Anteeks, Kurkkunaamio ja muut, kun otin puheeks. Mä oon kyllä saanu ihan hyvin lääkettä, kun oon pyytäny. Paras satsi on gramma paracetamolia ja 400mg ibuprofeenia. Eli esim. pari panadolia ja yks burana. Ja säännöllisesti kolme kertaa päivässä...
Raskausarvilta oon melkein välttyny, yks taitaa mahassa olla, mut suonikohjuilta en sit siitäkään edestä. Onneks ovat hävinneet aina, kun vauva on tullu mahasta, mut ei nää silti oo kivoja... Kipeitäkin vielä.
Oli kiva lukea onnellisia tarinoita <3 Täällä kans sikäli onnellinen tarina, vaikkakin kahden vanhemman lapsen isä tapaa säännöllisesti lapsiaan, eli ei mitään semmoista. Mut mä tapasin kans elämäni miehen vasta, kun olin jo kaksi lasta huonossa, kuolleessa, tunteettomassa, tylsässä suhteessa saanut. Nyt meille tulee kolmas yhteinen lapsi. Ja tää mun mies on alusta asti suhtautunu mun lapsiin tosi hienosti, vaikka hänellä biologisesti omia lapsiakin jo on, niin ei koskaan näytä näille vanhemmille, että ne ei ois muka yhtä tärkeitä. Me puhutaankin aina, että meillä on kohta viisi lasta. Ei erotella, et noi on sun ja noi mun... Kyllä se Suski sulleki oikea mies kolahtaa kohdalle.
Ja mun on pakko nyt "ihastella", kun tää pikku Ötökkä potkii jo niin kovin, että näkyy selkeesti mahan ulkopuolelle. Esikoinen jo sai kunnian bongata yhden potkun =) Mulla on kyllä aiemminkin tuntunu ja näkyny melko aikaisin.
Mut nyt uutta verokorttia tilailemaan ja sit vaikka nukkumaan. Ja mä oon ollu tosi ahkera tällä viikolla, joka päivä oon pitkän lenkin käyny kiertämässä, josko ne kilot ei ihan kaikki tarttuis lahkeisiin. Turhamaista tai ei, mut en haluais ihan hirveetä massaa kerätä, vauvan hyvinvoinnista toki pidän huolta. Eli ei mitään paastoja tai laihdutuskuureja. Nyt vaan tuntuukin ihan hyvälle taas liikkua, kun paha olo ei oo seurana.
Mukavaa loppuviikkoa mammelit!
Töllerö ja Ötökkä 17+3