30+6-

 

Huomenia..
Laitanpa omia synnytyskokemuksiani...

Esikoinen,olin siis 20 vee.
Tämän raskauden aikana leikattiin umppari viikolla 20 ja se aiheutti lisäseurantaa sekä hepatoosi.
Lääkäri loppuvaiheessa möläytti kumpi tulossa joten tiesin pojan olevan.

Synnytys alkoi iltasella noin 9 aikaan alkoi supitelemaan mutta aattelin että meen maate.1 aikaan heräsin ja ukon kanssa lähettiin sairaalaan.Halusin kävellä,matkaa oli noin kilsa.Sairaalassa kuitenkin supistelut lopetettiin??En tiiä miks.Sain pari piikkiä ja aloin nukkumaan.Aamulla laittoivat sytötec tabun ja siitä alkoi klo 10 supparit.
Kalvot puhkaistiin jossain vaiheessa ja sain parasevikaalin joka nopeutti synnytystä ,ja poika syntyi 15 yli kolmen.
Ponnistin sängyn päällä kontillani,säkkituoliin nojaten ja kätilö suositetteli tätä asentoa nimenomaan ekakertalaiselle.Sanoi että repee vähemmin,kun paine ei kohdistu välilihaan.

Ja totta olikin,muutaman tikin ompeli,ihan pintapuudutuksella.Poika oli 3,5 kg.

Kaksoset syntyi sitten käynnityksellä,tipalla ja sängyllä kun lääkäri näin vaati.Olin 4 cm auki ja lääkäri antoi väelle luvan lähteä pois.Mukana piti olla lastenlääkäri ja hoitaja,sekä gyne ite ja kaks kätilöä.
Sekä leikkurinporukka jos menee jokin pieleen.

No,kätilon ja ukon kanssa siinä olin ja lääkäri oli siis laittanut juur kohdunkaulanpuudutteen,kun sanoin noin puolentunnin päästä että nyt tulee..
Kätilö toppuutteli ja sanoi että kokeilee.Joo,auki oli.Puolessa tunnissa meni siis puudutteen ansiosta loput 6 cm!!
Gyne ehti mukaan mutta poika syntyi juuri kun lastenlääkäri ehti saliin.
Porukkaa lappasi sisään ja kumpainenkin oli jo syntynyt!!! =)

En revennyt juuri lainkaan ja ei tarvittu ees onpelua.
TUplat oli siis kumpikin 2870 g ja tyttö oli sentin lyhempi kuin poika eli 47 cm.

Maisasta käynnistys alkoi aamulla 9 aikaan ja supparit siinä 10 alkoi aika hyvin tekee tekojaan.11 meni vedet ja 13,15 syntyi tyttö.
Sain tässäkin kohdunkaulanpuudutteen kun oli 5 cm auki ja nyt meni VARTISSA loppu 5 cm.Yritin jakkaralla mutta ei oikein asento ollut ok.Sängyllä syntyi tyttö,parilla ponnistuksella ja kokoa siis 3100 g.

Ei taaskaan repeämiä.

Mulla ei ole kenenkään jälkeen ollut mitään virtsanpidätysongelmia ja istuminen on onnistunut ihan jo suht pian.Varoen tietty oon istunut,mutta jo seuraavana päivänä istunut tuolilla ja sängylläkin.

Lantionpohjan lihaksiston harjoittelut oon aloitellut hetimiten ja löytynyt tunne siis jo heti synnytyksen jälkeen.
Muutenkaan alapää ei ole ollut mitenkään pahan näköinen,synnytykset oleet suht nopeuta,ponnistus eritoten joten kudokset eivät ole joutuneet venyttyneeseen tilaan pitkäksi aikaa.

Ponnistusvaiheessa toosi tärkeetä löytää itestään se rohkeus ponnistaa ja työntää täysillä,sillä onhan se raskasta ja pelottaa juur että repeekö kudos.
Mulla ollut pelko siinä että voimat loppuu ja oon alkoittanut ihan satasella jo kättelyssä!!!

No,tässä siis mun synnytystarinat ja mulla tosi positiivinen mieli.Kipu ollut kovaa,mutta se ollut myös haastavaa.Miten kestän kivun ja pidän sen hallinnassa...
Ja se tunne synnytyksen jälkeen... =) Ou boi...Sitä on tehnyt niin upeen työn että mitään ei siihen voi verrata.

Mutta nyt kahville!!

kata 34+6

 

Huomenta kaikille, piitkästä aikaa!

Nyt taitaa tulla vaan ihan omaa napaa, anteex....Mutta oon niin onnellinen! =) Eilen oltiin taas äitipolilla ultrassa...Kax viikkoo täs olikin mennyt hirmusissa hermopaineissa, sen lapsiveden määrän takia.

Eli aluksi mua alkoi ultraamaan sellainen ihan harjoittelijan tapainen, aloin kyseleen tiukasti niistä vesistäni ja ei osannut sanoo mitään(ei muuten meinannut edes löytää asukin sydäntä ym. elintärkeitä elimiä!!!) Joten minä hermostuneena ja huolestuneena pesänä aloin pyytämään jotain toista hieman asiantuntevampaa lääkäriä paikalle, hyi mua! Mutta kyllä varmaan itsekin vaatisitte saada oikeanlaista tietoa ja taitoa siellä äpkl.lla?! Joten parikymmentä minuuttia siinä haarat levällään odottelin ja tulihan se asiantuntija sittenkin...

Vanhempi synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri. Siinä se sitten ultraili ja minä miehen kanssa melkein itku silmässä kuunneltiin kaikkea mitä se kertoi asukin tilanteesta. Tämän lääkärin mielestä vettä ei ollut yhtään liikaa eikä liian vähän, vauvalla kaikki kunnossa, upeat sykkeet, kaikki "osaset" paikoillaan. Painoarvio 1500gr eli ihan kaikki niinkuin pitääkin! :heart: Voi että minä pillitin, mies kans (vaik ei ois saanut kertoo kellekkään!) Ihanaa, nyt tuntuu siltä että voi jopa hengittää vapaammin! =)

Maanantaina sain äitiyspakkauksen, mutta en ole sitä edes vielä uskaltanut avata! Tänään avataan illalla kun koko perhe ollaan koossa
Toivottavasti olisi se 2006 mallinen, omasta mielestäni se tän vuotinen on jotenkin turhan pliisu...Mutta makuasioista ei saa eikä voi kiistellä!

Meillä 5-vuotiaalla juniorilla vesirokko ja viime yö meni oksujen siivoamisessa, lakanoiden vaihtamisessa ja muussa ihanassa...Yäk, en voi vaan ees haistella oksennuksia kun itseltäkin lentää! Noh Tolua kehiin niin hyvä tulee...Kuvitelkaas minä mahoineni klo 4 aamuyöstä suihkuttelemassa tolua pitkin kämppää kun olevinaan haisi joka paikassa!
Oksentelu johtui ehkä siitä että kuume nousi niin yllättäen ja melko korkeelle. Ja juniorilla ei ole vielä eläessään ollut kuumetta...Joo kohta toi rokko on sit varmaan tuolla pienimmälläkin, tytöt ovat jo onneksi sen käyneet lävitse! :\|

Hei nyt täytyy taas jatkaa hommii kun toi pienin kuorsailee ja juniori kattoo telkkuu, ämpäri vieressään!

Halit ja jaksamiset teille kaikille mahakkaille ja masuasukeille! :hug:

MHP (pitäsköhän mun vaihtaa toi mun nikki?!)

 

Moikka kaikille!

Täällä voidaan ihan jees...aika tuntuu matelevan, ja toivoisin, että oltais jo kesäkuulla! Nivuset ja alamasu tosi kipeinä ku kävelemään lähtee, liekö pikkuinen painaa, en tiiä! :x

Välilihasta...mulle neuvolasta antoivat sellasen lapun, jossa kerrottiin, että välilihaa tulisi hieroa, mikä saattaa ehkäistä repeämiä. Ite en oo hieronu viel kertaakaan, ja en tiiä saanko edes aikaiseksikaan... Samoin sain myös rintojen hierontaan materiaalia...pitäis rinnanpäitä hieroskella, mikä auttaa imetyksessä ja siinä, että eivät kipeytyisi niin herkästi... onko muilla kokemuksia?

Mulla olo melko seesteinen...koulu helpottamaan päin. Ainiin, joku kyselikin tuossa aikaisemmin, että mikä minusta tulee isona...elikkäs, valmistun kuukauden päästä sairaanhoitajaksi! =) Se ois jo kolmas ammatti minulla, joten luulen, että opiskelut riittää ainakin vähäks aikaa! :kieh:

Vauvan vaatteita pitäs vissiin ruveta kohta pesemään ja viikkamaan. Tosin, teen sen vasta sitten, kunhan saan ostettua tilavan hoitopöydän, jonne niitä vaatteita laittaa! Tilat on niin vähissä meillä. Tänään mennään mieheni kanssa katsomaan yhtä omakotitaloa...siel ois vähän enemmänkin sitten tilaa...4 makuuhuonetta...saa nyt nähä. JOs kolahtaa, niin teemme tietty tarjouksen, muussa tapauksessa jatketaan asumista tuossa nykyisessä.

Tämmöisiä ajatuksia tänä torstaina!

Mukavaa päivänjatkoa kaikille! :heart: =)

Terkuin, Kesäheinä-81 32+3 :heart: :heart: :heart:

 

Moi!

Pompula :hug: Voin vaan kuvitella miltä tuntuu.
Itellä on kans pienoista luottamuspulaa miestä kohtaan, vaikkei olekkaan aihetta antanut. Myös aiemmasta suhteesta jäänyt pettämispelko.

Pepsukka Kovasti jaksuja!! Mulla pikkusisko syntyi rv 34 ja on nyt täysin terve 13-vuotias. Ei sillon aikanaan joutunut edes sairaalassa pitkään olemaan. Ja nykyaikana on vielä parantunut tuo ennenaikasten hoito. Mutta toivotaan kumminkin, että jaksaa vielä pitkään masussa kölliä!

Peräänkuulutan Oulun tapaamiseen porukkaa!! Pepsukka olikin tuonne plussalaisten kokoontumis-sivuille laittanu meille oman pinon, käykäähän itestänne ilmoittelemassa!! (Jotenkin tuntuu ettei tällä suunnalla olla oikeen innokkaita tutustumaan uusiin kasvoihin.. Muut ovat jo saaneet paikat ja ajat sovittua, mutta meitä on vasta 2 halukasta tapaamaan..)

Neuvolassa oli kaikki kohillaan. Hemppa ei oo koskaan ollu näin hyvä ku nyt raskausaikana sf 31. Verenpaineetkin laskusuunnassa. Pissassa proteiinit plussalla, mutta viljelyn jälkeen puhdas, tais johtua runsaasta salmiakin ja lakun syönnistä veikkaili lekuri
Seuraavaksi neuvolalääkäri 8päivä. Mitä siellä muuten tehdään? Ei oo ennen tarvinnu käydä nii ei tietä..

On muuten aikas stressaavaa tää muutto.. Ja kun ukko vielä kaupanpäälle vihaa muuttamista, nii täällä on aina kunnon tsempalot pystyssä. Eilen yks kuorma vietiin ja jessus sitä sen kiroomista ja melskaamista, oli pahempi ku lauma vihasia teini-ikäsiä Onneks mun vanhemmat tulee tänään etelästä tänne nii huomenna minä raijaan kuormia niitten kanssa uudelle paikkakunnalle ja mies nauttikoon töissäolosta!!

KuuttiPieni & Hilmuska 33+1

 

heipsistä pitkästä aikaa....

on ollu muka niin paljo kaikkea ettei ole ehtinyt edes lukemaan viestejä, ja nyt niitä oli kasaantunut sellanen pino, että en jaksanit läheskään kaikkea lukea. :ashamed:

täällä on hirvee masis päällä.viimeviikolla sokerirasitus ja ma neuvola..
rasitusksesta pomppasin.. 0h 4,4 1h 11,4 2h 8,8

neuvolassa
kaikki muuten ok...
rr 128/78
hb 125
painoa +590/vkk
kohdunpohjankorkeus 32
vauva raivotarjonnassa ja syke 135-145-150

mut laskeutunut jo niin alas et ei ole tietoa milloin lähtee syntymään. supistuksia joka päivä kipeitäkin.. selkä ja lantio yms. aivan pirun kipiänä, eikä tahdo enää pystyä liikkumaan olenkaan. yhtä tuskaa välissä juosta esikoisen perässä :'(

no, ens viikolla äippä polille ultrat ja sisätutkimukset, ja saan sokerimittarin et saa/joutuu alkaa mittailee ite niitä. (jos pikkunen suostuu pysymään niin kauan sisällä.)

vajaat kaks viikkoa pitäis pikkusen olla masussa ettei tarttis lähtä toiselle paikkakunnalle yliopistolliseen synnyttämään.

tuli vaan omaa valiusta, mut koitan nyt taas alkaa seurailee päivittäin kuulumisia..

äippä88 ja masuasukki 34+5

 

Laiskuus iski...

ei millään jaksa tehä yhtääään mitään....

pompulalle nukkumiseen ei juuri ole vinkkejä ja täällä ainakin alkaa olla niin loppu koko tapaus... panadolia oon yrittäny napsia, hiukan auttaa... yritän käsiä pestä useesti kylmäl ja lämpimäl vuorotelle et sais veren kiertämään... päivällä särkee ja yöt on yhtä #&%?$!*ä... oon hereil vaan yöl niin kaua ku helpottaa ja nukahan aika hyvin takas... mikä ihme kun on kohta 2 viikkoa valvonu samalla menolla.... meinaa päiväsinkin tsipata=) toivon vaan että tää ei jatkuis loppuun asti... on muuten #&%?$!* kuukausi menossa :ashamed:

Luottamuksesta on ollut puhetta... meillä mies on kyllä semmonen herranterttu, ettei tulis mieleenikään epäillä mitään, eipä tuo juuri koskaan missään käykään... oikeen saan ajaa sitä luokan saunailtaan ja poikien kanssa ulos... ollaan melkein aina oltu yhessä viihteellä, jos ei tosiaan oo ollu saunailtoja... saunaillan jälkeenkin, kun kumpikin on ollu tahollaan, niin mennään yhes samaa paikkaa jatkoille... nyt raskausaikana mies on ollu kerran pikkujouluissa... me viihdytään yhessä ja talvella olinkin kuskina kun oltiin baaris... on kyllä itellä semmonen olo, et täytys saada tukka sekasin jo vähitellen=) miehellä sama vika, mut meinas et ei oo reilua, jos hän ottaa ja mä en voi... herttasta =)
Meillä luottamuspula on ollut toisinpäin... miestä on eksät pettäny ja aika rumastikin vielä...

Meillä siis eniten on kiristäny ja kiristelee, kun miehen ex-avo petti miestä ollessaan raskaana ja lapsen synnyttyä lähti toisen miehen matkaan... voitte varmaan kuvitella, et on aika monesti saanu sanoa, etten ole menossa minnekkään. Me onneks ollaan silti naimisis, et se ekä hiukka ajaa mörköä pois... musta on sääli, että mies pelkää mun lähtevän... vaikka luottamus on kyllä huipussaan molemmin puolin... sääli kun joku kohtelee toista pettämällä. En tosin ole itse mikään pulmunen, joskus muinoin, kun oli fiksu ja elämää nähnyt 18 vuotias, munasin avoliittoni pettämällä.... se ei ollut reilua, mutta en loppujen lopuksi kadu tekoani... olisi vain pitänyt toimia järkevämmin ja jättää toinen ensin... mutta kai meillä itse kullakin on luurankoja kaapissa =)

mutta joo... en siis suosittele pettämistä ja luottamuksen arvoinen pitää olla... mun mielestä parisuhde perustuu nimenomaan luottamukseen ja ilman sitä on musta turha jatkaa.... mut toivon, että kaikkien parisuhteet toimii ja kestää... eihän me naiset helppoja olla, kun ollaan raskaana vaikka musta tuntuu, et oon helpompi nykyään, kun ennen raskautta.... *heh* taitaa olla aika yksilöllistä...

Mutta jaksuja kaikille... nyt pitää ottaa torkut, kun ei juuri särje käsiäkään :wave:

Maariana + Iinuska 34+jotain

 

Ihanan aurinkoista torstaita!

Oi miten lämminkin ulkona on -toistaiseksi, vapuksihan se taas lupas kylmää ja sadetta (mikä yllätys...)

Kiva, että MHP olit saanut hyviä uustisia ultrassa!!! Varmasti on huojentunut olo! Tarviiko sun nyt sitten enää vesien puolesta kontrolleissa käydäkään?

Pompulalle haleja :hug: Tärkeetä tosiaan olis pystyä luottamaan partneriinsa, mutta se on kyllä varmasti helpommin sanottu kuin tehty. Vaikka kuinka antaisi toiselle anteeksi, niin voin kuvitella, että jossain takaraivolla pettäminen kuitenkin kummittelee.

Mä oon kans kärsinyt viime aikoina (toivottavasti) ilman syytä vainoharhaisuudesta ja epäillyt ties mitä. Nään välillä oikeen sielujen silmin ukon vehtaamassa jonkun vieraan naisen kanssa :/ Varmasti 99% johtuu kyllä ihan näistä iänikuisista hormooneista, meinaan en tavallisesti ole tällainen. Lisäksi tuo pinnan palaminen on niiiin tuttua. Räjähtelen ihan älyttömistä asioista ja ääntä tulee korotettua välillä niin, että itsekin ihan säikähtää miten kova ääni itsestä lähtee :ashamed: Aargh! Kyllä totisesti ottaa päähän olla tällanen hormoonihirviö :headwall:

Äh, tohon ehkäsyasiaan, tosiaan ei mulle tullu mieleen, että eipä sitä ehkäsyrengastakaan tietty saa imetysaikana käyttää. Plääh, olin niin ilonen kun muistin sen renkaan ja ajattelin ehkäsyasioiden olevan kunnossa. Eli eipä sitten auta muu ku ostaa läjä kumiukkoja ja pelleillä niitten kanssa sitten imetysajan ajan :/ Kun tosiaan niitä pillereitä en halua alkaa syömään.

Aika jännä, että tuo käsien särky voi kans johtua ihan vaan raskaudesta Mulla särki reilun viikon aivan julmetusti toista olkapäätä, tuli vaan heti mieleen olisko sekin johtunut sitten raskaudesta. Kaikkea vaivaa se tämä ihana olotila teettääkin. Ja sitten jaksetaan toitottaa että raskaus ei ole sairaus, no ei niin olekaan, mutta kyllähän se aiheutaa ihan sairauksiin verrattavia lieveilmiöitä.

Välilihan hieromista en oo harrastanu nyt enkä muissakaan raskauksissa. Ekassa synnytyksessä jouduttiin tekemään eppari, koska vauva autettiin imukupilla ulos. Haava oli joitain päiviä kipeä ja istuminen ilman mopon sisärengasta ei onnistunut. Tokassa ja kolmannessa ei mittän eppareita tarvittu enkä revennytkään, kummallakaan kerralla ei tullut tikin tikkiä ja istuin heti ihan normaalisti.

Hei muistakaas uudenmaan tapaamiseen osallistujat käydä ilmoittautumassa viimeistään tänään http://www.kaksplus.fi/keskustelu/?mode=viewtopic&tid=752727 Teen huomenna sitten pöytävarauksen. Niin ja ebbuliini, millä aiot tulla tonne tapaamiseen?

Jasso, josko menis pihalle vähän käpsähtelemään. Mukavaa päivän jatkoa kaikille!

Teppana & pikku-ukko 32+3

 

Alkoipas mun "päivä" tänään kivasti... Sain unta joskus hieman puolen yön jälkeen ja yöllä sit heräsin vessaan. Ei nukahtaminen enää onnistunu ja kolmen aikaan katoin tuskasena kelloa. Lantion kipujen takia olo oli tosi levoton ja nousinki sit ylös, söin vähän ja otin Panacodin. Jatkoin kävelyä ja lantion hierontaa päästen puoli seiskan aikaan vähän pötköttämän. Uni tuli vasta kasin jälkeen, vaikka olin tosi väsynyt. Nukuin sit melkein kahteentoista, mut olo on edelleen ihan tööt... Lääkekin saattaa kuulemma väsyttää.

Soitin vielä varmuuden vuoks neuvolaan noista kivuista... Ei kuulemma hätää. Pikkasen on sellanen vainoharhaolo tässä, kun joillakin vaikuttaa synnytys jo käynnistyvän. No, poikasellakin oli aikamoiset yö- ja aamujumpat... Hyvin siis liikettäkin piisaa. Tukivyötä harmittaa pitää kotosalla, kun ilman sitä olis paljon helpompi venytellä ja hieroskella. Täytyy nyt aluks vissiin silti ihan vaan lepäillä.

Että tällasta tähän alkuun...

Eilisiä neuvolakuulumisia: RR 108/78 (juteltiin samalla), sf-mitta 32 eli sentin kasvanu kahdessa viikossa (eli nätisti yläkäyrällä mennään), pissa puhdas ja syke poikasella keskimäärin 136. Painoa ei ollu tullu yhtään lisää, mut mainitsipa terkkari kuitenkin, että suositus olis se 7kg... :headwall: Laihduttaakaan ei saa ja nyt ei yhtään o noussu, joten piti vielä nipoilla... Mokoma! En o edes lihonu yhtään... Kasvot näyttää pullukammilta vaan joinakin päivinä, eli turvotuksen seurauksena. Ei pitäis olla valittamista. Raivotarjonnassa vaikutti poikanen köllöttelevän, mut aamulla oli ihan varmasti perätilassa... Sais loppua se pyöriskely.

Neuvolalääkärille sain ajan parin viikon päähän ja lähetteen labraan myös verikokeita varten. Ei onneks tarvi mennä samalle lääkärille ku aikasemmin... Se äijä on pahanilmanlintu. Ihanaa päästä koko- ja synnytystapa-arvioon... Toivottavasti ultrataankin.

Lastenhoitotunnin sain viimein varattua... Viikon päästä menen sinne ja sit onkin valmennukset käyty.

Synnytyksen kivunlievitys on pyöriny mielessä ja oon jo osan rajaillu pois... Voihan se silti olla, että lopulta hengittelen silti ilokaasua ja pyydän epiduraalia, vaikka nyt en o yhtään niitten kannalla.

Kiva kuulla taustailleista. Hyvä, että ette o meitä unohtanu, vaikka muilta puuhilta ei olekaan ollut aikaa kirjotella.

Synnytyskertomuksia oli kiva lukea, vaikka siellä oli vähemmän kauniitakin kohtia. Ei onneks kukaan o onnistunu pelottelemaan. Rauhallisin mielin siis ainakin vielä...

Kesäheinä... Mulle ei o mitään lappuja annettu välilihaa eikä rinnanpäitä koskien, mut rintojen hankaamisesta oli kyllä puhetta valmennuksessa. Pitää koittaa muistaa, vaikka enemmän ne tuntuis kaipaavan säänöllisempää rasvausta.

Maariana... mä en kaipaa tukkaa sekasin, kun en siitä tunteesta oikein o koskaan pitänyt (toki pikkusieviä on tullu otettua ja joskus lipsahtanu naamojenki puolelle... ). Viiniä oon kuitenkin alkanu kaipaamaan aika kovasti, varsinkin ravintolassa syödessä. No, kohtahan on jo kesä ja voi vähän maistaakin imetyksen siitä enemmälti kärsimättä... Voihan sitä syöttää lypsettyä tai korviketta tarvittaessa, vaikka enemmälti ei ottaiskaan. Ja kylmä olut... Sellanen maistuis kans.

Pitäis mennä väsäämään pari synttärikorttia, että ehtis ajoissa perille. On tuota postia tännekin päin tullu ihan kivasti jo pari päivää... Parin tunnin päästä nään miten mies muistaa.

PikkuMyy-80 ja poikanen 33+6

 

HIIHAA TAAS KAIKILLE!
TEPPANA ei tarvitse enää ainakaan vesien takia käydä kahden viikon välein kontrolleissa!JEE!!!!

Tuosta välilihan hieronnasta ja rasvauksesta En ollut edes aikasemmin kuullutkaan...Oma ukko olis kyllä ihan onskana hieromassa ja rasvailemassa noita mun lihoja, vaan enpäs anna lupaa Eiku asiahan on vaan silleen, että pelkään niin kauhiasti noita supistuksii....Ja niitä mulle tuleekin jos ees annan ukon muhun koskeekkin, mennään nimittäin nyt jo 3.tta viikkoo pakkoselibaatissa!

Luottamuspulasta en vielä ole kärsinyt, mutta kiukunpurkaukset ovat melkein jokapäiväsii...Oon niin karmeen tiukkiksena, että sanomista löytyy vaikka vallan mistä....Ukolle kiukkuan, lapset ainakin saavat olla rauhassa äidin puuskilta! :ashamed: (tääkin muuten ihan varmasti johtuu tosta selibaatista) Normaalisti olen nimittäin ihan lungisti ottava immeinen ja kuulemma lupsakkakin...

Hei, katoin jo sinne äitiyspakkaukseen....2006 versio, IHANAA! Tavaroiden hiplailun jätän sit kuitenkin iltapuolelle!

Meijän potilas vesirokkoineen vaan nukkuu ja pienin on tosi kiukkutuulella, eli kipeeksi on hänkin tulossa :/ Nyt pitää mennä taas kerran jatkaan...Yritän olla nyt taas siis hieman aktiivisempi palstailija ja tuoda iki-ihania mielipiteitäni esille! =)

Torstai iltapäivän jatkoja kaikille mahallisille ja masuasukeille

terveisin MHP+ masuasukki 31 vko :wave:

 

Mukavaa torstaita kaikille kesämasuille...
pakko oli tulla kertomaan kuulumiset, kun oltiin tänään ylimääräisessä ultrassa... kaikki oli onneksi hyvin ja vauva mennä touhotti hurjasti... lääkäri oli aivan sata varma, että typy sieltä tulee painoarvio oli 2kg ja viikkojahan on nyt 31+4, joten ihan hyvän kokoinen..
muutenkin lääkäri sanoi, että ei pidä olla huolissaan, että kaikki näyttää hyvältä.. hieman tuo mieltä rauhoitti, mutta silti koko ajan vaan viikkoja tuijotan, kun kohta lähenee edellisen syntymäviikko eli rv33.
Oli muuten jännä, kun saatiin 4d:llä kuvaa naamasta, niin oli kyllä aivan isoveljensä näköinen...
mun piti kanssa tuosta ehkäisyasiasta kommentoida, että itse meinaan samalla pistää piuhat poikki kun sairaalaan sitten mennään.. eiköhän nämä neljä mulle riitä ja toisaalta tässä ei päivääkään nuorennuta, joten ikäkin alkaa jo tulla vastaan..
kovin piti taas kaikkien juttuja kommentoida, mutta jotenkin käyn ihan ylikierroksilla tuon ultran jälkeen, että en osaa ajatella mitään järkevää... suotakoon se anteeksi minulle.. kuitenkin mukavaa iltaa kaikille kesämasuille...
jousimies-70+typyasukki 31+4

 

Moikkis!

Ihana, aurinkoinen päivä! Nyt jos en olisi raskaana, niin terassi kutsuisi... Enää en ole viitsinyt mennä edes limulle, kun meidän kylän ainoa terde on sellainen juottola...
Kieltämättä mäkin jo hieman kaipailen kunnon perisuomalaisia lärvejä, mutta taitaa mennä vielä hyvän aikaa, ennenkuin tästä sellaiselle viihteelle pääsee. Tissiruokinta kun pitää äidin aika tehokkaasti kotosalla... No, aika aikaansa.

Täytyy vielä lisätä tähän tarinaa toisesta synnytyksestä. Ekassakaan ei ollut mitään muuta moittimista, kuin huono ponnistusasento: en meinannut millään löytää ponnistussuuntaa puoli-istuvassa asennossa ja pusersin vauvan läpi jotenkin puoliväkisin.

Mutta kakkosen synnytys oli aivan ihana kokemus. Avautumisvaihe (4h) meni altaassa lilluessa, supistukset eivät olleet missään vaiheessa kovin kipeitä. Ponnistus sujui kahdessa minuutissa jakkaralla, oikeastaan ei tarvinnut kovin paljoa edes ponnistaa, kun painovoima oli apuna.

Mutta siis siitä ekastakaan ompelimoon joutumisesta ei jäänyt huono fiilis, tuskin olisi muuten tullut ryhdyttyä asialle piakkoin toistamiseen.

Mitähän mun vielä piti... Ei pysty muistamaan. Väsyttäisi ihan sikana, mutta kaverin mukelo on hoidossa, niin ei voi oikaista. Omia osaa vahtia puoliunessakin, mutta heti kun on vieras lapsi kylässä, tulee vahdittua paljon tarkemmin.

Huomenna uudelle viikolle, jipii!

Kreecher ja Antero 32+6