Kesäkuun kullanmurut 2015 **Toukokuu**

Muistaako joku uudelleensynnyttäjä milloin vauva on kiinnittynyt ja kauan siitä on mennyt syntymään?

Esikoine kiinnittyi vasta synnytyksen aikana. Tokasta en muista. Tämä kolmas ei ole vielä kiinnittynyt (rv 35+3).

 

Hola!

Paino mulla noussut nyt tasan 11 kg. Toivoisin että alle 15kg jää, mutta en ota paineita. Esikoisesta nousi noin 16kg, mutta siitä suuri osa turvotusta, sairaalaan jäi het 10 kg.. ja loput lähti muutamassa kuukaudessa. Imetys <3

Verenpaineista, mullakin melko matalaa koko ajan ollut. Sellasta 110/70 tai alle.

Tänään oli neuvola ja olin esikoisen kanssa siellä tosiaan, ei hyvä.. tai siis kyllähän ne hommat sai hoidettua/katottua mutta esikoinen vei vähän huomiota. Ja taas uusi terkka. jo neljäs tässä raskaudessa.
Pissa puhdas, verenpaine hyvä, painoa tullut reilu 500 gr viikko, sydänäänet hyvät.. Mutta sitten, SF-mitta oli 35 cm! Terkka ei siitä mitään kummempaa sanonut, vasta kotona mietin että herranjesta se on iso, onko tämä nyt joku jättivauva vai? Yläkäyrältähän se pomppaa poiskin kun vilkaisin sitä käyrää neuvolakortista. |O Ensi pe sitten uusi neuvola-aika, otan viimeistään tuon sf-mitan sitten puheeksi. Halusivat jo ensi viikolle uuden ajan että katsotaan r-myrkytyksen kehittymistä (ei ole ollut oireita, mutta mulla oli se esikoisesta.) Catnip tsemppiä ja toivotaan, että sulla ei moista myrkytystä ole!

Seuraava istukka-kontrolli ja synnytystavan päätös sitten vasta 18.5. Voi kun jaksaisi odottaa. Tää epätietoisuus on niin ärsyttävää, kun ei tiedä millä tavoin synnyttää. Haluaisin valmistautua jo henkisesti asiaan.


Oikein hyvää äitienpäivää kaikille jo etukäteen! :heart::flower:

Lissu 35+1

 

Hei!
Ensinnäkin onnittelut Ruulle ja perheelle! Mikäs teillä on muuten kotiutumistilanne? Viikon kuluttua keskola/teho-osaston potilaat muuttavat kaarisairaalan uusiin tiloihin, niin ehdittekö muuttaa sinne? On kuulema hieno paikka, jossa paljon enemmän tilaa ????
Mitähän muuta.. No, otetaan vaikka omaa napaa sitten. Eilen oli jälleen neuvola ja taas meni yli tunti höpötellessä ja hyvä mieli jäi. Kaikki on kodallaan ja vauva voi hyvin. Paino nousut, mutta 5,5 kg miinuksella edelleen lähtötasoon. Hyvä, että poika on ymmärtänyt hyödyntään äidin ylimääräisiä varastoja... Viikon kuluttua synnytystapa arvio, joka siis tuli, kun edellinen syntyi kiireellisellä sektiolla. Josta tulikin mieleen, että vaikka ekassa ei ollut synnytystapa-arviota, niin synnyttämään mennessä ne kyllä ultrasivat ja arvioivat koon. En tiedä johtuiko vesien menosta vai sairaalasta, mutta siinä nyt viimeistään paljastui minkä kokoista sitä ollaan synnyttämässä. En tiedä tosiaan onko normi käytäntö.
Toista päivää nyt äitiyslomalla ja kaipuu vähän töihin. Kotona, kun on keksii vaikka mitä SIIVOTTAVAA tai ostettavaa. Kallista ja fyysisesti rankempaa kun töissä käynti. Tältä ajalta pitäisi saada, kyllä joku korotettu lomakorvaus ????
Jotain oli vielä mielessä, mutta näköjään ajatukset menneet odottavaan pyykkiin.
Hyviä vointeja kaikille!
CityPähkinä ja manteli 35+0 poks

 

Sonde, mulla on vähän sama periaate ollut elokuvien ja sellaisten kanssa, että en lainaa kuin sellaiselle, jolta tiedän saavani takaisin. Lähinnä siis mun sisarukset ja vanhemmat. Mies aikanaan lainaili elokuvia kavereilleen paljon ja monet jäikin maailmalle, kun niitä lainailtiin eteenpäin. Meilläkin on yksi elokuva, mitä kukaan ei tunnusta omakseen... Yritin sitä aikanaan palauttaa sille, keneltä me se lainattiin, mutta väitti kivenkovaa ettei ole hänen. Tästä on joku 5 vuotta aikaa. Täytyy varmaan ottaa vielä tiukempi linja tuon lainailun suhteen.

Nyt pikainen päivitys, palailen myöhemmin paremmalla ajalla. Painoarvio oli tänään 2687g!!! Viime viikon keskiviikkona 2178g. Oli sama lääkäri ja meinasi, että viime kerralla olisi käynyt mittausvirhe. Mittaili taas monta kertaa ja sanoi, että nyt vauva oli ihanteellisessa asennossa mittaamisen kannalta ja lukemat oli tarkemmat ja täsmäsivät keskenään lapsiveden määrä oli normaali ja vauva liikkui ja virtaukset oli hyvät, joten alkuperäisellä suunitelmalla edetään. Olen niiiiiiin helpottunut tuosta painoarviosta!

 

Kiva kuulla Pihla, että painoarvio olisi nyt sitä mitä pitääkin!

Citypähkinä, olen samaa mieltä tuosta äitiysloman suuremmasta lomakorvauksesta! Ei oo tosiaan muuta tekemistä kun kierrellä kaupoissa tai siivota. Nyt reilu viikon jälkeen, ei huvita enää kumpikaan Miten sitä osaa "valittaa" tästäkin asiasta ????, no kyllä mä nautinkin tästä lomailusta tietenkin!

 

Mahtavaa Pihla että poika on hyvän kokoinen! :heart:

Mä kävin taas eilen suunnistamassa ja meinasi olla vähän huonot fiilikset sen jälkeen. Tuli menkkakipuja alamahaan ja yöllä veti suonta molemmista jaloista. Nyt meinaa taas olla maha kipeänä. Poika onneksi liikkuu kovasti ja vaikuttaa virkeältä.

Tänään 34+0 *poks*

 

Lissu, ei kannata vielä tuosta sf-mitasta huolestua Se vaihtelee varsinkin jos mittaajia on ollut useita. Mulla esikoisesta sf-mitta oli koko ajan reilusti yläkäyrän yläpuolella, mutta ei se mikään jättiläislapsi ollut

Pihla, ihana kuulla tuo painoarvio! Onneksi tosiaan ottivat tuon kontrollin, ettei mittavirheen takia leikattu turhan aikaisin. Nyt voit kenties saada syliisi 3-kiloisen vauvan ja ehkei niitä 44cm vaatteitakaan tarvita

Omaan oloon ei mitään ihmeitä. Kehto on nyt maalattu ja taidan tästä mennä sen kasaamaan ja laittamaan patjat, lakanat ja muut valmiiksi on sitten valmiina pienelle :heart:

 

Pihla, hienosti on vauva kasvanut, mahtava juttu! Minä hieman jännitän viikon kuluttua koittavaa äpoli käyntiä ja minkä kokoiseksi on vauva kasvanut tässä parissa viikossa.
Kuusama se vaan suunnistaa näillä viikoilla, itse kävin tänään tytön kanssa lähipuistossa matkaa yhteensä ehkä 1km ja nivuset kiittää!!

Nyt siis suihkun kautta iltapalan tekoon ja sitten tuttuun tyyliin vaakatasossa sohvalla kunnes Nukkumatti tulee ja vie mukanaan!

 

Kissakeskusteluista aasinsillalla koiriin Miten teidän koirat ovat sopeutuneet uuteen perheenjäseneen (te joilla kokemusta aiheesta jo on) tai miten olette ajatelleet tutustuttaa koiran vauvaan? Olen viime aikoina vasta alkanut kunnolla miettiä tätä komboa, että mitenköhän se tulee sitten todellisuudessa sujumaan. Meillä on juuri 1 vuotta täyttänyt terrierin pentu, joka on kyllä todella ihmisrakas ja tykkää lapsistakin, mutta kun se on vielä niin kovin villi ja riehakas, että välillä hirvittää jo valmiiksi kun katson sen menoa ja hepuleita

 

Kiitos kaikille ihanaa tosiaan, että kontrolloitiin kasvua. Nyt jaksaa taas itsekin ihan eri asenteella antaa vauvan vielä kasvaa viikko sitten mietti vaan, että onko tässä mitään järkeä, kun vauva ei kasva ja oma olo on surkea. Mutta nyt jaksaa taas, kun on pieni mahdollisuus, että päästäisiin sinne edes lähelle kolmea kiloa ja JOS vaikka vältettäisiin se vauvatehokin! sen varaan en kyllä uskalla laskea, mutta pieni toivo elää. Toivotaan vaan, ettei lähde itsekseen syntymään ennen sovittua päivää. Lääkäri oli vielä kauhean kiva, kun kovasti pahoitteli viime viikkoista mittausvirhettä ja sillä aiheuttamaansa huolta ja murhetta. Siihen totesin, että noita nyt vaan sattuu ja pääasia, että vauva onkin isompi, mitä luultiin ja että jotain mun on aina saatava murehtia

Meillä ei vielä ole vauvan sänkyä laitettu valmiiksi, enkä viitsikään laittaa, ettei sinne ehdi kulkeentua hirveää määrää eläinten karvaa. Ja tarkoitushan on, että nukkuu alkuun äp-laatikossa, jos saadaan siihen kissasuoja tehtyä tosin tytönkin piti alusta saakka nukkua omassa sängyssä, mutta kuinkas kävikään... enpä siis tällä kertaa vanno mitään.

Äitiysloma... Sitä on ollut jo hetken, enkä meinaa edes muistaa, kun ei tuo elämä siitä miksikään muuttunut. Hoitovapaallahan olin valmiiksi. Siivoilut ja shoppailutkin on saanut jäädä, kun ei vaan pysty. Ruokakauppaankaan en taas lähtenyt, kun mun vanhemmat kutsui heille grillaamaan huomenna. Mun ei siis tarvi laittaa ruokaa, joten ei tarvinnut sen suurempia ruokaostoksiakaan tehdä ja kun ei se lääkäri oikein ottanut tosissaan, kun kysyin, voisinko saada jotain kipulääkettä tai vaikka epiduraalin käski vaan syömään enemmän panadolia, kun nyt olen ottanut aina vaan sen grammaisen yöksi ja yrittänyt pitää vuorokausiannoksen siinä. Sanoi, että hyvin voi syödä ja vakuutti, ettei siitä ole vauvalle haittaa ja että mä turhaan kärsin kivuista, jos panadol auttaa.

Tämä päivä on menty hyvillä fiiliksin kivuista ja supistuksista huolimatta nyt vaan tuli jotenkin malttamattomampi olo tuon ultran jälkeen. Jospa tosiaan ei tarvittaisi niitä 44cm vaatteita

 

Pupumama, me ei tehty mitään erityisvalmisteluja koirien ja vauvan totuttamikseksi toisiinsa. Vauva tuotiin kotiin, eikä siitä tehty suurempaa numeroa. Saivat tulla haistamaan ja ihmettelemään omaan tahtiinsa. Nuoremmalla siihen meni 2 viikkoa, ennenkuin pystyi olemaan samassa huoneessa vauvan kanssa sitä siis vaan pelotti. Mutta tosiaan kun sai aikaa, niin hyvin sopeutui ja nyt on aika kovakin tytön perään. Vanhempi koira oli heti hyvä lapsenvahti ja aamulla ensimmäisenä kävi aina tarkistamassa pinnasängyn. Itki myös tytön kanssa kuorossa, jos tyttö itki. Ja sitä tekee edelleen... Ei aiota tälläkään kertaa tehdä vauvantulosta minkäänlaista numeroa ja koirat (ja kissat) saa tehdä tuttavuutta omassa tahdissaan

 

:attn: !!LOMAAAA LOMA LOMA LOMAAAA!! :attn:

Vihdoinkin alkoi tämä kauan odotettu äitiysloma! Tai no virallisesti ens keskiviikkona, mutta otin alkuviikon sit peruslomaa. Tiedän, että täällä monet on vähän kaipaillut töihin ja varmaan liityn teihin ennen pitkää, mutta nyt aion nauttia vaan ja nukkua! Mitä nyt appivanhemmat tulee vierailulle (asuvat ulkomailla) viideks päiväks alkaen tämä yö. Mutta sovittiin, että mä saan nukkua silloin kun haluan ja mies sit viettää aikaa heidän kanssaan.

Äitiyslomalle oon suunnitellut käyväni yhden nettikurssin tuolta https://www.coursera.org/, jospa ehtisin yhden suorittaa ennen kuin jakaannun. Ja tietty sit siivoamista. Oon oikein odottanut, että pääsen kuuraamaan ällöttävän likaisen kylpyhuoneen lattiasta kattoon. Kun vasta sitten annan itselleni luvan laittaa sinne jo ostetun ihanan pehmeän maton. Yks kaveri myös suunnittelee jotain "babyshowerin" tapaista illanviettoa kesäkuun alkuun eli siinäkin on sit jotain, mitä odottaa.

Pihla, tosi kivoja uutisia! Tässä itsekin jo vähän kärsimättömänä odotan neuvolakäyntiä, siihen vielä tosiaan kaks viikkoa. Vauva kyllä liikkuu aktiivisesti eikä sinänsä ole mitään ihmeellistä murhetta tai huolenaihetta, mutta kyllä 5 viikkoa tuntuu sittenkin liian pitkältä väliltä, voihan sinä aikana ilmetä vaikka mitä.

 

Koirista ja vauvasta: Isäntä toi rätin kotiin joka tuoksui vauvalta mutta eipä nuo mitään piitanneet. Mutta auta armias kun se VAUVA tuotiin kotiin, kummatkin meni ihan sekaisin. Nuorempi kävi vähän väliä haistelemassa, jos vauva itki niin sekin itki, kulki pinnasängyllä pitkin yötä ekat 2vkoa jne.. Ja kovasti vahti, mutta ei koskaan tehnyt mitään. Vanhempi ei juurikaan piitannut vauvasta, kiehnas vaan mun kyljessä kun istuin sohvalla ja ei siitä meinanut päästä millään eroon Nyt tää kolmikko on erottamaton jos on ruokaa tarjolla, kumpikin kulkee tytön perässä ja on mahdottomuus saada nuo piskit uskomaan mitään.

Tänk kaad, viikonloppu. Työviikko meniki kun junan kyydissä, enää se 6 päivää jäljellä. Työkaverit on kovaa jo tsempanneet mua, kovasti moni ihmettelee että miten jaksan vieläKIN olla töissä, vaikka maha on jo noin "ISO"! Ei oo este, vaan hidaste

Painonnoususta mulla noussut aamupainon mukaan nyt 4kg ja lähtöpainokin huiteli ylipainon puolella. Tässä onkin sitten sellainen ihana pudotusoperaatio alkamassa kunhan vaan ensin vauva putkahtaa maailmaan. Esikoisesta kaikki 10kg lähti kohtuu rivakkaan mutta sitten ne putkahti tuplana takaisin vuoden aikana :O Haave olla taas joskus se 60kg timmi muikkeli, joka olin joskus vuosia(kymmenen) sitten

Ruuasta puheenollen, kyllä näljättää taas..

Ainiin, jos saisin vihdoin aikaiseksi edes osatäyttää sen synnärille menevän kaavakkeen. Jos alottaisin nyt

Beibei & Ipana 33+1

Hyvää äitinepäivää, mikäli en kerkeä kirjoitella :kiss:

 

KOIRA & VAUVA: meillä kun esikoinen oli sen 3kk sairaalassa, niin tuotiin koiralle vauvan unirättejä haisteltavaksi. Nyt jos päästään siinä 3 pvän jälkeen kotiin, niin ei siinä kummoisia ehdi. Meidän "lapsiystävällinen" (niin kuin rotua kuvaillaan) ei ole koskaan välittänyt lapsista ja välttelee sellaisia 1-5 vuotiaita. Isompia jo sietää ja tota omaa taaperoa, mutta enemmän juoksee karkuun.

Mun tekee älyttömästi mieli cokista! Siis aivan tajuttomasti. Olenkin nyt sitä tänään juonut useamman lasin. Kofeiinia en muusta saa kun en kahvia tai teetä liiemmin juo. Jospa mä yhden lasillisen vielä otan...

 

Meillä on koirat täällä uudessa talossa ihan omassa huoneessaan silloin kun ylipäätään sisällä ovat. Ja kulkevat sivuovesta suoraan huoneeseensa. Kai tässä jossain vaiheessa aletaan taas lipsua käytännöstä, mutta nyt nautitaan vielä karvattomasta kodista Tarkoitus on sitten varmaan hiljalleen alkaa sopeuttaa koiria ja vauvaa toisiinsa, mutta mitään pakkoa ei ole alkuun saada riehakkaita otuksia ja pientä vauvaa samaan tilaan. Edellisessä asunnossa olisimme olleet kyllä niiiiiin liemessä jos niihin neliöihin olisi vauva tullut neljän koiran lisäksi.

Voinko tuulettaa, muutama muuttolaatikko jo purettu On ollut hiukan tiukka viikko, ei ole jaksanut eikä ehtinyt tehdä mitään.

Keskiviikkona alkaa äippäloma, eli kolme päivää töitä jäljellä =) Ehkä mä saan tämän talon kanssa ajan kulumaan Sitten kun on sisustus valmiina, voinkin alkaa häätää vauvaa ulos haravoimalla, sitä nimittäin riittää. Huomenna haetaan hoitopöytä ja sitten voikin laitella jo vauvalle tavarat ja vaatteet paikoilleen.

 

BeiBei, ihanat nuo teidän koirat Meidän koira on tosi kiltti, joten en usko että sinänsä tulee olemaan ongelmaa sopeutua vauvaan, mutta tosiaan vähän pelottaa tuo pennun riehakkuus! Varsinkin ulkoilun jälkeen se saa sellaisia hepuleita, että juoksee vaan pitkin kämppää lelu suussa ja murisee Sitten se on myös vielä aika kova hyppimään, se pitäisi kyllä saada kitkettyä pois. Varmaan joku porttisysteemi olisi hyvä hommata kotiin, niin sen voisi välillä jättää aidan toiselle puolelle jos meno käy liian villiksi. Saa nähdä.

Joltain kuulin, että koiralle oli tullut heti valeraskaus kun vauva oli tuotu kotiin. Oli ottanut tennispalloja pennuikseen ja hoitanut sitten niitä. :heart:

 

Voi että kun ketuttaa. Eilinen päivä oli hankala kun piti reissukamat pakata ja pistää kämppä kuosiin, että kiva tulla reissusta kotiin. Pieni apulainen olikin toista mieltä ja ei ollut kauheasti avuksi vaan päinvastoin. Sitten lähes 5h autossa istumista, josta neitokainen päätti nukkua 30min ja loppu matkan jouduin viihdyttää takapenkillä ja arvailla mistä kitinä milloinkin johtuu.. Nukkumaanmenokin oli vaikeaa eikä halunnut tyttö nukkua omassa matkasängyssä vaan nukkui ensin vieressä enkä sitten saanut unta kun välillä oli sormet mun suussa ja välillä varpaat. Unessa oleva tyttö saatiin omaan sänkyyn ja ajattelin että ahh ihanaa nyt unta.... No kuinkas kävikään.. Ei se uni vaan tule vaikka väsyttäisi niiiin vietävästi. Särkylääkettä naamaan ja toivotaan parasta. Onneksi kohta onkin jo herätys.

Mutta joskus vuoden päästä saa varmaan taas nukkua kunnon yöunet mahtavaa!

Malsa ja pojuE 36+2

 

Täällä on ilmeisesti nyt tapahtunut se maidon nousu, kun rintoja pakottaa, vaikka just olen ne tyhjentänyt pumpulla.
Pikkumieskin on jo kerralla 10-20 ml syönyt rinnasta ja loput annetaan pullosta. Nenämahaletku otettiin toissa yönä pois. Vähän jännittää, kun nyt alkavat kuulemma ne nukkumaviikot 35-36, jolloin vauvat ovat uneliaampia. Ettei tarvitsisi asentaa letkua takaisin.

Painosta, en ole vieläkään uskaltanut vaaalle. Maha on kyllä rypistynyt! Oikeasti rypistynyt ei tässä itseään ole onneksi kerennyt ajattelemaan, jos nyt suihkussa käy ja tukan harjaa, niin se on riittänyt

AnnaS, se Kysin valmennus kesti reilu 2h. Videon näyttivät synnytyksestä ja koko sali kohahti kun vauvan pää syntyi. Se oli ihan suippo ja soikea, mieskin vieressä hätkähti

Citypähkinä, me muutetaan uuteen Kaarisairaalaan. Ainakaan minä en ole valmis vielä kotiuttamaan pientä. Siellä on jokaiselle vauvalle oma perhehuone ja yhteiset oleskelutilat yms. Eilen olisi ollut avoimet ovet, mutta unohdin ne kokonaan vauvaa hoitaessa.

Tsemppiä kaikilla pallojen kanssa ja mukavaa viikonloppua. Kohta kaikki ollaan äitiyslomalla =)

Ruu ja Massa Taavetti 1vk (35+0) poks

 

Liukulakana

Harkitsen tuollaisen tilaamista kun lonkat ja lantio menny taas tosi huonolle. Ja normaalitilassakin oon ajoittain selkävaivainen. Helpottais kuulemani mukaan suuresti sängyssä kääntyilyä kun on kipuja. Onko jollain kokemusta? Hinnat liikkuu 20-40€ välillä

 

Mamira, on se 5 viikkoa pitkä aika. Etenkin, jos yhtään mietityttää vauvan vointi tai jokin muu asia. Minusta jo tuo 1,5 viikkoa, mitä noiden kasvukontrollien välissä oli, tuntui tosi pitkältä ajalta. Nyt tuntuu, ettei sovittu päivä koita koskaan vaikka ei siihen niin hirveän pitkä aika ole. Jos kaikki menee hyvin, niin 2 viikon päästä ollaan jo kotiuduttukin vauvan kanssa

Ruu, ihanaa, että edelleen kaikki hyvin ja maito on noussut onko teillä ollut kotiutumisesta vielä mitään puhetta? Vaikea hahmottaa, miten pitkään noilla viikoilla syntyneet yleensä on sairaalassa

Mua nyppii miehen kaljan juonti. Siis ei se nyt mitään älyttömiä määriä juo, eikä kovin usein, mutta nyt olen sille sanonut, ettei tarvitsisi kahta enempää ottaa, jos vaikka synnytys käynnistyykin itsestään. Olen myös sanonut, ettei se ole tervetullut mukaan synnyttämään, jos ei ole ajokunnossa, että sitten soitan mun äidille. Silti tuo jo ehti 4 kaljaa kiskomaan pelin aikana... Viides jäi jääkaappiin, kun olin ilkeä ja sanoin tuosta juomisesta. Siihen mies tosin totesi, että tuskin se nyt enää tänään syntyy... Mutta kun ei sitä voi tietää! En itsekään usko, että just nyt syntyy, kun ei edes supistele, mutta jos vaikka lapsivedet menee. Ne voi ymmärtääkseni mennä aika yllättäenkin. Kiva sitten, että mies missaa lapsensa syntymän, kun halusi ottaa vähän olutta, kun ei uskonut, että vauva voi sovitusta päivästä huolimatta syntyä ihan koska vaan... On se kumma, ettei voi jättää niitä kaljoja juomatta nyt siihen sovittuun päivään saakka. Ihan siltä varalta, että tämä ottaakin varaslähdön. Ärsytys.

Hyvää äitienpäivää jokaiselle, jos en täällä enää viikonloppuna käy (uskoo, ken tahtoo... )

Pihla 37+6 (huomenna poksuu)

 

Tosiaan, tuosta Pihlan mainitsemasta kaljan juonnista sanoin myös minä miehelle, että tulevina viikkoina täytyy sitten olla ajokunnossa. Eipä se nyt ole paljoa juonutkaan, mutta ettei huomaamattaan vetele saunakaljoja turhan montaa.

Tämä ajatus eteni itsellä siihen, että lähtöhän voi tosiaan tulla milloin vain! Vaikka ensi yönä! On se hurjaa Yritän ajatella, että MAKSIMISSAAN menee enää vajaa 5vkoa kun vauva on sylissä Ettei tule turhia odotuksia ja ettei jokainen päivä tunnu piinaavalta vaan ennemmin mahdollisuudelta; vauva voi syntyä tänään! Käsittämätön ajatus :heart: Yhtä aikaa toivon, että saataisiin vauva syliin mahdollisimman pian, mutta samaan aikaan iskee se tunne, että en mä ole vielä valmis!

 

Meillä ei ole ongelmaa tuon alkoholin kanssa, mies juo äärettömän harvoin ja silloinkin max 2 siideriä. Tosin meillä on tuota matkaa synnärille toista sataa kilometriä, joten ihan hyvä ollakin selvänä Mä en osaa (vielä) stressata synnärille lähtemistä esim. juuri tuon alkoholin suhteen. En ole siis vielä heittänyt minkäänlaisia raittiusvaatimuksia kehiin, katsotaan mitä tapahtuu kun laitetaan muutama viikko lisää ja vähän lisää hormoneja kroppaan..

Mä en ymmärrä miten nuo vauvan liikkeet voi sattua näin paljon :O Kylkeä se ei enää juuri käännä eikä muutenkaan vaihda asentoa, mutta pahinta on oikeastaan kun se työntää jalalla mun toista kylkeä. Siinä on joku mahdottoman arka kohta (mikä lie suolenmutka ) johon se aina osuu ja muhun sattuu niin että huudan välillä ääneen. Onko muilla vastaavaa ongelmaa? Erityisen hassulta muuten tuntuu kun vauva raapii mun mahaa alhaalta

Nyt on hoitopöytä kasassa, saan laitella vaatteet ja tarvikkeet paikoilleen =) Kai sitä vois sairaalakassinkin jo pakata.

Kuusama ja Vauva-T 34+1

 

Pihla, kotiutumisessa ei ole paino / ikä rajaa. Ainoastaan syöminen ja painon nousu. Kun ne ovat hyvällä mallilla, niin kotiin päästään. Ja tietysti perheen osaaminen yms. Ennenkotiutusta ollaan perhehuoneessa 1-2 yötä hoitaen vauvaa koko ajan. Ainakin ensikertalaiset.

Joku mietti miehen osallistumista synnytyksessä.
Minä hermoilin sitä myös. Olisin halunut käydä ykstyisiä valmennuksia, joissa opetetaan hierontapisteet ja muuta hyödyllistä. Niihin emme päässeet, eikä olisi tarvittukaan. Mies toimi hienosti koko synnytyksen ajan. Oli lähellä, hieroi pyytämättä, auttoi vessaan, suukotteli. Ja mikä parasta, ei pyörtynyt! Olinkin maininnut, että lyön jos pyörryt silloin kun sinua eniten tarvitsen

Ja se äänen käyttö supistuksien aikana. Kätilökin sanoi, että kun päästää mitä tahansa ääntä, niin ei niin herkästi pysty jännittämään lantionseutua. Minäkin keskityin suun auki pitämiseen ja erilaisten äänien muodostamiseen, jolloin lantionseutu jäi vailla huomiota. Se auttoi kestämään koviasupistuksia paremmin.

Ootteko muuten pesseet uudet patjat ennen käyttöön ottoa? Ajattelin pinniksen tänään koota. Saapahan reklamoitua, ennekuin 2 vk saapumisesta menee umpeen, jos siinä on vikaa tai osia puuttuu. Sen enempää en sitä sisusta. Meilläkin tuo koirankarvaa löytyy, niin eipähän turhaan pölyty.

Eilen tajusin, että koko raskauden ajan olen kitissyt, kun en saa syödä sitä ja tätä. Nyt kun saisin syödä homejuustoja ja maksamakkaraa, niitä ei tee mieli. Ja mikä kummallisinta, raskaus aikanakin viinintuskissaan kärvistelleenä. Entiseen viini ja siiderisieppoon ei yhtään tee alkoholi kauppaansa, ei sitten pisaraakaan. Alkoholitonta kylläkin. Liekö pysyvää? Toivottavastii, Olisin oikein tyytyväinen!

Ruu

 

Poltot tarkoittaa mun käsityksen mukaan samaa kuin supistukset =) Se on vanha sana, periytyy vanhan kansan suusta.

 

Mä ainakin heti synnytyssupistusten tullessa tunnistin miksi niitä kutsutaan poltoiksi.