Kesäkuun lapsettomuushoitojen plussaajat, part IV

Voi Roosa kuulosti aika kurjalta sun synnytys :hug: No sait 2 potraa poikaa, voi olla että ovat ainokaiset lapsesi ja nyt tiedät kuinka vaikean kautta sait heidät. Ei siis riittänyt että oli vaikea tulla raskaaksi vaan kärsit kaiken vaikeimman kautta. Voimia!!!
Niin täällä taitaa alkaa jotain tapahtumaan, vähän kipeitä suppareita tulee hyvin epäsäännöllisesti. Alaselkä kipeä.... Kävin päivällä kolaamassa lunta, oisko saanut aikaan nämä olot. Mutta en vieläkään usko että tästä synnyttämään päästäisiin..... toiveissa kylläkin. Varmaan nukkumisella menee ohi.

HH 39+2
 
Kiitos Roosalle kertomuksesta! Kuulosti todella rankalta, mutta kaikesta huolimatta sai kyyneleet silmiin. :heart: :heart: Joten siis suunnattomasti onnea vielä kerran! :hug:

Nyt sitten HH tosi toimiin! Jookos! :) Täällä ei kummempaa, kivuttomia suppareita tuli tuossa säännöllisesti 15 min välein muutaman tunnin. Mutta tosiaan kivuttomia, mutta ikäviä ja nekin loppuivat. Mutta tsemppaan täällä nyt kovasti HH:lle, jotta pääsisitte hommiin! :heart:

Voih, kuulostaa niin ihanalta tuo Amodinin olotila! Minäkin kun alan olemaan jo kovin kärsimätön ja jalkoväli huutaa apua. Mutta kärvistellään nyt. Päätin tuossa lakata stressaamasta, koska itse en asiaan kuitenkaan voi vaikuttaa. Pikkuinen tulee, kun on sopiva hetki. :)
 
Huih, olipa rankkaa luettavaa tuo Roosan synnytys! Kyyneleet tuli silmiin täälläkin, onneksi kaikki hyvin, vaikka poikien maailmaantulosta ei draamaa puuttunut.
Onni on että palkinto kaikesta on käsittämättömän suuri, joka aikaa myöten muuttuu vieläkin kalliimmaksi. Voimia kovasti kaksospoikien hoitoon....rankkaa se on mutta palkitsevaa samalla. Meillä Roosa ihan sama homma, yöllä ollaan tikkana silmät selällään, syödään 2,5 h välein ja päivällä mennään paljon paremmin ja uneliaammin. Olen ruvennut antamaan yöllä jonkun verran korviketta jotta pitäisi nälkää, mutta tuntuu että siltikin herää vaan syömään usein |O

HH: Mä veikkaan että känkkis syntyy karkauspäivänä! :eek: ihan vaan känkkäillekseen.....
=)

Amodini : sulla on kyllä ollut ihailtavan helppo raskausaika! oot tosi onnekas. Sä sitten olet pähkäillyt ja meinaat uskaltaa sittenkin perätilasynnytystä, oliko päätös ihan yksinomaan sinun, vai puolsiko lääkärit sitä jotenkin vai miten se menee.
Ollaan me suomalaiset kyllä raudanlujia mimmeja, kun vertailukohteena on täälläpäin eurooppaa nämä naiset...hohhoijaa! osastollakin kuule naiset pyysivät hoitajia joka kerta vessaan mukaan kun pelkäsivät että pyörtyvät sinne, sitten niillä oli omat äidit tai anopit 24h vierellä paapomassa ja toivat kotoa heille herkkuruokia ja kokoajan olivat vaatimassa lääkäreitä tarkistamaan että kaikki kunnossa ja valivali.....että silleen täällä.

...ja eikun imettämään taas....

Kitty - silmät ristissä ja yö vielä edessä :headwall:
 
Huomenta!

Jokos HH lähdit? :)

Täällä takana taas levoton yö. Ei supistellut eikä muuta, mutta pyörin sängyssä kuin väkkärä. Aamulla vein miehen töihin ja lenkitin koirat. Sitten taas katselin hetken telkkaa kunnes simahdin sohvalle. Nyt väsyttää aivan turkasesti ja pahaolo pyörii ympärillä. Niin ja massua särkee. Haluan siis nukkumaan! |O
Mutta kuten itseni tunnen, niin jos päivällä nukun liikaa, menee sitten ensi yö taas pyörien. :headwall:

Mutta, nyt suuntaan aamupalalle! :wave:

Nampula 37+4
 
Huomenta!

Roosa, olipa sulla kova synnytys... :hug: Kannattaa varmaan käydä puhumassa siitä lääkärin tai kätilön kanssa jos jää kovasti vaivaamaan.

HH: Huhuu? Et kai sä ole jättänyt meitä?

(.) Iltapäivällä aika äitipolille, kuullaan kokoarviota ja arvioidaan mun raskausmyrkytysoireistoa... otan varmuuden vuoksi kamat mukaan jos pitääkin jäädä sinne. Toisaalta toivon sitä, toisaalta en... kun ei ole mitään tuntemuksiakaan, paitsi oksetus ja väsymys ja menkkakipumaiset olot alavatsassa. Mutta ei mitään radikaalia.

Eilen tuli tilaamani hoitopöytä ja se oli jo valmiiksi rikki. Masennuin niin että menin pariksi tunniksi nukkumaan, yö menikin sitten pyöriessä. En puhunut miehellekään mitään moneen tuntiin kun kaikki vaan v****ti. En tilaa enää ikinä mitään postimyynnin kautta. :(

Mulla on kulmissa ja ripsissä kestovärimaskit päällä, pitää mennä pesemään poies ennen kuin olen ihan mustakulma. :D

Jiksu 38+6
 
EN OLE LÄHTENYT!!!!!! Vi...taa, supparit loppui illalla sängyssä niinkuin arvasinkin. Nyt on masu sekaisin......
Kitty mun mieshän veikkaa karkauspäivää vauvan syntymäpäiväksi, raukka ei sais juhlia kun 4 vuoden välein.
Oon imuroinut ja luutunnut nyt aamusta, nyt vois hyvillä mielin lähteä laitokselle (turha toivo)
Menen koiran kans vielä taapertamaan kun on noin komea ilma.
Mun masu tuntuu pienenevän nyt loppua kohti, vissin korispallo laskeentunut niin alas.
Jiksu tule kertomaan kuulumiset!

Hormonihirviö 39+3
 
Roosalla on kyllä ollut melkoiset paikat :hug:

Täällä yöt menee lähestulkoon valvoessa - mahavaivoja ollut kolmena yönä. Soitin jo vyöhyketerapeutille että jos ei ala muutosta tulla, mennään hänen vastaanotolleen. Univelka pistää pään sekaisin. Meilläkin alkuun nukuttiin kolme-neljä tuntia mutta nyt maksimissaan kaksi. Liekö nuo D-vitamiinitipat pistäneet pikku-masun koville!

Mullakin alkaa haava olla jo parempi - särkylääkkeitä syön satunnaisesti. Tosiaan on vaikea muistaa että mitään ei saa nostaa :x Turpoaako teillä tuo leikkaushaavan kohta jos olette paljon touhunneet päivän aikana?

Eilen oli neuvola ja meidän neiti on jo melkein kolme kiloinen =)

Missä se onkaan - se vauvautuneiden ketju kun en sitä löydä? Millä otsikolla? Olisko kellään linkkiä sinne?

Kauheasti tsemppiä kaikille synnytykseen :heart:

Viipukka ja typy 17vrk
 
Heips!

Polikäynti meni hyvin, (mies)lääkäri oli mukava ja rento ja kaikki on maha-asukkaalla oikein hyvin. Raskausmyrkytystä ei kuulemma ole näkösällä, pienet plussat pissassa ja verenpaineen kohoaminen on normaalia loppuraskaudessa. Istukka pelittää ja napanuorassa kulkee ruoka ja happi mainiosti.

Vauva voi siis hyvin ja tulee kuulemma kun tulee. Kokoarvio on 3,8 kiloa, mun huikea sf-mitta (36) johtuu kuulemma siitä että lapsivettä on vielä paljon. Jos yliviikoille menee niin yli nelikiloinen voi hyvinkin olla odotettavissa.

Amodini: Just mietin samaa että neuvolassa kaikki saadaan kuulostamaan niin HUOLESTUTTAVALTA, ja sitten lääkärissä kun käy polilla niin kaikki on ihan hyvin eikä syytä huoleen ole. Ehkä neuvolat pyrkii matalan puuttumisen kynnyksen avulla saamaan haaviin kaikki mahdolliset ongelmat. Parempihan se toki on että seuraavat tarkasti ja lähettävät herkästi jatkotutkimuksiin kuin että viittaisivat kintaalla. Mutta ei meitä odottajia tarvitsisi aina niin huolestuttaa...

Mulla on nyt harvinaisen iloinen ja reipas mieli, helpotti kovasti kun kuuli että kaikki on mahassa hyvin. Kyllä mä jaksan odottaa, kun olen jaksanut tähänkin asti! :D (Huomenna voi olla taas toinen ääni kellossa...) ;)

Jiksu 38+6
 
Onnittelut vauvan kanssa kotiutuneille! Täälläkin on vauva-arkea harjoiteltu jo kohta kaksi viikkoa! Nyt on myös takana viimeinen sairaalakontrolli, joten olo on jo helpottunut ja onnellinen.

Viime viikolla neuvolasta tehtiin kotikäynti, ja huomenna pitäisi pystyä itse menemään neuvolaan klo 10, saas nähdä miten se onnistuu, kun tähän asti on menty aivan täysin vauvan kellon mukaan. Sairaalan jälkikontrollitkin olivat aina lastenpäivystyksessä, jonne saattoi mennä oman ajan mukaan...

Lisäjännitystä tähän vielä tuo se, että mies on matkoilla, ja olemme keskenämme kolme päivää, koirat, minä ja vauva. Just äskettäin käytiin päivän ekalla hihnalenkillä tontin ulkopuolella. Vaikka mua inhottaa koirien päästäminen pisulle pihalle, nyt siihen täytyy turvautua. Onneksi kuiten on oma aidattu piha.

En muuten oikein tiedä, että kirjoittaisinko tänne vai tuonne vauvautuneiden puolelle? Siellä ei näytä olevan kuin pari synnytyskertomusta. Siirrymmekö sitten yhdessä vauvapuolelle? Tässä oli se linkki sitä kaipaaville:
http://kaksplus.fi/keskustelu/t952194

Nupsu ja poika, 1 kk
 
Heipparallaa!

Amodinille kiitokset käynnistä... :D Koiran nimi meni "hieman" pieleen, mutta mustahan täällä kotona nyt yksi on ja toinen siellä kasvattajalla. Joten ei kauhean pieleen. :) Kyllä alkaa väkisinkin tämä maailma uniin tulemaan.

Vai ettei HH vielä sitten lähtenytkään. Voih ja minä kun niin kuvittelin. =)

Kävin tänään kyläilemässä kaverin luona, jolla 3 lasta ja paljon koiria. Oli ihana päästä välillä heitäkin moikkaamaan. Sai vähän ajatuksia välillä muualle. Huomenna vuorossa taas neuvola sekä sitten kampaajalla käynti. Tosin, menen vain leikkauttamaan hiuksiani. On sen verran arkana tuo päänahka, etten nyt väriä uskalla laitattaa. Mutta siis hieman jos saisi siistimmäksi jo pelkällä leikkauksella.

Meillä on niin ihana neuvolan täti, ettei se paljoa huolestu/huolestuta minua mistään. On vanha konkari ja ihanan maalaisjärkinen. Huomenna sitten menen eri henkilölle ja se hieman jännittää.

Oli tuossa äsken sellainen olo ettei mikään huvittanut ja kaikki raivostutti. Mutta mies sitten sai mut nauramaan, joten meni sekin olo ohi. Omituisia tuollaiset yhtäkkiset mielialan muutokset.

Minusta on tosiaan kiva kuulla teidän vauvaantuneiden kuulumisia, joten jatkakaa vain täällä jos viitsitte. :)

Nampula 37+4
 
No niin ja anteeksi taas alkuun kaikilta, nyt on pakko päästä taas höyryämään... :ashamed:

Juu, ensin alkajaisiksi tuossa aamulla (5.30 maissa) hermostuin ensin miehelle ihan täysin ja siinä sitten murjottaessa vein miehen töihin. Sitten lähdin koirien kanssa lenkille, oli ihana luminen keli tuntui kivalta kävellä kun lunta oli tullut ja paljon ja tiet vielä auraamatta. Tähän kojhtaan taustaksi sen verran, että meillä pääsääntöisesti koirat ulkoilutetaan viereisessä metsässä vapaana. Siellä kun ei kukaan muu käy kuin me. Mutta nyt olen aamuisin taaperrellut teitä pitkin. Yhtäkkiä kesken kävelyn alkoi sattumaan julmetusti tuonne alas. Siis tuonne kohdunsuulle tai jotain. Aivan kammottavan kova kipu, joka helpotti kun pysähtyi ja kun lähti liikkeelle sattui taas julmetusti. No koitin siinä sitten hiljalleen kävellä eteenpäin. Selvisin lähes kotiin, kunnes "naapurimme" sattui tulemaan vastaan pikkukoiransa kanssa. Meillä siis koirat kilttejä, mutta muut koirat kiinnostavat ja paljon kun harvoin niitä kohdataan. Koirat tietysti olivat tajunneet etten itse ole täysin iskukykyinen ja käyttivät tilaisuutta hyväkseen. Otin kummankin viereen ja lyhyelle remmille. Mutta pitihän tuon toisen sitten alkaa kiskomaan hulluna pikkukoiran luo. Siinä kohtaa minä tarrasin sitä korvasta, pidin vain kiinni. Istutin sen siihen maahan ja koitin saada kontaktia. Tämä naapurimme tuijottaa silmät suurina ja kummisssaan. Noh, kun sain koiran katsomaan minuun jatkoimme matkaa ilman ongelmia. Mutta kyllä taas suututti. Itketti ja raivostutti ja suututti yhtäaikaa. Onneksi koti oli sitten jo lähellä.

Että näin, tämän kummemmasta ei kyse mutta harmittaa vaan niin vietävästi kun mikään ei nyt tunnu onnistuvan. :snotty:

Mutta viime yö sentäs meni mukavasti ja nukkuessa. Jee! :D
Nyt vielä pikkuisen vihloo tuonne alas, mutta helpottaa kokoajan.
Tänään sitten neuvolaan taas käymään, joten kuulumisia sieltä illemmalla. :wave:

Nampula 37+5
 
Maille oikein paljon onnea!
Huh. Viime yönä herättiin peräti 3 kertaa syömään. Olen huomannut, että hientuotanto on kasvanut 200%. Varsinkin öisin hikoilen petivehkeet märiksi. Siinä vielä Vaavi vieressä lämpöpatterina.
No suurin osa hikoilusta johtuu varmasti siitä, että olen alkanut juomaan tosi paljon nesteitä,
jotta maito ihan varmasti riittäisi.

Kyllä muuten ruokalasku on noussut heti huomattavasti! Eilen raahattiin kaupasta vaippoja, puhdistuspyyhkeitä ja korvikemaitojauhetta + tavalliset ostoksemme ja hintaa tuli 50 ?.

Täytyisi pikku hiljaa alkaa siirtymään niihin kestovaippoihin, niin tuo kauppalaskukin pienenisi ainakin vaippojen osalta.
Onneksi maitoa tulee kuitenkin sen verran, ettei tarvitse litratolkulla tuota korvikejuttua käyttää.
Eilen oltiin siis ensimmäistä kertaa Vaavin kanssa kaupassa. Kyllä heltyivät ihmisillä suut herkästi hymyyn. Näköjään vauvat ovat magneetteja varsinkin lisääntymisiän ylittäneille rouville. :D

Huomisesta lähtien saisimme alkaa totuttelemaan ulkonaoloa. Kyllä mulla onkin jo ikävä tuonne pihalle pitemmäksi aikaa kuin 5 minuutiksi tai postinhakureissun ajaksi.

Meillä ei onnistu vauvalenkit koiruuden kanssa. Koiraa täytyy ulkoiluttaa aina erikseen. Me ollaan kokeiltu koiran ulkoiluttamista sekä vaunujen kanssa (olimme varmasti huvittava näky), että muilla pyörillä liikkuvilla vempeleillä. Ei onnistu, meillä on niin hajuviettinen koira (metsästysvaisto tosi tiukassa), että koira suihkii hajujen perässä puolelta toiselle. Me ollaan yritetty kouluttaa kaikki nämä vuodet sitä, mutta ei se vaan opi millään. Ne kaikki muiden eläinten hajut vievät kaiken huomion koiralta.
Olemme yrittäneet myös kuonopannan avulla ulkoilemista, mutta koira ei suostu sitten tekemään tarpeitaan normaalisti. Iso hätä jää tekemättä ja pissa tulee milloin sattuu ilman, että se raasu edes kyykkää. :kieh:
Lisäksi olemme muutenkin tosi hassu näky, kun koira vetää hihnaa ja on ihan tukehtumaisillaan. Tätä vetämistäkin ollaan yritetty kitkeä kokeneemman koirankouluttajan avustuksella, tuloksetta. :/


Oho, tulipas tarinaa. Nyt taidan sännätä suihkuun, kun tänään on ensimmäinen lastenneuvolakäynti ja tuo Vaavikin vielä nukkuu rauhallisena. :wave:

Haalistunut ja Vaavi
 
Huomenta tännekin;-)

Äärettömästi onnea Maille ja muillekin vaavin jo kotiin saaneille :hug: Extrarutistus vielä Roosalle; kuulosti melkoiselta kamppailulta tuo synnytys, mutta niinhän ne väittävät, että äkkiä kaikki kauheudet unohtuvat kuitenkin :hug:

Mie olen niin paljon teitä muita perässä, ettei ole vielä ihmeemmin supparitkaan vaivanneet, mitä nyt vähän tällä viikolla, kun innostuin remontoimaan tuon vaavin huoneen valmiiksi, eli maalasin seinät, patterin, laittelin listat, pesin lattiat ja ikkunan ja sisustelin :hug: Parissa päivässä kun tuonkin verran huhki, eilen olikin sitten maha illalla jo sellainen, että hyvä kun kävelemään pääsi, ja vieläkin on vähän räts olo, mutta tulipahan valmista =)

Ei ihmeempiä kuin jänniä odotushetkiä ja äärimmäisen ihanaa ja mukavaa keskiviikkoa kaikille

Dooris ja Väinö 35+0
 
Huomenia minunkin puolestani! :)

Yö meni vaihtelevasti, aamuyön valvoin ihmeellisten selkään ja lonkkaan säteilevien "menkkakipujen" kanssa. Supistuksia, mitä, hä? :eek:

Tänään tulee täyteen 39 viikkoa!! Enää viikko laskettuun aikaan! Anoppi jo soitti ja kysyi mikä tilanne, se kun viikko sitten ennusti että meillä on viikon päästä POIKA. No, saahan sitä ennustella mitä haluaa... :D

Nostan hattua kaikille koirien kanssa jaksaville. Musta tuntuu että hyvä kun saan vaunut hallittua saati että pitäisi siinä vielä koiraa hallita... huh huh.

Dooris: Ei sitä kuule tiedä, tässä on monet menneet vähemmillä viikoilla ohi... voit hyvinkin olla synnärillä mua ennen. ;)

Jiksu 39+0!!!! :D
 
Täällä kädet tärrää :eek: meinaan vaan että tää tyty vissin pääsee käynnistys hommiin tänään. Neuvolasta laittoi äippäpolille lähetteen ja lähden tämän jälkeen. Voi olla että tulen vielä kotia yöksi mutta lähellä ollaan jo synnytystä. Valkuista pissassa vähän, painoa tullut yli kilo viikossa (naama ihan turpea). Mies meni ihan jotenkin oudoksi ja puhumattomaksi, taitaa sitäkin ekaa kertaa tää vauva jännittää.... kysyi pitsalla että miten se nyt sitten etenee muttei paljon muuta ole sanonut ja hyvin totinen on...... Ite taas olen jotenkin hysteerinen, naurattaa vaikka pelottaa vietävästi.
Tulen illalla vielä kertomaan kuulumiset jos tulen kotia.
Onnea Mai!!!!!

Hormonihirviö 39+4
 
No niin ja nyt neuvola terkkuja!

Oli tosiaan se eri neuvolan täti. Sellainen nuori, ihan mukavan oloinen nainen. Nyt kyllä hieman ymmärrän teitä, jotka olette sanoneet että neuvolassa huolestuttavat turhaan. Minä en nyt huolestunut, mutta olin asennoitunut niin että jotain saattaa tulla puheeksi. Tämä ihminen kun rupesi minua varoittelemaan raskausmyrkytyksestä. Vaikkei minkäänlaisia oireita ole. Pissa, paineet, turvotukset, kaikki ok. Mutta silti hän otti asian esiin. Vaikka sanoikin ettei tässä nyt mitään merkkejä ole, mutta että olet tietoinen mahdollisuudesta. Pitääkö sitä sitten varoitella niin kovin, jos kaikki kuitenkin kunnossa? :headwall:

Kaikki siis kunnossa, vauva alhaalla mutta siis nyt tuli selvyys asiaan ettei pää vielä ihan täysin kiinnittynyt. Mutta kuulemma usein ensisynnyttäjillä kiinnittyy vasta kunnolla kun synnytys alkaa. Painoa oli jälleen saanut viikossa kilon!! Siitä en oikein pidä. Tietysti mulla on nyt vasta turvotuksia alkanut hieman olemaan, mutta sitäkin hyvin vähän. Mutta hassua silti. Sf-mitta nyt 32, pudonnut siis 2 cm. Tosin eri mittaaja tällä kertaa, joten siksikin voi olla heittoa.

Mutta siis ei siellä sen kummempaa. Nyt vain odotellaan ja ensi viikolla taas uudelleen.

Koirista piti vielä sanoa, että täälläkin saan ihan kyllä katsoa peiliin kun on tuo toisten koirien kohtaaminen hieman hankalaa. Meillä kun ihan mukavuuden halusta lähinnä metsässä ulkoillaan. Laiskuutta siis ollut täällä ilmassa. Sitten kun vielä joukossa tyhmyys tiivistyy... Yksi kun menisi katsomaan, niin tottakai 2 muutakin! Aina välillä saatan jaksaa hetken harjoitella ohituksia, mutta sitten taas iskee laiskuus ja menemme metsään... :p Mutta, menee se näinkin! :)

Nampula 37+5
 

Yhteistyössä