Kesäkuun kullannuput tammikuussa <3

Meil kun on edelleen vaaka pimeenä, niin ei oo hajua painostakaan. Ystävänpäivänä seuraava neuvola. Mut oli painoa tullu miten paljon tahansa, niin ahteriin se ei viel ainakaan ole mennyt kun kaikki vanhat farkut menee päälle! Mulla yleensä kaikki paino menee ekana pyllyyn ja reisiin, mut kaikki mikä lähtee, lähtee ekana tisseistä.

Huomen olis täälkin poksupäivä ja seuraavan masukuvankin saa laittaa loppupuoliskon pinkkaan, huihai!

20+6

 

On jäänyt kirjoittelematta tänne koska mieli on ollut jotenkin maassa, ei ole ollut mitään sanottavaa. Salillakin oon käynyt lähinnä silittelemässä painoja eikä keskittymiskyky riitä mihinkään.

Aiemmin taisin mainita ettei miehellä ole minkään sortin taloudellisia kykyjä, aina sössii raha-asiansa. Ihan aina, ihan aina saan pettyä. Nyt sain selville että se on sössinyt ihan kunnolla, oon ihan vitusti stressannut ja murehtinut ei tuo ehkä edes ole tajunnut miten pettynyt mä aina olen kun tulee aina sama juttu vastaan. No, tänään oli neuvola, olin ottanut sinne mukaan sitten laatimani avioehdon! Siihen kun tarttee kaksi todistajaa niin otin sen lopuksi esiin että saanko pyytää palvelusta, jos sieltä neuvolan henkilökunnasta löytyisi meidän neuvolatädin lisäksi yksi todistaja niin allekirjoitettaisiin tämä ja neuvolatädit toimisivat todistajina Ja niin tehtiin! Voi pojat, en ole aikoihin hengittänyt näin hyvin. Ei toki miehen taloudelliset sotkut ohi ole, not by a long shot. Mutta mulle riitti niistä murehtiminen. Kiirehdin avioehdon rekisteröitäväksi ja siellä se nyt on! Jes. Paremmalle mielellä eteenpäin, sössiköön toinen miten haluaa mun raha-asiat on aina olleet ja tulevat edelleen olemaankin hyvin.

Onkohan neuvoloissa kauhean usein tuollaisia asioita pyydetty tekemään kuten todistamaan toisten avioehtoja, saivatpahan erilaisen tehtävän En tiedä onko mies ihan iloinen tosta jutusta mutta se ei nyt kiinnosta.

Että näillä jatketaan! Sf-mitta oli vähän käyrän yläpuolella mutta ollaan ukon kanssa melko pitkiä molemmat niin ei se mikään ihme ole. Painoa on tullut ekasta neuvolasta 4 kg. Enemmän on tullut varmasti koko raskauden aikana mutten viitsi välittää siitä.

Treenitkin kulkivat salilla oon niin helpottunut, voin irtisanoa itseni jotenkin nyt helpommin toisen sotkuista ja taas keskittyä raskauteen ja tulevaisuuteen.

Että tällaista täällä

Naene 22+1

 

naene ikävä kuulla, että tilanne meni pahemmaksi. Tiedän niin miltä susta tuntuu. Mulla oli eksän kanssa ihan sama tilanne. Aina sai sydän kurkussa pelätä mitä seuraavaksi paljastuu, ja sitten siivota sotkut kun herra pesi ite kätensä. Se oli kamalaa.

Mutta hienoa että sait miehesi allekirjoittamaan avioehdon. Mun nykyinen mies oli avioehdosta vähän naama näkkärillä, vaikka hoitaa rahansa paremmin kuin minä.

 

täällä oli tullut viime neuvolan (rv 17+0) mukaan 2.5kg...nyt on sit varmaan jo tuplasti tullut painoa ja rv 20+1..mulla vasta rv22 seuraava neukkuni sit näkee karun totuuden =P

 

Oma napa päivitys pikaisesti. Kotidoppleriin löytyi tänään hyvät sykkeet ja potkut joten en enää huolehdi
Liikkeitä ei vieläkään tunnut, mutta istukka taitaa olla edessä kun sykkeetkin kuuluu aina ihan sivusta.

 

Kävin ottamassa infulenssarokotteen, koska lastenosastolla ja synnärillä sitä suositeltiin (siis harjoittelun aikana)!!

Aloitin muutama viikko sitten Bailamaman Ladylinella ja siellähän treenataan juuri kovasti noita lantionpohjalihaksia ja synnytysasentoja ihan kiva tunti on, kun huomas, ettei enään tanssitunnilla pysty samaan vanhaan malliin hyppimään ja pomppimaan!! :/

Hankinnoista: täällä on ostettu jo pinnasänky, kylpyamme, vauvakeinu, sitteri, pari lipastoo ikeasta vauvan vaatteille, peittoo, patjaa, lakanoita, hoitopöytä, emmanjungan rattaat, kantoliinoja, manduca, pyyhkeitä... oliskohan siinä about mitä tähän mennessä ollaan ostettu... ja kaikkiin mennyt vasta reilu 500€, tai mun mielestä ainakin aika vähän

rockstone oletko käyttänyt aiemmin jo epi-no:ta?? Kerrohan kokemuksiasi!! Itse olen hankkimassa myös sen

Täällä 19+2 ja viime viikon neuvolassa oli 2,7kg tullut. Ja samaisella neuvola käynillä sf-mitta oli 16,5cm, eli yläkäyrällä täällä myös mennään

 

painosta huomenna tulee 19+0 ja maanantaina neuvolassa oli muistaakseni -1kg ekasta punnituksesta

Siellä neuvolassa ei taaskaan meinattu löytää sydänääniä... 20 minuutin etsimisen jälkeen löytyi vihdoin. Eikä ole mitään ymmärrystä mistä moinen johtuu. Hoitaja sanoi, ettei ole vielä koskaan ollut näin haastavaa näillä viikoilla.

Lirauttelusta ja muusta ihanasta... viime raskaudessa lirahteli vain aivan lopussa ja tietty hetki synnytyksen jälkeen. Nyt olen ollut tenan orja heti alusta saakka. Menossa on myös elämäni ensimmäinen canesten kuuri ja peräpukamavoide kaapissa odottamassa. Ja miehen mielestä olen raskaana jotenkin tosi ihana, viehättävä ja haluttavakin... Voihan v... sanon minä, raskauden hehkua?

Naene harmi kuulla... Meillä asia vähän toisin päin. Olen todella huono hoitamaan raha-asioitani, siksi mies hoitaa kaikki perheen laskut ja maksamisen, jopa mun omat laskut. On paljon helpompaa, ei tarvitse miehen kysellä olenko hoitanut ja mun ei tarvitse hoitaa.

Joku muuten mainitsi hankkineensa turvavyön alentaminen autoon. Mulla oli tallessa viime raskaudesta, ja otin käyttöön heti alusta asti. Tuo ainakin hieman turvallisuuden tunnetta, ja turvaa pienelle toki myös.

 

Naene Voi kurja mikä tilanne! Onneksi sun mieltä huojentaa nyt se avioehto

Mua itseäkin vaivaa tuleva rahatilanne, vaikka ollaan molemmat työssäkäyviä ihmisiä ja pidetään huoli raha-asioistamme. Tai itseasiassa mies hakee opiskelemaan syksyksi, joten meiltä tippuisi tulot yhtäaikaa. Jaiks.

-iitu 19+2

 

Naene :hug:

Babyfever Epi-nosta... Käytin ennen ensimmäistä synnytystä ohjeen mukaan kolme viikkoa ja pääsin harjoituksissa halkaisijaltaan 9,5 senttiin (10:een pitäisi). Synnytin tytön 40+2 3600g/50cm ilman mitään vaurioita alakertaan Nyt aloitan harjoitukset jo vähän aikaisemmin.

Täällä poksuuuuuuu**** 22+0*****

(ja painonlisäys +8 kiloa :ashamed:, ihan samoissa mennään kuin ekastakin eli sellainen 17 kiloa yhteensä tulossa)

 

Ja nyt lähti tilaukseen tämä Raskaus, synnytys ja naistentaudit - Elle TENS - Pedihealth Oy . Haluaisin viimeiseen saakka välttyä epiduraalilta. Olen tosi kipuherkkä, joten en tiedä miten onnistuu, jos synnytys pitkittyy.. Viimeksi oli kamala ponnistaa, kun en tuntenut epiduraalilta lainkaan supistuksia. Avautumisvaiheessa se oli kyllä taivas ja jopa nukahdinkin sen laittamisen jälkeen, mutta ponnistuskipuun se ei kyllä auttanut.

muoks* mä oon näköjään tällanen hifistelijä :ashamed: no, näillä laitteilla on kyllä jälleenmyyntiarvoa...

 

Mun masun ympärys on semmoset 110cm ainakin nytte Oonko mä oikeesti niin lihava

Lindacandy ja H 21+4 :heart:

 

Joku oli tilaamassa Tenssiä. Mä ostin sen 1999, kun odotin esikoistani. Ei ollut musta apua synnytyksessä.

Kun väänsin ulos reilun viisikiloisen poikani (ei ehditty antaa kivunlievitystä epiduraalin muodossa, olin 9.5cm auki sairaalaan mennessä) niin kätilö laittoi selkääni vesirakkulat vai mitkä aquarakkulat/pallot ne on nyt nimeltään -- se auttoi.

Kuopuksen kanssa sain epiduraalin ja se sitten auttoi niin hyvin, että kivut oli siedettäviä, supistukset etenivät hyvin ja poika syntyi kahdessa tunnissa ekasta supistuksesta.

Otan tässä synnytyksessä tarpeen mukaan epiduraalin, oikeasti koin sen hyväksi ja nopeutti ainakin omaa synnytystäni (=rentouduin paremmin).

 

Täälläkin poksutaan 20+0 ja hienosti on puoliväli saavutettu

Melkeen tekis mieli juhlia asiaa jotenkin, mutta tältä mammalta jää juhlat kyllä väliin. Nimittäin täällä kärvistellään jumalattomassa flunssataudissa ja loppuviikko vielä saikkua. Olen ollut yhden päivän tällä viikolla töissä ( voi mikä luuseriolo ). En yleensä koskaan sairastele, niin sitten heti on kauhea morkkis ja huono omatunto kun joudun olemaan pois töistä.

Tasan viikon päästä näkee pikkuisen rakenneultrassa. Aika menee niiiiiin hitaasti. Toivottavasti vilauttaa meille sukupuoltaan. Miehellä on koko ajan ollut poikaolo, mutta minusta tuntuu päivä päivältä vaan enemmän että tyttö sieltä taitaa tulla. Olenkin jo hyvin sparrannut miestä siihen että sieltä voi tulla kumpi vaan Minulle on aivan se ja sama sukupuolelle, kunhan syliin tulee kesällä.

 

lindacandy ei kai tässä lihavia? olla, vaan ylpeesti raskaana. Eikös tässä nimen omaan "kisata" siitä kuka sen komeimman lukeman saa? Ite ainakin ootan sitä, että 100cm menee rikki. Jospa sen kunniaks kävis sit ostamassa metrilakua säkillisen

Ja mukaan myös painon kartutus galluppiin, mulla 21+1 ja 2.5kg tullu painoa.

 

Hei vaan kaikille.

Mä olen täällä ollut vähän huolissani jatkuvista supistuksista. Tiedän, että harjoitussupistukset on ihan normaaleja, varsinkin uudelleensynnyttäjille, mutta kun näitä tulee päivittäin, jatkuvasti ja ovat mielestäni välillä jopa hieman kipeitä. Olin neuvolaan yhteydessä pariin otteeseen, ensin täti meinasi vain että seuraillaan, mutta kun sanoin etten saa mielenrauhaa, niin laittoi minut sitten labrakokeisiin, joista katsotaan nyt ainakin onko jotain tulehdusta. Ja ehkä jos supistukset jatkuu, niin sitten lääkärille tarkistamaan kohdunkaulan tilanne.

En muuten olisi huolissani, mutta esikoisen kohdalla tuli myös paljon supisteluja, eikä ne edes olleet mielestäni kovin kipeitä ja silloin kohdunkaula alkoi lyhentyä ennen aikojaan ja jouduin pitkälle sairaslomalle jo paljon ennen viikkoa 30.

Pyysin sitten samalla, että labrassa katsottaisiin hemoglobiini, kun mulla vaan tämä järkyttävä väsymys jatkuu. Jos vika ei löydy sieltä, niin en sitten tiedä miksi on näin vetämätön olo koko ajan. Edelleen siis odottelen sitä energistä keskiraskautta..

Anteeksi vuodatus

Positiivista on se, että pikkuruisen liikkeet tuntuu todella vahvoina ja useita kertoja päivässä, juttelen hänelle joka kerta ja toivon, että hän jo kuulee minua

Linneat 19+4

 

Hali Naene! Niin kurjaa pettyä puolisoon, mut hyvä kun sait avioehdosta mielenrauhan.

Meil ei sitä ole, mut en mä ole tullut edes ajatelleeksi, et puolison velat kaatuis mun harteille. Mut en mä toisaalta ole ehtoa kokenut tarpeelliseksi tähän mennessä, niin olkoot. En ajatellut kyllä koskaan erotakaan, mut eihän kukaan muukaan aio avioituessaan. Ollaan vaan niin ällöttävän umpirakastuneita edelleen, et aika pahasti mut pitäis pettää jotta tästä häipyisin.

Menipä sivuraiteille. Oli mulla mielestäni jotain asiaakin. Niin tuosta epi-nosta ja vastaavista, ne on vissiin niitä venyttimiä? (Seuraava ensisynnyttäjille tiedoksi, että jos jotain asioita synnytykseen liittyen ei halua tietää, niin älkää lukeko tästä eteenpäin) Mua on pelottanut tuon eppariarven repeäminen, tuommonen treeni ehkä auttais siihen? Mä en vaan muuten tahtois venytellä paikkoja samaan kuosiin kuin esikoisen jälkeen, kun petipuuhissa ei pariin kuukauteen ollut mitään tuntumaa ja tuntui et mieskin vaan huljutteli teelusikkaa tynnyrissä. Mut mikä nyt sit kelläkin vaakakupissa painaa, perseestä oli sekin, et sen leikatun epparin kanssa sai kärvistellä kaks viikkoa kun oli niin saakelin arka ja kipee... Niin olishan se kiva välttää jos mahtollista. Vaik mistä senkään tietää, ettei mua joktap taas jollain verukkeella revitä väkisin auki päästä persuksiin.. Viimeks syynä oli kadonneet sydänäänet ponnistusvaiheessa, mutta ulos kaivettiin täyden kympin, hyvin eloisa ja hyvinvoiva vauveli.

Tämmöttis tänää.

21 POKS!

 

Heips

Painosta ollut puhetta paljon. Mä olen sellanen raskaana olija, joka vain kerää kaikki kilot .. varmaan johtuu kyllä pitkälti siitä, että supistelujen vuoksi en pysty juurikaan liikkumaan niin, että kuntoilisin. Ruokakin maistuu, kun on koko ajan nälkä :headwall:. Mutta, se +20 kg tulee taas taatusti ja imetyksen kanssa se lähteekin pian. Ja mä oikein odotan lenkkeilyä vaunujen kanssa, hyötyliikunnalla mä olen aiemminkin hyvinkin sutjakaksi päässyt. Mulla ollut pari vuotta sitten pientä syömishäiriöö ja olen tosi laiha ollu enkä ole voinut ruoastakaan nauttia. Enne raskautta sain jo vähän kiloja takasin ja lähtö bmi oli 21, joten ajattelin, että tulkoot nyt mitä tulee ja nautinpahan ruoasta, kerta pystyn pitkiiiiiin aikoihin. Vähä mua ällöttää kun perse ja reidet leviää ja löllyää ja olo kaikkea muuta kuin seksikäs.. mutta tuo masu on ihana, ja ISO! "Sotanorsuna luokses pompin..."

Mulla meinaa tuo alaselkä paukkua.. se jotenkin kyllä on yhteydessä noihin supisteluihin, joita myös tulee edelleen saikusta huolimatta. Ja ne kyllä välillä vähän sattuukin. Alamahaakin juilii.. bakteeriviljelyt oli ok ja kohdunsuu kiinni. Mutta kuka niitä supisteluja mietti niin mä kyllä olen sitä mieltä että ottaa ennemmin yhteyttä ja tarkastutaa kohdunkaulan tilanteen kun miettii kotona päänsä kipeeksi. Ja näin täällä neuvolassa kyllä toimitaankin ja ohjataan toimimaan =). Eikun vaan yhetyksiä neuvolaan jos suppailut alkaa mietityttää!

Meillä ois synttäri-vkl tiedossa, 5v ja 8v synttäreitä pitäs tehtailla. Kaupassa käynti kaikista eniten hanurista, kyllä mä mielellään leivon, ku joku hakis tarvikkeet .

nelli ja rusina 21+2

 

Oli puhetta sektiohaavasta.

Mulla esikoinen tosiaan syntyi sektiolla, kiireellisellä sellaisella. Neuvona Englannissa oli, etten tulisi raskaaksi ennen kuin kaksi vuotta olisi kulunut.

No pillerit petti jostain syystä ja keskimmäinen syntyi 1.2kk esikon syntymän jälkeen. Minulle oli tärkeetä saada alatiesynnytys, ettei tulisi toista sektiota.
Kauhistutti ajatus, etten saisi ajaa autoa, nostaa esikoista jne.. Muutenkin paraneminen oli nopeampaa. Mulla tulehtuu aina haavat, joten kaksi pientä ja kipeä tulehtunut haava kuulosti aivan mahdottomalta yhtälöltä.
Joku myös kyseli, kuinka pärjää. Itse koin pärjääväni hyvin kahden pikkuisen kanssa. Tosin en mä paljoa heidän ekoistaan vuosista muista, mutta onneksi olen kirjoittanut asioita ylös.
Kolmashan syntyi, kun esikko oli neljä- ja keskimmäinen kolmevuotias.
Nyt isommat tulee hyvin toimeen ja muutenkin pienenä heistä oli toisilleen paljon seuraa.

Muuta höpinää. Me mietitään vakavasti yhteenmuuttoa takaisin. Meillä menee loistavasti. Itse haluaisin/toivoisin, että ensi vuodenvaihteessa muuttaisimme yhteen. Ei sitä ennen.
Me myös puhumme, että olisi kiva saada myös toinen perään. No tuskin onnistuu, kun tämänkin kanssa meni reilut neljä vuotta. Mutta joskos antaisi mahdollisuuden tulla, jos tullakseen.

 

Mua naurattaa, kun tuossa Miijanen tekstin alapuolella lukee Neminka ja Neminka tykkäsi tästä. Kuinka monta teitä Neminkoja oikein on?

Mulla tulee varmaan sanomista painosta ensi neuvolassa, kotivaa'an mukaan nyt on tullut noin 3 kiloa, mutta kun se neuvolan vaaka näyttää sen 3 kiloa enemmän. Kotivaaka näyttää siis ihan vääriä lukemia. Niin sen neuvolan vaa'an mukaan olis nyt jo tullut 6 kiloa. Mukavaa.

 

Mä en kehtaa ees sanoa, paljonko painoa tullut. Maanantaina, kun kävin neuvolalääkärillä, niin kahdessa viikossa oli tullut 3.5kiloa. No laitan sen osittain tyroksiinin puutteen syyksi. Vaikuttaa niin paljon aineenvaihduntaankin.

Olen aina päässyt raskauskiloista eroon imetyksen aikana, joten vaikka tulisi noottia, niin antaa olla. Vanhana syömishäiriöisenä jätän vaaán arvot panikoimatta. Vielä mahtuu samat housut jalkaan kuin 8 viikkoa sitten, niin eikös sitäkin voi pitää jonkinlaisena mittarina.

 

Kyllä sitä avioehtoa kannattaa musta harkita vaikka velkoja ei olisikaan. Mua itteeni kylmäsi ajatus siitä, että eron sattuessa mies sais puolet mun kesämökistäni, ja lepuuttais siellä sitten persettään uuden eukon kanssa Lapsihan tietty muuttaa asioita. Sille kaikki.

 

Mun vanhemmat on tehneet paperit sellaisiksi, ettei mun taikka veljeni puolisot/avokit saa heidän perinnöistään mitään. Nuorempana en hyväksynyt tätä, musta se ei ollut reilua ex-aviomiestäni kohtaan. No eiköhän vanhemmat vain ajattele lastensa etua.

Meillä ei ole muunlaista avioehtoa, eikä tule. Vaikka voittaisin lotossa, en sitä tekisi. Ollaan koettu niin paljon yhdessäö ja tiedän, että kumpikin toimisi samalla tavalla. Ymmärrän silti niitä, jotka avioehdon tekevät.

 

Tänään oli rakenneultra. Kaikki palaset oli kohillaan. Istukka takana ja ylhäällä, pieni pötkötteli selkä mahaan päin, joten sydäntä ei meinattu saada katsottua ollenkaan. Lopulta senkin virtaukset näky ja silläkin osastolla kaikki kunnossa. Sukupuolta ei haluttu tietää ja tuskin sitä tuosta asennosta olis nähnytkään. Pääasia, että kaikki on hyvin ja pikkuhiljaa uskon, että alkukesästä se pieni täällä oikeasti on!

kodehu 20+6

 

Naene harmittaa sun puolesta kun mies ei sitten petrannutkaan toimintaansa. Mutta hienoa että suostui avioehtoon ettei sun tarvitse murehtia. Kaikki ei vaan osaa hoitaa rahajuttujaan. Meilläkin on Tuiskun tapaan niin että mies hoitaa kaikki raha-asiat ja sanoo vain mulle kun pitää kiristää pussinnyörejä. Suomessa asuessa minä taas maksoin kaikki laskut kun se oli mulle helpompaa. Hävettää tunnustaa etten edes tiedä miltä meijän nettipankki täällä Islannissa näyttää Mutta tämä toimii meillä kun meidän kaikki varat on yhteisiä. En osaisi ollenkaan elää niin että olisi sun ja mun rahat kun asutaan kerran samassa taloudessa. Se olisi tietty eri juttu jos olisin omistanut jotain suurempaa ennen miestä. Sitten ehkä voisin miettiä avioehtoa tms. kun mennään naimisiin. Ainut asia mikä tässä suhteessa on vain ja ainoastaan mun on noi mun koirat. Ei sillä että mies niitä edes haluaisi eron sattuessa

Mutta se niistä raha-asioista. Tylsiä aikuisten juttuja Huomenna on meillä vihdoin rakenneultra. Voisin vaikka vannoa että poika se on. Jännää myös kuulla mitä viikkoja se vastaa ja ehkä sitten saada se laskettuaikakin. Saa nähdä miten paljon mun oma arvio viikoista heittääkään. Mä sain muuten eilen kuvattua liikkeitä videolle Näkyy hyvin mustia pikkareita vasten kun yksi kohta alavatsaa nopeasti "hypähtelee" muutaman kerran.

Onko se muuten ihan hirveää kun joudutaan leikkaamaan välilihaa tms. synnytyksessä? Tai jos se repeääkin. Mun yhdellä kaverilla jouduttiin leikkaamaan ja jostain syystä ei voitu antaa puudutetta enää siihen tikkaamisvaiheeseen. Sanoi että ei siinä synnyttämisessä mitään mutta se tikkaaminen oli ihan helvetillistä.

 

Miltsu Suomessa on miun mielestä tapana se leikata suht hyvissä ajoin, ettei repeämistä tule. Multa on ainakin leikattu. En muista sattuiko se, eipä kai juurikaan. Tosin se kaikki synnytyskipu unohtuu, toisin kuin esim.se kipu, joka tulee murtuneesta luusta.