Kesäkuun kullanmurut 2015 **Lokakuu**

Varovasti hypään mukaan. Viikkoja kasassa +/-5, tiedä häntä sitten. Kierrot heitellyt miten sattuu. Tämä olisi kolmas tulokas perheeseen. Oireita voin antaa teille muillekkin, kaksi ekaa olivat lähes oireettomia, mutta tämä.....huh.... tyksiin menee synnytys.

 

Tervetuloa mukaan AUkko ja pisamia! Olikos AUkko niin, että hoidoissa tuo varhaisultra kuuluu pakettiin? Tässä on pitkät viikot käsillä kaikilla! Kuinka hitaasti voikaan aika kulua...

Täällä istuskellaan Tayssin kahviossa potemassa etovaa oloa. Esikoinen on magneettikuvauksessa..

 

Hopeakissa, ihanaa kuulla hyviä ultrakuulumisia! Onnea!

Kermeli, onpas mukavaa, kun löytyy joku samasta kuumeilevien ketjusta ja nyt tosiaan toivotaan, että nämä menee loppuun saakka onnellisesti. Mä seurailen kuumeilevia edelleen ja ehkä sieltä ainakin yksi vielä liittyisi mukaan tänne... onhan tämä aikamoista tunteiden vuoristorataa. Välillä ilo ja onni yrittää tulla pintaan, mutta aina se pelko onnistuu raivaamaan tiensä niiden ohi. Jospa sitä vielä jossain vaiheessa uskaltaisi iloitakin

Lauwra, toivottavasti ei mitään vakavaa ole kyseessä

Mulla olisi ollut tänään se ensimmäinen neuvola, mutta peruin sen. On ollut hetkittäin niin huono olo, että ihme kun olen oksentamatta selvinnyt. Bussilla tai kävellen olisi pitänyt mennä. Bussiaikataulu ei olisi muutenkaan mennyt oikein yksiin taaperon päiväunien kanssa. Nyt on uusi aika varattuna 20.10. Täti yritti vähän pistää vastaan, kun "viikkoja on jo yli 8". Totesin sitten vaan, että kun siitä voi sen viikon ainakin ottaa pois. Veriseulaan en aio osallistua ja nt-ultrakin on enemmänkin sellainen, että näen onko siellä ketään vai ei. Tytöstä ei osallistuttu veriseuloihin, eikä tuolta saanut niskaturvotustakaan mitattua, kun oli niin hankalassa asennossa ja mä päätin, että annetaan olla. Hyvä lapsi siitä tuli

Eilen sain äidiltäni merkitsevän katseen, mutta ei voinut kyllä johtua vatsan turvotuksesta, kun mulla oli löysä takki päällä ja vetoketju kiinni. Sen kanssa on jonkin verran puhuttu näistä mun peloista. Yhtenä päivänä teki niin kovasti mieli kertoa, kun äiti sanoi, että toivoo, että me uskalletaan vielä yrittää ja että kaikki menee sitten hyvin. Mutta kun on miehen kanssa sovittu, ettei vielä puhuta, niin ollaan sitten hiljaa

Oloja tosiaan on tänään ollut. Ja taas niitä naapureita... on se kumma, kun aina ne jää jututtamaan, kun voin pahoin ja haluaisin vaan takaisin kotiin. Meillä on tälläinen "salkkarit-taloyhtiö" joskin rivariversiona.

 

Pihla, ei mitään vakavaa mutta melko pysyvää Meidän tytöllä on syntymästä asti ollut hyvälaatuisia imusuonikasvaimia kaulassa ja kasvoilla (löytyi rv32), jotka on tukkineet hengitystiet viikon ikäisenä. Tytöllä on trakeostomia eli henkitorviavanne, jonka vuoksi meillä on öisin hänellä hoitajat. Kasvain leikattiin suurilta osin keväällä ja nyt katsotaan onko se lähtenyt uudestaan kasvamaan. Leikkauksen jälkeen tytön kieli turposi eikä se ole koskaan laskenut, nyt mietitään kokeiluun kovaa lääkitystä. Että tämmöistä meidän arkea, täällä sairaalassa on tullut oltua Esikoinen oli 3kk vanha kun ensimmäisen kerran päästiin kotiin. Kaiken tämän vuoksi mulla itselläni on aikalailla erilainen ajatus just tosta nt-ultrastakin tahdon, että kaikki katsotaan ja tarkasti. Ei sillä, että pelkäisimme toista sairasta lasta, vaan tahdomme tietää kaiken mahdollisen etukäteen mikä tiedettävissä on

Meillähän on myös taustalla kromosomipoikkeavuus mahdollisuus (keskenmeno) ja sen vuoksi ollaan ihan hiljaa tästä raskaudesta, kunnes rv12 pamahtaa täyteen.. Muutama kaveri tietää, mutta vanhemmille kerrotaan vasta ultran jälkeen.

 

Lawra: kyllä te olette aikamoisia asioita ehtineet käydä jo läpi! Miten olette jaksaneet? Niin kai se on että tähän huoleen ja murehtimiseen on vaan yritettävä totutella, huoli lapsista ei kai lopu koskaan...

Ja juu, hcg-verikoe ja varhaisultra kuuluu onneksi pakettiin Tyksin lapsettomuushoidoissa, muuten olisin kyllä mennyt yksityiselle hermojani säästääkseni.

Me on kerrottu avoimesti lapsettomuudesta ja hoidoista, ja nyt lähipiiri (mun parhaat ystävät, äiti, siskot ja täti) tietää tästä plussastakin. Puoliso ei ole vielä halunnut vanhemmilleen kertoa vaikka hekin tietää kyllä hoidoista. Onhan tämä tosi aikaista mutta kun olen lähimmille kaikista hoitojen vaiheista kertonut niin tietysti halusivat tietää lopputuloksenkin. Ja toisaalta ajattelen että heidän kanssaan haluan sitten surrakin jos jotain menee pieleen.

 

Hei kaikille! Uusi plussannut ilmoittautuu. :wave:

4kk "yrittämisen ja vähemmän yrittämisen" jälkeen onnellisesti raskaana. Sain todella haalean plussan jo päivää ennen menkkojen oletettua alkamista ja nyt testaillut joka aamu uudestaan, kun on niin kiva nähdä viivan voimistuvan. Nyt 4+0 ja esikoinen kyseessä, laskettu aika laskurin mukaan kesäkuun puolivälissä. Haluaisin jo soittaa neuvolaan, mutta tuntuu liian aikaiselta, kun moni näyttää olevan soittanut vasta 5+ raskausviikolla.

 

Tervetuloa uusille, kivaa kun täällä höpistään näin vilkkaasti

Hopeakissa: Ihanaa että ultrassa oli kaikki hyvin

mariana87: Peukkuja arviointiin!

Lauwra: Voimia!

Jännä miten oireet voi vaihdella näin runsaasti eri päivien välillä. Eilen ei juuri mitään ja tänään on taas vihlonu pitkin päivää ja hirvee väsy ja kuvotus. Ja turvotus on ja pysyy, nykyään kiristää jo legginsit

aida1& pikkukaveri 6+5

 

Onnea Mamira ja kyllä sinne neuvolaan saa soittaa heti kun siltä tuntuu, vaikka heti maanantaina! Saatpahan varmaan kivaa postia luettavaksi ainakin.

AUkko, hyvin me on jaksettu. Tähän vanhemmuuteen on kasvettu aika rankalla kädellä ja saatu paksu nahka. Monet elämän murheet ei tunnu lainkaan suurilta kun on oppinut katsomaan isoa kuvaa Esimerkiksi lapsen syömisen suhteen en ole mikään kasvisten höyryttäjä ja soseuttaja ollut ikinä. Kun 8kk ruokki lastaan nenämahaletkulla, niin olen oppinut ottamaan iisisti. Nykyään olen vain tyytyväinen, että kunhan syö jotain ja kasvaa! Kyllä varmasti tuo teidän 4 vuoden yrityskin on erilailla kasvattanut teitä vanhemmuuteen, eipä ainakaan mikään ole itsestäänselvyys.

Meidän tytölle kokeillaankin se uusi lääkitys jo HUOMENNA! Noh, empä ehdi viikonloppuna murehtia maanantain ultraa... Toivottavasti pysyy nää olot kurissa, sairaalassa ei oikein pääse lepäilemään. Tänäänkin on tää ilta ollut pahin.

lauwra & pulla 4+3 (ehkä)

 

Onko kellään ollut aamuyön unettomuutta plussauksen jälkeen?

Nyt reilun viikon aikana miltei joka yö olen herännyt kolmen molemmin puolin ja uni palaa tunnin jopa parin päästä. Täällä taas kukun. Mikään ei mielestäni huolestuta tai paina mieltä niin paljoa, että herättäisi (työstressiä on nimittäin ollut joskus, joka oireili samalla tavoin..), joten voisiko tämä johtua hormoneista esim? Toivottavasti ohimenevää ainakin!

Onneksi ei ole ollut pahoinvointia, ihmeen oireettomalta on taas pari viime päivää tuntunut. Koko ajan olis vaan nälkä ja väsy.

Tsemppiä lauwralle ja tytölle ja onnea uusille plussanneille!

Haapis 5+2

 

Heipä hei!

Ehkä uskaltaudun ilmoittautumaan tähän ketjuun, kun testiin sain melkein tasavahvat viivat :heart:

Taustalla elokuussa operoitu kohdunulkoinen ja sitä ennen piiiiitkä lapsettomuus. Tämä uusi raskaus alkoi heti ensimmäisestä yk:sta, yhdet menkat odottelimme leikkauksen jälkeen. Tiedän olevani erittäin onnekas kun saan olla näin pian taas raskaana, täällä mennään kiitollisin mielin siis päivä kerrallaan eteenpäin.

Kyseessä meidän molempien ensimmäinen lapsi, koiria löytyy useampi talosta.

Kuusama / 30 vuotta / 1. lapsi / 19.6.2015

Kuusama ja huimat 4+0

 

Huomenta. Alkuviikosta sain siis haamuja testeihin ja nyt tänään kun tein testin ( olen siis koko viikon tehnyt testejä, ihan vaan varmuudeksi ja itselleni pitää todistella että ihan oikeesti olen raskaana ) niin selvä plussa tuli Niin jännittävää Ensi viikolla soittelen sitten neuvolaan. ja jos kaikki menee hyvin niin mulla olis la 15.6, siis oviksesta laskettuna, menkoista laskettuna kesäkuun alussa. Nyt siis viikkoja olis 4+3. Mulle nää viikkojen ja päivien laskeminen on niin uutta että en aina oo ihan itekkään mukana
Sellasta kysyn että onko teillä ollut ummetusta? mulla oli muutaman päivän ummetusta ja ihan kauhee olo kun ei mitään tullut ulos, mutta nyt onneksi taas suoli toimii.
Tuossa joku kirjoitteli että koska aikoo kertoa lähipiirille niin minä olen kertonut parhaalle ystävälle, tai siis hän sen raskauden jo "näki" ennen kuin ees testiä tein.. Kuulemma hehkuin niin kovasti ja hän kehotti tekemään testin. Toki rakas tietää ja on ihan onnessaan. Äidille ja anopille aiotaan tässä lähipäivinä kertoa. Jännittävää aikaa <3

 

Nyt on kyllä pakko kuokkia!

Kuusama Aivan ihanaa, että onnistuitte heti uudestaan! Jäit mieleen maaliskuisista.. melko samaan aikaan sieltä tiputtiin. Onnea matkaan =)

Henttu82 Sulle <3 <3 <3

 

Hei kaikille!
Täällä myös yksi varovainen uusi tulokas. Eli olen
MiiSa-80 /34/ 1.lapsi / K-SKS

Yritetty on ja kovasti, kaiken kaikkiaan yli kaksi vuotta. Kesällä hermostuin ja ajattelin, että annetaan olla. Enkä enää laskeskellut niin kovasti taikka yrittämällä yrittänyt. Ja nyt sitten 3.10. testiin piirtyi ne maagiset kaksi viivaa. Ihan epätodellinen olo. Huolissaan, peloissaan, että pysyykö se kyydissä mukana.
Kuukautisista laskettuna ollaan menossa 5+5, mutta mulla on ollut sangen epäsäännölliset menkat.

On tää niin ihmeellistä ja jännittävää. Tänään soitin neuvolaan ja sain ajan reilun parin viikon päähän. Alkuraskauden ultra kovasti houkuttais, että sais varmuuden onko siellä oikeesti joku?!

 

Saako jo poksua? Huikeat 6+0 täynnä

Turhaan olin huolissani siitä etovan olon katoamisesta koska se on tullut takaisin.Hurja tunne kun on nälkä ja tekee mieli syödä, mutta toisaalta ei ole mitään ruokaa jota oikeasti haluaisi syödä.Olenkin löytänyt pelastuksenroteiinijugurtit.Ne menee alas ja kun niihin on lisätty prodea ni pitää vähän nälkääkin.Ja laimeaa mehua aina mukana,sitä kun hörppäilee niin pysyy etova olo paremmin kurissa!

Ja aivan loputon väsymys,ei jaksais taaperon kanssa jokapäiväistä pukemisrumbaa,varsinkin kun ipana inhoaa sitä, ja tekee kaikki temppunsa samalla...mut pakko jaksaa mennä ulos ja kerhoilee koska eihän se pikkusen vika oo, et äiti on vähän väsy ja huonovointinen.Tosin kaikki tiskit odottelee ihmettä ja pyykkikaappi pursuaa,energiaa ei riitä yhtään mihinkään ylimääräiseen.

Muistankohan nimimerkin oikein.Oliko Hepulilla verenvuotoa?Miten siellä voidaan?

Ja uusille tervetuloa,kiva kun saadaan keskustelu päivittäiseksi

Lauwra oliko niin, että ette saaneet sitä henkitorviavannetta pois?Ja hoitajat on teillä vieläkin öisin?Mitä sen uuden lääkkeen pitäisi tehdä?Anteeksi kun utelen näin tarkasti.EI OLE tietysti pakko vastata joka uteluun. Huh,hatunnosto,kuulostaa rankalta!Mutta toivotaan, että uusi raskaus tuo myös voimia ja onnea rankkaan arkeen :heart:

 

Heippa.. Mä oon ollu tosi huono päivittään näitä mutten ole yksinkertaisesti jaksanut. Meillä on koti ja ruuanlaitto ihan miehen harteilla, mulla on tosi huono olo. En oo saanu tietokonetta auki. Lupaan viikonlopun aikaan päivittee. eilen käyty ultrassa ja siellä pienen sydän pumputti. ???? neuvola varattu 3.11 ja sieltä menee lähete np-ultraan. Ehkä marraskuun puolen välin tienoilla pitäia olla sen sitten.

 

Ilmoittaudun myös mukaan.

otustus / 24 / 2. lapsi / K-HKS LA 16.6

Tein eilen sen aikanäytöllisen testin ja näytti 3+, sen olisi kuulunut näyttää 1-2 tai maksimissaan 2-3. Onko muilla ollut vastaavaa? Voiko testi olla niin väärässä vai onko mahdollista että raskaus onkin pidemmällä :|

otustus ja toukka 4+3

 

Haapis: Mulla oli aamuyön unettomuutta oikeestaan jo heti plussasta, mut loppu onneks nopeesti. Nyt on lähinnä sellasta että aamuyöllä ku käy vessassa, ni sen jälkeen nukkuu enää jotain kevyttä unta ja heräilee vähän väliä. Toki voi johtua siitäkin osittain, että meen nykyään jo puol 10 nukkumaan ku väsyttää niin paljo ni ehkä siinä alkaa sitte aamuyöllä olla jo sen verran virkee ettei niin kovasti ees nukuta..

Henttu82: Mulla ainaki on ollu jonkun näköstä ummetusta. Vatsa kyllä toimii päivittäin, mutta vaan kerran joka on mun suolelle harvinaista. Tosi tukala olo :s

Mitä housuja te käytätte? Mulla on oikeesti nykyään niin kauhee turvotus etenkin lämpimästä ruuasta iltaan saakka, että farkkuja en vaan pysty käyttämään, mutta joka päivä ei haluis legginsejä käyttää.. Ens viikolla pitäs mennä anopille pariks päiväks, mitäköhän sielä pukis päälleen ettei paljastuis toi mahan turvotus..

aida1& pikkukaveri 6+6

 

Haapis: minä olen pari viikkoa heräillyt inhottavasti ennen aikojani, kolmen ja seitsemän välillä. Normaalisti nukun ainakin kymmeneen. Mulla kyllä stressaakin koko ajan jokin asia... mutta tuntuu myös että ihmeellinen virkeystila aamuyöllä.

Toinen asia mikä ihmetyttää on se että olen ollut ainakin viikon tosi kiukkuinen, ihan kuin pms-oireita. Puoliso kertoo miten rakastaa mua enemmän kuin koskaan ja miten ihanaa tämä on ja minä olen ihan hampaat irvessä koko ajan. Ihan käsittämätöntä. Toivon että tämä on jokin hormonihäriö joka menee ohi ja äkkiä!

Lawra: toivottavasti uusi lääke toimii niin kuin pitääkin! Ymmärrän kyllä tuon ettei ihan pienestä enää hätkähdä. Mulla on käynyt ehkä päinvastoin: lapsettomuus ja kaikenlaiset muut kamalat asiat joita meille on viime aikoina sattunut on saaneet mut ymmärtämään miten pienestä ja sattumanvaraisesta kaikki on kiinni. Ymmärrän koko ajan että saatan minä hetkenä tahansa menettää kaiken tärkeän. Pelkään että jokin menee pieleen, enkä saa sellaisesta viattoman onnellisesta "ihanaa olla raskaana" -ajatuksesta ollenkaan kiinni. Kai se tulee sitten myöhemmin.

 

Alvinna, antaa poksua vaan! Näähän on ne tärkeimmät viikot poksutella Tosiaan, tyttö pärjäsi kesällä kaksi viikkoa ilman trakeostomiaa, mutta sitten kävi hengittäminen liian raskaaksi. Seuraavaksi kokeillaan kanyylia pois ensi keväänä. Tää lääke on täysin kokeellinen, mutta toimiessaan pienentää kasvaimia ja ne voi jopa hävitä kokonaan. Ainakin yksi onnistunut kokeilu taustalla tältä/viime vuodelta. Se lääke heikentää vastustuskykyä, että vähän säikkynä saa nyt olla pöpöjen kanssa. Flunssa voi viedä kahdessa tunnissa sairaalaan... mutta katsotaan mitä tuleman pitää.

aida1, suosiolla laitoin tänään colleget jalkaan ajattelin kaivaa vanhat mammapöksyt esiin, farkut kiristää niin ettei pysty olemaan.

 

Iltaa =) Onneksi on viikonloppu ja pari vapaapäivää eessä. Itsellä on parina aamuna pitäny tälle viikkoa käydä yökkäämässä vessassa työpaikalla, mutta muuten on "vain" etova olo jatkunut ja edelleen väsyttää mahottomasti ja tuo keli aiheuttaa varmaan osansa väsymykseen...Ja turvotusta on täälläkin, olen muutenkin vartalonmallilta päärynä, eli kaikki ylimääräinen kertyy alakroppaan, ihan selvästi on vyötärönmitta kasvanut ja monet housut on tiukempia.. rinnat myös onneksi vähän kasvaneet niin tasapainottuu kokonaisuus

Olen tällä viikolla kertonut parhaille kamuille tästä ihanasta salaisuudesta. Ajattelin että jos käy huonosti, niin mieluummin kerron näinpäin kuin jälkikäteen selitellen surua...Toivottavasti kaikki menee tietenkin hyvin meillä kaikilla

Joku unettomuudesta kyseli. Minulla on ollut aika huonoja öitä, töissä on kova stressi tällä hetkellä ja öisin tulee mietittyä vähän liikaa niitäkin asioita tämän raskausasian lisäksi Hyvin kausittaista onneksi (ainakin yleensä) tuo työstressi... Minulla on muutenkin verenpaineesta alapaine vähän koholla, ollut oikeastaan aina. Saa nähdä miten sen suhteen lähtee menemään.

Maanantaina menen uudelleen varhaisultraan, jospa sais ne viikotkin selville tarkemmin, jotain 6-7+ välillä ovat ) Mukavaa viikonloppua kaikille, nautiskelkaahan =)

 

Moikka! Rekisteröydyin äsken ja päätin ilmoittautua teidän muiden kesäkuisten joukkoon! Esikoinen on 2v ja nyt oli sopiva hetki yrittää uutta raskautta, ja tärppi kävi yk2. Esikoinen on päiväkodissa ja mä teen toimistotöitä. Olo on oireeton, eli en ole vielä kokenut mitään raskausoireita, mutta sama oli esikoisenkin kohdalla tässä vaiheessa. Viimeksi en ollut varhaisultrassa, mutta nyt haluaisin ehkä käydä...katsotaan fiilistä 1-2vk päästä.

Minchi 4+4

 

Kuusama, ihanaa saada "tuttuja" tänne toivotaan parempaa onnea tällä kertaa.

Lauwra, onneksi ei sentään "vakavammasta" kyse on tuossa taatusti omat vaikeutensa, mutta mitäpä sitä ei lapsensa eteen tekisi. Kyllä tuntuu niin pieneltä nuo omat ongelmat tytön kanssa, kun hän syntyi oli siis pienikokoinen ja sokeritipassa alkuun, kun verensokerit laski liian alas. Maitokin meni lähinnä nenämahaletkulla, kun ei oikein jaksanut syödä. Mutta kotiin pääsi jo 6 vuorokauden ikäisenä, jonka jälkeen asiat lähtikin sujumaan paremmin

Unettomuutta mullakin saattaa olla, jos herään yöllä vessaan. Silittelen sitten kissaa tai koiraa, kuka nyt sattuu itsensä kainaloon kampeamaan se on rentouttavaa ja usein nukahdankin lopulta käsi kissan tai koiran turkissa.

Mä käytän housuissa paljon collareita. Mutta niin käytän yleensäkin kotioloissa. Tuskin siis herättää ihmetystä kenessäkään, kun törmää minuun collareissa

Mitähän muuta piti kommentoida. Olen taaperoa nukuttamassa ja ei se meinaa taas millään rauhottua. Kieppuu ja pyörii ja potkii. Usein alkaa iltaisin tehdä pahaa, ennenkuin lapsi on saatu yöunille. Muutenkin etova olo tulee aaltoina. Ruokaa en ole tällä viikolla juurikaan laittanut. Voisin ehkä syödä, jos joku muu laittaisi. Mutta mies on keittiössä ihan käsi. Onneksi olen tyttöä varten pakastanut ruokia, ettei tarvi ihan purkkiruualla elää. Lisäksi tässä on iskenyt ihan valtava vetämättömyys. Tuntuu, että voisi vaan olla möllöttää. Tänää kaivoin jopa imurin kaapista, mutta imuroin vain eteisen. Imuri jäi olkkarin lattialle, että kun seuraavaksi taas jaksan... ja kun mies tulee iltaisin töistä, tekisi mieli mennä yksin johonkin huoneeseen, että saisi tilaa ympärilleen, kun taapero on koko päivän kiehnännyt iholla. Yleensä se ei aiheuta ahdistusta tai pinnan kiristystä, mutta nyt tuntuu, ettei pysty hengittämään, kun ei saa yhtään omaa tilaa.

Iltaa kohden muutenkin alkaa päätä särkeä ja päänsärky lisää etovaa oloa. Päivän kohokohta on, kun saa illalla taaperon nukkumaan ja pääsee itse nukkumaan. Olisin kyllä valmis yöunille ja ennen taaperoa mutta eipä tuo taas nukahtamisen merkkejä näytä.

Mukavaa viikonloppua kaikille

 

Meillä ei ole lemmikkieläimiä, joten yöllä kun herään saatan paijailla avomiestä, joka turhaan yrittää nukkua, kun ravaan vessassa koko ajan. Viime yönä oli vielä sellainen hassu tunne, että olin koko ajan hereillä, vaikka toisaalta muistan nähneeni uniakin!

Yöllä tulee tosi helposti siinä viiden aikoihin paha olo, mutta nyt ostin riisikakkuja ja hapankorppua, jos niitä sit jaksais nakertaa aamuyöstä.

Tähän mennessä olen kyllä toivottanut etovan olon tervetulleeksi, koska se on jotenkin todella konkreettinen merkki itselle siitä, että olen todella raskaana, mitä on vielä vaikea uskoa. Tänään on myös ollut nippailuita vatsan molemmin puolin. Ja ummetusta/löysää vatsaa vaihtelevasti. Ja sit välillä pitää aina painella rintoja, että "sattuuhan ne vielä".

 

Huomenta! Täällä myös kärsitään aamuöisistä heräilyistä, yleensä jossain kolmen ja viiden välillä herään enkä meinaa saada unta. Mulla myös kainalossa nukkuva kissa on ollut pelastus tähän, kun sillä kehräysmoottori lähtee heti käyntiin kun siihen koskee, se on aika rentouttavaa kuunneltavaa
Vatsantoiminnasta: mulla on ihan hirveä ripuli ollut nyt kolmatta päivää, onneksi vain aamuisin, mutta ihan vesiripulilla. Kaitpa tämänkin voi raskauden piikkiin laittaa? Mies ainakin on ihan terve, joten tuskin mitään vatsatautiakaan on.
Muuten ei oireita ole kuin edelleen todella kipeät rinnat.

Milloinkohan uskaltaisi tehdä seuraavat digit, jotta saisi 2-3 vko ja 3+? Vielä olisi kaksi digiä kaapissa, joten kai ne täytyy käyttää. Digiin sain 1-2 kun oli viikkoja 3+4...

Hep 4+3

 

Tervetuloa taas uusille!

Alvinna taisi kysellä tuosta mun vuodosta. Silloin keskiviikkona (?) tosiaan aamupäivällä tuli jonkin verran, tiputteli vielä illalla ja loppui kokonaan. Eilen sitten työpäivän jälkeen taas. On tää vaan outoa, esikoisesta ei ollut mitään vastaavaa.

Neuvola mulla on varattuna 28.10. ja ensi torstaille varasin varhaisultran kun alkoi nuo vuodot huolettaa. Eipä ne varmaan mitään ihmeellistä ole, mutta saapahan samalla selvyyden todellisista viikoista.

En ole näköjään yksin aamuyön heräilyjeni kanssa, useasti tulee herättyä siinä viiden aikaan enkä millään meinaa saada uudestaan unta. Hiukan harmittaa kun kello soi jo reilun tunnin päästä.

Nyt tuntuu siltä ettei turvotustakaan olisi enää niin paljon, toisinaan vähän joku ruoka etoo, mutta ei onneksi vielä mitään ihmeellistä pahoinvointia. Melkein joka päivä mua on kyllä vähintään kertaalleen pyörryttänyt, se on ollut aika outoa

Hepuli 6+1