~Kesäkuun Kullannuput -10~ Meidän vuoro! <3 72 Kullannuppua syntynyt <3

Imetyksestä julkisilla paikoilla: Mä kyllä imetän kodin ulkopuolellakin, mutta koska tämä prinsessa on niin hidas syömään, on mukana aina pullo ja korviketta tai lypsettyä maitoa. Imetän sitten vähän aikaa molemmista rinnoista ja päälle saa pullosta. Näin teen myös usein jos mennään kylään, koska illat tyttö olis vaan koko ajan tissillä, eikä muut vois häntä pitää ollenkaan sylissä jos ei mahaa sais nopeemmin täyteen..
 
Onnea kaikille uusille vauvautuneille! Me päästiin juhannusaattona kotiin, kuinka ihanaa olla täällä. Hyvin voidaan molemmat ja isommat sisarukset ovat niin rakastuneita tuohon meidän pikkumieheen :heart: .

EC, karmivia kokemuksia sulla :hug: . Mä just itse mietin, kuinka ihanaa henkilökuntaa kohtasin tällä reissulla ja sentään vietin siellä 6 yötä kaikkiaan - ainoastaan yks yökkö tuntui olevan sellainen "elämään kyllästyneen oloinen", mutta kaikki muut olikin sitäkin ihanempia ja ystävällisiä ja huolehtivia, jäi varmaan tuon takia niin ihana muistikuva kaikesta huolimatta. Tuntuivat moneen kertaan varmistelevan, ettei vaan jäisi minulle mitään vaivaamaan, kuinka voi soitella jälkikäteenkin jne. Omaan kertomuksenkin keskeinen viesti on, että vaikka olisin tiennyt etukäteen, ei olisi poika jäänyt tekemättä :heart: , palkinto ehdottomasti sen arvoinen. Ja kun koko ajan kerrottiin ja välitettiin, niin ei missään vaiheessa tullut turvaton olo.

Tuosta Mintun kertomuksesta tuli mieleen, että melkoisen jäntevä kaveri on täälläkin - synnärillä jo tosiaan kääntää aina itsensä kyljelle, mut lähtötarkistuksessa kun lääkäri pani mahalleen, kampes itsensä sellaiseks linkkuveitseksi ja siitä kyljelleen. Totes lääkäri että tätä muuten ei jätetä hetkeksikään millekään tasolle ja muutenki meinas, että vois olla paljonkin isompi kuin vastasyntynyt. Kiire tuntuu olevan...

Tsemppiä kaikille kärvistelijöille loppusuoraan - kyllä se sieltä lopulta, vaikka välillä usko meinaa mennäkin.

Pulinapata + pikku-ukko 5vrk
 
Minttu Kiva tosiaan kuulla miten muut imettää kodin ulkopuolella. Samalla tavalla olin ajatellut toimia, pitäisi nyt vaan saada hankittua pari hyvää kesäistä imetyspaitaa.

Hermostuttaa jo vähän ens viikolla oleva neuvola ja isyyden tunnustus, jotka sattuivat samalle päivälle ja peräkkäin. Julkisilla pitää mennä ja jossain välissä pikkuista ruokkiakin :/ No onneksi virasto ja neuvola ovat aika lähekkäin.

EC Inhottava kokemus! Onneksi kaikki päättyi hyvin :hug:

Pitää kyllä kehua Kättärin osasto 6 toimintaa. Tosi mukava henkilökunta ja kaikki yöhoitajia myöden aina ajantasalla mitä milloinkin tulisi tapahtua, mm. minua sektiohaavani kanssa auttamassa ylös tietyn ajan kuluttua leikkauksesta. Ja sairaalaruoka oli minusta tosi hyvää! :p
 
Jonnalle onnea vielä ihan hurjasti!!!
Oliko Hyvinkäällä tunkua?

( . ) Täällä tämä nainen vuotaa nyt kuulkaa ihkaa aitoa oikeaa LIMATULPPAA!!
Ensimmäisessä synnytyksessä/raskaudessa en sitä bongannut, mutta nyt alkoi tulemaan sellaista kirkasta, tooosi venyvää inhaa limaa ( sorry ällöttysjutut). Ei voi erehtyä mitä tämä on.
Nyt alkaa jännittämään ihan tosissaan.Hui!
Mun molemmat la-kaimat tinysteps ja shawne ovat ilmeisesti jo nyyttinsä saaneet.Voikumpa mäkin nyt pian! Toi vuoto antaa toivoa!


Johanna 40+0
 
Heippa kaikki! Onnea muilleKIN vauvansa saaneille!! :heart: :flower: :heart:

Tyttö syntyi rv 39+3 mitoilla 3490g, 50cm ja myssy 36cm

Saavuimme tänään kotiin ja nyytti tuhisee tuossa vieressä. :) Täysimetyksellä on menty ilman pisaraakaan lisämaitoa ja tänään otettiin painoa jo eilisestä kiinni 90g! Tytön kanssa rytmi on ihana ja tunnutaan ymmärtävän toisiamme todella hienosti. Olen ihan rakastunut - voiko mitään näin ihanaa ollakaan? Vetää nöyräksi. :ashamed:


Vedet meni aika puskista klo 02:10 ja heräsin siihen. Mitään varsinaisia selviä oireita ei ollut illalla tai edes nukkumaan mennessä. Mulle käynnistäviä tekijöitä näytti olevan lepo, letut ja vitutus... :LOL:
Synnytys kesti 17,5 tuntia - vesien menosta 20h - ja ponnistusvaihe elämäni järkyttävimmät 13 minuuttia. Supistuksia tehostettiin ja vauhditettiin oksitosiinilla ja väitän etten olisi selvinnyt ilman epiduraalia. Ponnistusvaiheessa meinasi usko loppua, tulee itku yhä joka kerta sitä ajatellessa. Tuntui, etten mitenkään voi saada lasta ulos. :( Ilman mitään apukeinoja kuitenkin sain - ja jäi jopa väliliha täysin eheäksi! Häpyliitoskaan ei sanonut sopimusta irti. Lisää synnytyksestä ja osatokokemuksista kunhan tässä kotiudutaan prinsessan kanssa.

Meriheponen - Älä turhaan huoli, synnytyssalit oli mun mennessä täynnä ja joku synnyttikin käytävällä! Osasto oli myös tupaten täynnä, perhehuoneista tehty kahden hengen huoneita ja normihuoneissa ihmisiä ylipaikoilla. Kauheeta härdelliä oli kaks ekaa päivää. tuurilla sulla on paljon paremmat olot ja rauhallisempaa, koska nyt tahti oli ainakin toistaiseks rauhottunut. :) täytyykin laskea nuppineulaseinän kuvasta, montako on jo tullut, mut varmaan lähes kaikki kesäkuiset ja useita heinäkuisia käynnistelty. Toivon sulle niin hienoa kokemusta kuin mahdollista, perhehuoneineen kaikkineen! :hug:

Pikkuvarpunen - Voimia sulle!! toivottavasti pääset pian puurtamaan vauvaa maailmaan!! :hug:

Jaksamista kaikille muillekin jotka vielä odottavat!!!! :heart:

Shawne & Little Princess 40+0 POKS !!!! :D
 
Tipu Topakka
Onnea kaikille vauvan saaneille ja suppareita vielä odottaville =)
Tässäpä kuva meidän pienestä prinsessasta

Neiti syntyi 9.6 rv.38 1750g ja 43cm. Vietiin pillit huutaen minun synnäriltä yliopistolliseen pienen painonsa takia. Kaikki kuitenkin kunnossa, vaikka onkin hirmuisen pieni. Saatiin neiti parin viikon sairaalassa olon jälkeen kotia perjantaina ja nyt nautitaan vauva-arjesta :heart:
synnytys oli 1h15min ja tyttö syntyi kahdella ponnistuksella. Helppo synnytys, mutta loppuvaiheen supistukset oli kyllä tosi kivuliaat |O

Tipu ja Amelie Karolina "Peukalo Liisa" :D
 
Onnea onnea Shawne! :heart: Ja kiitos paljon tsemppauksesta!

Onnea TipuTopakka, aivan ihana typy teillä! :heart:

Rinsessoita onkin tullut paljon nyt loppukuusta. ;)

( . ) Mä täällä valvon. Aiemmin illalla tuli sitä limaista kirkasta vuotoa, ja äsken tuli sitten pönttöön ihan veristä limaa kunnon klöntti, taisi olla se loppu limatulppa...
Supistelee 15-10 min välein, eli kyllä taitaa mullakin olla synnytys nyt vihdoin käynnistynyt. Mies ja esikoinen nukkuu, ja arvatkaa vaan pystynkö mä nukkumaan...Supistukset tuntuu aika inhottavilta ja kipeiltä, mutta hallitsen ne ihan hyvin vielä. Jään odottamaan niiden tihenemistä, ja sitten sairaalaan.

Johanna 40+1
 
POKS POKS POKS 41 B)

Ihania vauvakuvia :heart:

Paljon onnea oman nyytin saaneille :flower: :heart: synnytyskertomuksia on kyllä tosi kiva ja opettavainen lukea.

Eilen täälläkin limatulppaa ( kirkasta, venyvää ) irtos taas. Eilinen päivä taas epäsäännöllisiä kipeitä suppareita, mutta ei käynnisty. Nyt aamukahvit naamaan ja sitten lääkäriin. Toivottavasti kohdunsuulla jotain tapahtunu, jotta pääsevät käynnistämään :wave:

Tipu Topakka, varmaan pelästyttänyt vauvan kiireesti poisvienti. Onneksi nyt kaikki hyvin ja ootte päässeet vauva-arkeen kiinni :hug:

Itse ainakin aion imettää julkisilla paikoilla, imetyspaidan ja harson avulla. Usein kesällä tavallinen narutoppikin on kätevä imetyksen kanssa. Eihän sitä tarvi kaiken kansan edessä, siirtyy syrjäisempään penkkiin tai kääntää hieman selkää kansalle tai tosiaan usein vaan vauva ja tissi harson alle piiloon. Ei ne ihmiset niin kehtaa tuijottaakaan, kun huomaavat mitä alkaa tapahtumaan :D

tupajumi ja keijo 41 :heart:
 
moi!!

Nyt jos ehtis ja vauva ja muut antaa SYNNYTYSTARINAA, HUOM, toooooosi pitkä!!

Mentiin kesäkuun alusta jo mun vanhemmille maalle kun miehellä ei vielä töitä valmistumisen jälkeen löytynyt, sielä tilaa olla ja tehä omia projekteja. Ja sieltä helpompi lähteä kun voi lapset jättää rauhassa sinne.

No mulla supisteli jo monena päivänä ja aloin olla ihan loppu olooni, parina päivänä supisti jo aamuseitsemästä puoleen päivään ja ylikin ihan tasaisesti ja välillä tosi kipeääkin mutta aina ne laantui....

Maanantaina 21pv heräsin kun supisti kymmenen minuutin välein, tunnin niitä seurailin sängyssä ja nousin ylös.... siinä sitten pyörin mummolan terassilla ees taas ja välillä tuli alle 10min väleinkin. Silti kipu ei yltynyt tms... kahden aikaan alkoin välit piteneen ja sen jälkeen viiteen asti ei tullut montaakaan ja melkein itkua väännin että ei taas saa lakata! No viiden jälkeen alkoi taas tiheneen ja iltaa kohti aloin olemaan aina vaan kipeämpi. Miestä aloin pikkuhiljaa patisteleen että varmaan kohta lähdetään. Mies touhus hissukseen juttujaan ja meni vielä venettä peitteleen ja laittamaan suojaan kun sitä oli fiksaillut. Sitten tuli vielä tuli vielä sisälle suihkuun ja syömään... mä puhaltelin kodarissa "piilossa" pikkulapsilta. Hermot meinas mennä isännän hidasteluun, mutta aikaisemmat synnytykset on olleet pitkän sitkeitä ja sairaalan käytäviä ollaan mittailtu ihan kyllästymiseen asti. Lopulta istuin jo autossa ihan raivona ja supisteli alle 10 min välein niin että karrelle veti. Mun isovanhemmat asuu talon toista päätyä ja pappa oli vielä lähdössä tankkaamaan meille autoa! Mä karjuin että ei tässä jouda mitään enään tankkailemaan.

Matkaa meillä oli n.80km ja supistelut tiheni n.5min välein tuleviksi. Puoles välis matkaa vauva muljautti tuonne alas niin että paniikki iski ja soitin ambulanssin vastaan. Ite hyppäsin lanssiin ja isäntä lähti paineleen edeltä omalla autolla kun pysäkillä mulle vielä laitettiin tippaa yms. Pillit ja vilkut päällä jatkettiin siitä. =)

Matkalla supistukset tiheni enään 2-5min välein ja pituus alkoi oleen 1-2minuuttia. Sairaalassa vastaaottohuoneeseen ja kätil totesi hakevansa heti kipulääkettä kun olin niin kipeä. Paikat oli reilu 2cm auki. Sain jotain O:lla alkavaa piikkinä (en kuolemaksikaan muista nimeä) joka on petidiiniä vastaava mutta parempi. Petidiinin kielsin heti kun teki mulle aiemmassa synnytyksessä olon kuin olisin ollut aineissa. Tuo lääke teki rennon olon supistusten välillä ja osasta supistuksista vei pahimman terän. Kohta lähettiin saliin ja ilokaasulla aloitettiin. Kätilö oli aivan ihana ja tunnelma oli tosi rento. Kävin vessassa siellä. Tippa oli kokoajan mikä ambulanssissa laitettiin. Kohta kätilö kysyi lääkkeeistä ja spinaalin halusin, kätilö tarjosi ensimmäisenä kohdunkaulanpuudutetta kun pelkäsi etten ehdi enään spinaalia saamaan ja sanoi paikalla olevan sellaisen anestesialääkärin joka ei osaa kunnolla pistää spinaalia (jälkeenpäin sanoi että että ei tiedä kuinka se lääkäri pistää mutta äidit on sen jälkeen pari tuntia umpipuuduksissa ja pelkäs että mulla synnyksen eteneminen tyssää hetkeksi sen takia). No sain sitten kohdunkaulanpuudutteen joka ei kyllä auttanut mitään!! Ponnistus oli IHAN HIRVEÄ!! Tuntui kuin koko alapää olisi revitty auki! Aiemmissa synnytyksissä spinaali/epiduraali on vienyt kaikki kivun ponnistuksessa ja se on ollut mulle synnytyksen helpoin juttu ja sitä odotin nyttenkin.... Vauvalla oli napanuora kaulan ympäri ja se vaihe oli tuskaa kun ei saanut ponnistaa ja tuntui että en saa mitenkään estettyä itteäni. Kipu ei kyllä lakannut ollenkaan vaikka vauva olikin jo ulkona, itkin vaan. Istukka ja kalvot oli repaileiset ja kohtu ei meinannut alkaa supisteleen ollenkaan... kolme tikkiä laitettiin kun pieniä repeämiä oli. Vauva syntyi 02.32. Vauva alkoi rinnalla vinkua ja laitettiin hetkeksi kaappiin ja mittailtiin saturlaatiota. Lapsivettä imettiin kerran.

Vuotoa tuli aina vaan eikä kohtu alkanut supisteleen.. sain kaks cytotecia, kohta kaks lisää ja lopulta jonkun piikin joka oli viimeinen konsti ennen kuin olisi kaavinta edessä. Siinä vaiheessa nukahdin. Heräsin kun aamuvuoron kätilö tuli ja oli niiin hirveä! Kauhean tyly ja kovakourainen. Runnoi kohtua ja mä märisin. Muutenkin ihan paniikissa kun pelkäsin mahdollista kaavintaa niin paljon. Sanoin että mulla on vessahätä ja toi ensin alusastian, en saanut sinne mitään ja katetroi sitten kun sanoin että en usko pysyväni jalkeilla että vessaan olisin mennyt. Pissaa tuli ihan mielettömästi ja sen jälkeen kohtukin alkoi tuntua pienemmältä. Puudutuksen laitanut lääkäri kävi tsekkaan tilanteen ja sanoi että pääsen osastolle ja siellä seurataan tilannetta. Kätilö vaihtoi mulle vaatteet tosi hätäisesti ja riuhtomalla. Mulla tippa kädessä ja suonet on kuin serpentiini kippuraa ja pelkäsin että kohta menee nesteet kudoksiin (viime synnytykses meni). No osastolle pääsin aamu kaheksan aikaan ja siellä vielä portatiiviin ikahesti hirmu määrä pissaa... sen jälkeen kohtu alkoikin tosi hyvin supistumaan.

menee niin pitkäksi että pikaiseen loput, vauvalta otettiin kalkkiverikoe kun piti etusormia kippurassa... itelle nousi ihme paukamat reisiin ja seuraavana iltana lääkäri kävi tarkistamassa ne mahdollisen tulpan takia. Tukisukat ja hiruroidia määräs.. pitäis mennä niillä ajanmittaan ohi. (isäntä kyllä nyt kotona sanoi että näyttää samalta kuin sen isän olkapää revähdyksen jälkeen ja munkaan mielestää nämä ei oo samanlaisia kun mun muut suonikohjut. Jalka on ihan puujalka ja nuo paukamat on tuossa ihon pinnassa lihaksen kohtaa joka jännittyy ponnistaessa.. ) , kotiinlähtötarkistuksessa vauvalla kuului ääni sydämestä ja eikun ultraan... ductus on vielä auki ja kuukauden päähän kontrolli. Tuttua sinänsä kun toiseksi vanhimmalla oli sama mutta olin ihan hermona kun nuorin on sydänlapsi ja pelkäsin uuden rumban olevan edessä ja edellistäkään ei oo vielä leikattu. Onneksi tän pitäis mennä itekseen kiinni. Vauvan sokerit alkuun heitteli ja yksi hyvä arvo piti saada vielä ennenkuin kotiinlähtölupa heltiää. Se onneksi saatiin. Olin jo soittanut miehen hakemaan kun piti vielä säikähtää... vauvan vaipassa oli punaista! Hain lastenhoitajan joka tuli kurkkaan vaipan ja kertoi sen olevan jätepissaa jota voi vielä tulla joitankin kertoja. Sellasta ruosteen väristä.

No torstaina on tultu kotiin ja nyt koitetaan toipua rankasta reissusta. Aiemmin synntyksistä jäi tunne että kyllä tänne vois uudestaankin tulla mutta nyt ei... jos palkinto ei olis näin ihana niin sanoisin että hirveä kokemus!

.....anteeksi tämä romaani, en osaa tiivistää.... :ashamed: toivottavasti ette pyörtyneet joilla urakka vielä eessä!!

mammaliini ja peikkopoika 6pv :heart:

 
Minnies eli Monica77 täällä pitkästä aikaa... Onnea hirmuisesti kaikille vauvaantuneille;
Itse vielä odotellaan rv 40 + 4 eikä vauvasta kuulu vielä mitään... höh.. alkaa odotus olemaan rankkaa.. ja mieskään ei saa oikein työvuoroja kun pelkäävät että sitten tulee kesken kaiken.. Ens ti neuvola ja taidetaan varata seuraavalle viikolle sitten yliaika kontrolli. Ei supistuksia eikä muitakaan vain vähän "menkkajomotuksia" välillä!!! Onko muita kohtalotovereita!!!???? Tule tytteli jo!!!!
 
Onnea jälleen kaikille vauvaantuneille täältäkin! Ja toivottavasti kaikilla oli oikein hyvä juhannus!

Minnies täältä löytyy kohtalotoveri! Täsmälleen samoilla 40+4 mennään.

Viime torstaina kävin neuvolassa ja th tekikin yllättäen alapään tsekkauksen. Aiemminkin, kun lääkärikäynneillä paikat on ollut kiinni ja kaulaakin jäljellä. Nyt paikat oli jo 1-2 cm auki ja kaulaa jäljellä 1,5 cm. Meinas, että ihan parin päivän sisään saattaa tulla. Tämän käynnin jälkeen supistelikin aika makeesti koko päivän, mut kaikkihan loppu sitten illalla... Lauantai-iltana alkoi taas supistelemaan ja tulikin jo vähän kipeitäkin supistuksia reilun parin tunnin ajan välistä muutaman minuutin väleinkin. Mutta nekin sitten alkoivat hiipua ja päätin lähteä nukkumaan. Tämän jälkeen ei sitten mitään merkkejä enää oikein ole ollutkaan... Eli aika tuskastuttavaa alkaa olemaan!

Huomenna olis taas vaihteeksi neuvola ja ajanvaraus yliaikakontrolliin, joka tulee olemaan joskus heinäkuun kuudennen päivän tienoilla. Ja silloin tosiaan käynnistellään tai sitten ei, jos lapsella kaikki kunnossa.

Tsemppiä kaikille!

 
Hirmuisesti onnea vauvaantuneille!!! :flower: =)

mammaliini
Etkös sä käyny Seinäjoella synnyttää?Mulla oli siellä synnytyksessä kans tosi ihana kätilö! =) Ja tää tympee on varman sama tantta joka meinas potkia mut ulos sieltä..Nousee niskavillat pystyyn ku ajatteleekin sitä.. :whistle:

Eipä teitä odottelijoita tartte enää montaa olla!! :) Ettekohän te loputkin vauvanne pian syliin saa! :hug: :heart:

Se alkais olemaan kuu niin lopussa että varmaan pikkuhiljaa pitäis sitä pinoa tuonne vauva osastolle tehdä?Tekeekö joku vai teenkö minä? :)

(.) Sitä sitten tosiaan oltiin mun vanhemmilla jussi, äiti oli ihan onnesta soikeena kun sai lällytellä vauvaa.. :) Käytiin moikkaa myös isoisoäitiä joka oli sekin ihan myyty.. :heart: Äiti otti pojan perjantai yöks niiden makkariin ja laitto meidät ulos! :eek: Isäpuoli siis käytti meitä kylillä terassilla yhdellä olusella ja täytyy sanoo et oli elämäni pisin tunti!Koko ajan kyttäsin puhelinta vaikka tiesin et poika oli nukkumassa.. :LOL: Mut toisaalta, oli ihan mukava käydä ulkona..Vajaa tunti tosiaan viihdyttiin ja äkkiä takas, veikee et vaikka poika nukkui muualla kun meidän huoneessa niin heräilin tasasesti koko ajan..Kai sitä on jo niin tottunu olemaan sen kanssa.. :)
Meille on alkanut nyt tulee jonkinlaista rytmiä noihin öihin, poika syö viimesen kerran 10 maissa, alkaa nukkuu ja sit saakin pötköttää puol kolmeen, kolmeen saakka, sit syö taas ja seuraavan kerran herää vasta aamulla 7-8 välillä! :) Ihan mulle sopiva rytmi! :D
Oma vointi on ihan ok, alakerta alkaa olemaan niin hyvässä kunnossa että pystyn liikkumaan ja istumaan täysin normaalisti, nyt kun vielä tuo jälkivuoto loppuis kokonaan, ketuttaa toi tihkuminen, pikkusen hiostaa nää siteet nimittäin.. :/
Joku häikkä mussa on, taju meinaa lähtee joka kerta kun nousee ylös..En tiiä on sitten hb tipahtanu tai jotain..Täytyy varmaa soittaa th:lle jossei ala helpottaa..
Kävin siinä perjantaina vaa-allakin ekaa kertaa sairaalasta lähdön jälkeen ja 5kg on tippunu 2 viikossa, vielä olis kuitenkin se 10kg (23:sta kilosta )mikä pitäis saada pois, mut eiköhän sekin lähde kun toi 5 kilookin on lähteny ilman minkäänlaista heilumista.. :)

Mutta eipä tänne muuten mitää erikoista, poika voi hyvin ja elo on sopuisaa. :)

Maira ja emppu 2vko 5pvä
 
Alkuun ONNITTELUT VAUVAUTUNEILLE... :heart: :flower:
ei taida enää montaa odottajaa kuitenkaan enään olla... :)

Jos sitä synnytystarinaa vähän kertoilis..

eli supparit alkoi kovalla menkkajomotuksella 18.6. 4aikaa aamulla...
koko päivän niistä kärsineenä tunti tunnilta ne vaan voimistui ja illalla alkoi elo olemaan jo todella surkeaa.. joka toinen tunti supisti 2-5min välein ja joka toinen tunti 5-10min välein.. panadolia ja suihkua yritin ja aina välillä ne helpottikin... nukkumaan ei kuitenkaa pystyny ja mies valvoi 3een asti yöllä mun seurana. sitten poika aloitti omat yöhulinat jolloin jäin yksin kärvistelee... kirjoittelinkin synnytysaamuna tarinaa tästä..
3 jälkeen yöllä soitin synnytys-saliin ja kyselin mitä tehdä ku sattuu niin kovasti..ja kätilö oli sitä mieltä että jos ei jaksa olla kotona niin polille ja katotaa tilanne mutta veikkaili että synnytys ei ole käynnissä vaan kohtu tekee hommia..oli kaikinpuolin todella tyly kätilö... vitutti siinä vaiheessa emännän asenne että löin luurin hänelle korvaan :eek: ja kirosin pitkin pihaa hänet taivaan tuuliin...ja päätin etten varmasti mene sairaalaan yövuoron ollessa paikalla...(ku olen juntti niin olen juntti ja kovissa kivuissa...)

tunnin sain nukuttua tai niin ainakin luulen koska vintti on ollu pimeänä 6-7ään... sitten heräsin 7jälkeen ihan kamaliin suppareihin... silmätkin tuntui pyörivän päässä...
tunnin jaksoin ja oli pakko herättää koko talo.
puol 10 mies sanoi että hänelle alkaa riittää mun touhu,olin aika kiukkunen ja tiuskin koko ajan,enkä edellee olis halunnu lähtee minnekkään... sit oli pakko antaa periksi.
poika mummolaan ja akka sairaalaan..

10.30 sisään ja 11 aikaa 4senttiä auki. ei muutaku saliin ja kaasua peliin.
12.00 olinki jo 8 senttiä auki ja tulikin hullu kiire laittaa spinaali... oletettiin ihan että vauva on hetkenä minä hyvänsä ulkona..
olin itsekkin ihan että :eek: käypä kaikki äkkiä... mutta..
viimeiset 2cm olikin kahden tunnin mittaiset... :( muistan halunneeni vessaan ja vessasta tultua, pyysinki auttaa miestä ja kätilöä mut äkkiä maate,on pakko ponnistaa. ja itketti kamalasti jo valmiiksi ku tajusin ettei puudutuksesta ole ku kihelmöinti jäljellä...
Ponnistusvaihe kesti 8min jotka varmasti oli elämäni kauheimmat... |O palkinto on kyllä niin rakas ja ihana.. :heart:

sairaalassa olin 2päivää,ja ihanan henkilökunnan hellässä huomassa.. sanoinkin heille että tää osasto on ehdottomasti paras paikka vierailla.. :D

nyt jäljellä on suunnaton kaipuu sitä ihanaa pyöreää mahaa... ja vaikka ei olla ihan tarkkaa lapsilukua miehen kanssa päätetty olen jo monet itkut itkeny että oliko tää minun viimeinen vauva? enkö enää ikinä saa kokea sitä pienen lapsen syntymästä tullutta riemua ja nuuskuttaa pientä kääröä... hormonit on aika sekaisin ja tunteet todella todella pinnassa... :/

silti vaan jännä miten kaikki ne vaivat,kiukut ja ketutukset unohtuu ku vauva on ulkona. vaikka synnytys oli tuskaa esikoisen synnytykseen verrattuna,niin tekisin sen koska vaan uudestaan... :)
Syntymäpainon Pikku-Lilli saavutti jo 2päivän jalkeen kotiuttamisesta ja on niin kiltti ja tyytyväinen tyttö. syö ja nukkuu 5-6tunnin pätkissä. itke ei juuri koskaan. ainoastaa jos tissin tulo kestää ihan liian kauan.
painoa tuli raskaudenaikana 17kg ja viikko synnytyksen jälkee oli jo 10kg hukassa. tietenki osa on vauvaa ja istukkaa,nesteitä.. mutta kyllä toi imetys, uskoisin ainakin että vie loput... pojasta imetys ei vieny juurikaan kiloja,mutta nyt vois viedäkkin koska lilli on ihan tajuton syömäri... monillahan se imetys vbie kaikki kilot ja ylimääräistäkin,kunpa täälläkin.. =)

nyt täytyy keittää kahvia ja nauttia ku lapsoset nukkuu.. =) pojalla tänää 2-vuotis päivät niin heiluminen jatkuu kunhan tuo heräilee.
Anteeksi omanapaisuus... :ashamed:

Lilli ja Mini-Lilli 9pvä
 
Täällä kärvistelen edelleen supistuksineni...
Oon ihan puhki väsymyksestä, kun viimeyö meni valvoessa. Tää on aika tuskaa nyt tämä touhu, alkais nyt samperi kunnolla synnytys. TENS-laite mulla on käytössä, kun en jaksanu enää kärsiä kun supistuksia on tullu kipeitä siis epäsäännöllisin välein kohta 24 h.
Nyt on sellanen olo, että tämä on kyllä viho viimeinen lapsi jonka enää itsestäni ulos puserran. (aika tulee kyllä kultaamaan muistot, tiedän.) Mutta just nyt tää tuntuu ihan kamalalta touhulta..
Kävin neuvolassakin, ja ainakin vauva on nyt laskeutunut ja kiinnittynyt. Vauvan painoarvio 3, 7kiloa, eli 300 g enemmän kuin mitä esikoisneiti painoi. Noh, kaippa mun kroppani tän homman hoitaa...


Johanna 40+1
 
Sairaalassa kärvistelen pillerikäynnistyksessä... Ei voitu laittaa tippaan aamulla, kun ei ollu sisäsuu kun sormelle auki :kieh: Nyt sitten kolme zytotecia saanu ja melko napakoita suppareita tulee, mutta en tiedä tekeekö ne mitään oikeesti. Keijon painoarvio 3550g |O Kuka sen pusaa ulos kun kuopus paino 2705g...

PikkuVarpuselle säännöllisiä suppareita ja toivottavasti päästäis molemmat pusailemaan vauvat ulos :D

tupajumi ja keijo 41 :heart:
 
Onnea kaikille taasen nyytin saaneille! Mielenkiinnolla lukee noita synnytyskertomuksia...

Täällä nyt ei edelleenkään tapahdu mitään, ei suppareita ,ei mitään, 40+2, keksiviikkona vika neuvola, ja sitten ensi viikon alussa pääse käymään sairaalassa. Onhan täällä onneksi muitakin...Mä luulen olevani täällä seuraavat 2 viikkoa vielä. Onneksi on hyvät kelit ja futista, niin ei niin paljon harmita...

Hei vaan. Spuuh,,,supparituulia kaikille meille, jotka vielä odottaa..Kukapa olisi uskonut, että tässä vaiheessa haluaa jo tosissaan synnyttämään (hullu varmaan, kun ei tiedä, mitä tuleman pitää.. )...


kaikku ja nimetön 40+2
 
Minusta Maira saa tehdä uuden pinon syntyneiden puolelle, jos vain halajaa. Hyvin on hoitanut edellisetkin, kiitos siitä!:)

Käytiin tänään keskustassa ja pumppasin pojalle matkaevääksi 100ml ja syötin etukäteenkin hyvin. Ei tainnut heti tajuta minkä määrän söi ja miten nopeasti, kun on sen jälkeen vaan nukkunut :D herännyt välillä hetkeksi ottamaan hörpyt. Menisköhän sitä itsekin sit aikasin nukkumaan, kyllä väsyttäiskin. |O
 
ONNEA VAUVAANTUNEILLE!! :heart: :flower: :flower:

jaksamista viimeisille kärvistelijöille! :hug:

ON meillä täällä sujuu pojan kans hyvin.
Poika kasvaa vauhdilla. Viikko sitte neuvolassa painoa oli jo 4375g ja pituutta 55,8cm =)
poitsu on oikein rauhallinen vaikka osaa kyllä ilmasta tempperamenttinsä jos ruokaa tai puhas vaippa ei tuu samantien :p

mukavaa uutta viikkoa kaikille! :)

Niiskuneiti- ja poitsu 1kk ja 2 päivää :heart:
 
Onnea kaikille vauvautuneille taasen. :flower:

Täällä poksutaan 40+0 eli laskettu aika on nyt tavoitettu. Olisikohan täsmällisyys valttia ja vauva vaikka tänään ilmoittelisi itsestään. Ei sitä koskaan tiedä.

Eilen käytiin veljen kanssa kiertelemässä kaupoissa (kun oli auto käytössä) ja illalla vielä grillattiin. Huomasi kyllä jaloissa, että on oltu pitkään jalkojen päällä. Molemmat nilkat katosivat jonnekin löllyvän turvotuksen alle. Onneksi jo yön aikana laskenut huomattavasti tuo turvotus.

Kaikku jutellaan me sitten täällä vielä kahden viikon ajan kun muut ovat pikkuhiljaa siirtyneet synnyttäneiden puolelle. :D
 
Onnea onnea taas vauvautuneille! :flower: :flower: :flower: :heart:
Ihania vauvakuvia ootte laittanut! :heart:

Niin ja tsemppiä vielä kaikille pallomahoille, kyllä teilläkin pian on omat nyytit sylissä. :)

Täällä voidaan hyvin, pikkuneiti kasvaa hurjaa vauhtia, eilen neuvolassa painoa oli tullut alle 2 viikossa 400g, ja imetyksellä siis mennään... Imettäminen ei tuota päänvaivaa, harson alle vaan vauva ja vähän syrjäisempään paikkaan, niin rauhassa voi imettää. Imetyspaitaa ei ole, oon yrittänyt etsiä jotain nättejä, mut en oo löytänyt, vinkkejä?

Synnytyskertomustakin pitäis joku päivä jaksaa laittaa, mut toi meidän yökyöpelivauva ja mustasukkainen isosisko vie vuorokaudesta tunnit, laitan siis joskus myöhemmin sen.

Nauttikaa auringosta! :flower:


pikkutikru ja "Siru" 19vrk
 

Yhteistyössä