Mä herään usein kans selälläni. Ajattelin jossain välissä alkaa taas dopplaamaan säännöllisemmin, en muista millä viikoilla esikkoraskaudessa alkoi vauvan syke laiskistua selinmakuulla, neuvolassa huomattiin. Samoin synnytyksessä kun väijyttiin tarkkaan, niin selinmakuu aiheutti välillä sykeen katoamisen, mikä aiheutti sitten ylimääräistä härdelliä. Siitä jäi sellainen pieni varovaisuus sitten itselle, koska mun itse oli kyllä ihan hyvä olla selinmakuulla, en tajunnut ollenkaan, että pieni vois olla jotenkin ahdingossa.
Siihen en kyllä osaa sanoa, miten sit käytännössä toteutan selälleen kääntymisen eston, mut kai mä jotain keksin.. Piikkimatto yöteepparin alle?
Ja iso tyyny varmaan estää kääntymästä kokonaan selälleen.
Puolittain mahallani nukun myös välillä, etenki alkuyöstä, mut pikku-ukko on alkanu sitä jo protestoimaan sen verran ponnekkaasti, et aika pian siirryn kunnolla kyljelleni.
Jaa, pitäiskö sitten aloittaa maitohappobakteerit. Esikolla oli herkkä masu, en kyl tiiä oliko varsinaisesti koliikki, vai reagoiko muuten lähes kaikkeen mitä mä söin. Yöt oli heti rauhallisempia, kun söin kaikkea mautonta höttöä... Jos ei närästäis, niin nyt kyllä mättäisin intialaista ja ruisleipää joka päivä! No, jos edes suklaata sitten...