***KESÄKUUN KULLANKERÄT***kesäkuussa

Jep! Kyllä täällä ukko meinaa vielä uskaltaa lähteä.
En ole kyllä ollut mitenkään lähtöä vastaankaan. Ei se nyt voi tulla just sillon maailmaan. Ja jos tulee, niin kaappaan jonkun muun sinne synnärille mukaan sitten. =) Ovat parhaan ystävänsä polttarit, niin olin sitä mieltä, että tottakai hän sinne lähtee. Saas nähä sit, kuin käy...toki jättää väliin, jos tää alkaa puskeen itteensä esim. la aamuna ulos... ja saa kyllä kääntää nokan kohti kotia, jos lähtö mulle tulee...

 

Toivotaan Rakkis ettei siis synny lauantaina eikä täällä nyt voi koko ajan varpaillaankaan elämään alkaa.
Mulla toki on tuo laskettuaikakin ihan lähellä niin mies ei mee sen takia.

 

Helteistä päivää mammat!
Ei saa valittaa,mutta on niin kuuma ettei auringossa viitsi oleskella. B)

Kylkiluu olipa tyly kätilö,sitähän varten ne siellä on,että sinne saa ja pitää soittaa jos joku asia vaivaa mieltä.

Meillä on kavereiden 30-vuotisbileet 5.7 ja sinne ajateltiin vauvan kanssa mennä,jos tää nyt päättää syntyä ennen juhannusta.
Jaahas,pitäisköhän sitä vaikka imuroida,jos sillä sais pari supistusta aikaseksi...

Bamse 39+6

 

Kyllä osaa ihminen olla taas idiootti... SIivoilin paikkoja, kävin suihkussa ja keitin sitten pastaa eilisen jauhelihakastikkeen kaveriksi. Istuin sitten ristikkolehden kanssa syömään ja siinä mietteissäni ahmin niin ison kasan pastaa että nyt on PAHA OLO... ja se kaikenlisäksi tietysti turpoaa mahassa. Voi sanoa oikeasti tänään että hiki laiskan syödessä, vaikka olenkin niin vähissä vaatteissa kun verhot auki kotonaan kehtaa vaan olla (bikiniyläosa ja mammapöksyt) Onneksi sälekaihtimet vähän estää näkemästä tänne sisälle...

Nyt on pakko mennä vähän lepäilemään, muuten tullee oksu. :ashamed:

Velv 39+5

 

yhdyn myös tuohon, että kun on ollut yli 2kk kotona niin alkaa jo pikkasen tylsistyttämään! |O

En olis kyllä ikinä uskonu että yli ajalle mennään, kun kuitenkin ollut vähän kaiken näköstä ja tosi luupaavalta "kuulostaneita" juttuja, mutta ei! ei tämä maha sankari tahdo ulos ainakaan omin keinoin :ashamed:
Eilen illalla sitten pääsi ensimmäistä kertaa kunnon itku, siitä kun tämä ei tahdo syntyä, alan olemaan henkisesti ja fyysisesti tosi väsynyt, ei innosta tehdä mitään ja mies saa kärsiä kun valitan ja loukkaannun joka asiasta mitä hän sanoo tai tekee :'(
Vaikka en ehkä tarkoita sitä pahalla, ja hän kyllä varmasti tietää sen mutta silti lopulta siitä syntyy vain huutoa, joka tosin loppuu yhtä nopeaan kun on alkanutkin mutta..!

Eikä oloa paranna se että saan käydä öisin 2-3h välein vessassa!

Anteeksi kun tulin tänne näin purkautumaan :ashamed:

Nyt taidan poistua parvekkeelle ottamaan vähän aurinkoa ja kuuntelemaan musiikkia jos se vähän rentouttaisi B)

maj ja 41+0

 

Majj :hug:
Tämä on kuule se juuri oikea paikka purkautua :heart:

Ja tosiaan, ei sinne vatsaan ole yksikään vauva koteloitunut lopullisesti... Jaksamista!!

 

Majj :hug: Mulla on "vasta" huomenna LA ja jo nyt tuntuu että pää hajoo.Esikoinen syntyi ennen LA:ta,niin oon jo pari viikkoa saanut vastailla joko?-kysymyksiin...
Sulla on onneksi "enää" korkeintaan viikko jäljellä Eipä se kyllä paljon lohduta :ashamed:

 

Mä en oo oikein tainnut vieläkään sisäistää tätä raskautta. Joka kerta kun mahassa tuntuu joku kipeä juiliminen, niin ajattelen itsekseni, et "voi hitto, menkat alkaa". Sit vasta tajuan myöhemmin, et mähän odotan vauvaa Mut onhan mulla tässä vielä aikaa tottua ajatukseen, kun viikkojakin on vasta kasassa 39 + 4

 

Niin se on ainakin totta, että kyllä se sieltä jollain keinolla tulee!

 

majj:lle :hug: :hug:
Sama olo täällä vaiokka laskettuun vielä 2 viikkoa. Nyt jo olen ihan valmista kauraa. Siitä huolehtii nuo miun aikaisemmat kaksi tyttöstä, jotka pitävät äidin hermopinteet pinnassa tämän tästä. Itku päästäälläkin eilen, kun alkoi olla niin ahdistava olo. Tää lämpö ei auta asiaa lainkaan!! :headwall:

 

Meillä on siis sovittu treffit maanantaiksi vauvan kanssa. :heart: Käytiin just äitipolilla ja vauvan kokoarvio 4 kg, eli ei ole yhtään pienempi (päinvastoin) kuin esikoinen, joten leikkauspäiväksi sovittiin maanantaiaamu. Hassua tietää, että odotus on kohta päättymässä ja että lapsen syntymäpäivä on todennäköisesti 9.6.2008. Jos jotain (vedet menee) tapahtuu viikonloppuna, niin sitten leikataan saman tien, mutta muuten "synnytys"suunnitelma on harvinaisen selvä.

Häägallup: Me oltiin esikoisen kanssa häissä, kun hän oli 5 vk, ja ihan hyvin meni. Sylissä pitijöitä riitti, vaikka ei juurikaan tunnettu muita kuin hääpari. Tällekin kesälle on jo kahdet häät tiedossa, heinäkuun lopussa ja elokuun alussa.

Kata 39+0

 

Minä oon tänään siivonnut ja vaihtanut petivaatteetkin, mutta olo sen kuin pysyy normaalina. Illalla oli sentään vääntöä alaselässä ja istuin pöntöllä jalat puuduksiin asti. Se olikin sitten siinä.

Mulla kans esikoinen syntyi etuajassa, kuten esim. Bamsella, ja siksi ihmiset ja tietysti minä itse olen ajatellut, että tämäkin tulee hyvissä ajoin. Mun kätilö-kaverikin on kyllä ennakoinut, että tämä voi syntyä ennen laskettua ja tulla vieläpä aika nopeasti. Puhumattakaan neuvolatädin muutaman viikon takaisista tokaisuista, että tuskin ainakaan yliajalle menee, kun oli muka jo niin alhaalla. Onhan tässä vielä matkaa tuohon laskettuun aikaan, toisin kuin monella muulla, mutta mä alan silti olla jo aika kärsimätön ja pahantuulinen vähän väliä. :/

Välillä tulee huono omatunto ja syyllinen olo, kun olen hermo kireällä, ja kyllähän tuo äitin pikkupoika sen aistii ja näkee. Sitten mietin, että jos tulee lähtö synnärille, ja olen ollut pahalla tuulella, niin sitten se vasta syyllinen olo onkin. Tuntuu muutenkin niin pahalta se ajatus, että äiti lähtee yhtäkkiä pois eikä pikkuinen ymmärrä asiaa. Voin vain kuvitella mitä se ikävä siellä laitoksella tulee olemaan. :snotty:

Pitääkin tästä lähteä pojan kanssa leikkimään...!

tipu 37+6

 

Kata, sun vauvalla ja mulla on sitten tasan 30 vuotta ikäeroa, jos siis menee maanantaille.

 

oo, jännät ajat Katalla, kohta on tosiaan käärö sylissä :heart: :flower:

 

neiti sitten päätti aamulla ettei liiku ja potki ollenkaan vaikka äiti teki mitä.. :'(
noh soitin neuvolaan josta käski heti lähteä polille ja sinne suuntasin sitten aamulla..

käyrille mentiin ja äänet onnesta kuului :heart: mutta huiteli siellä 200 yläpuolella välillä
mutta sitten taas ihan normaalisti siinä 137-155 välillä.

noh aikani odotettuani pääsin lääkärin juttusille ja napanuoraa ei nähty onko kaulan ympärillä ja oli muuten virkee vauva ja liikkui ja muurenkin kaikki OK mutta syytä siihen miksi sykkeet huitelee välillä 200 yläpuolella ei löytyny..

joten nyt tarkkaillaan jos tulee alle 10 liikettä tuntiin sitten lujaa kyytiä takaisin ja sit tehdäänkin jo jotain,mutta muuten normaalisti maanantaina polille sitten klo 8.50

tuire ja säikäyttäjä mini 37+6 :heart: :heart:

 

Mymmy myy onneksi kaikki oli hyvin!

Kata jännittävät ajat...kohta sulla on pieni sylissä :heart:

Tipu Mua kanssa surettaa esikoisen puolesta,kun joudun olemaan laitoksella ja toinen ei ymmärrä miksi äiti ei ole kotona.Mä pelkään että poika kokee sen niin että oon hylännyt hänet

 

Kata-76 onnea sektio päivän saannista =)

½ tuntia tuola ulkona jaksoi auringon paisteessa itseään kärvistellä, mutta sitten alkoi pikku hiljaa sormet ja jalat turpoamaan.
Huomasin tuossa auringossa että mun maha on tuosta navan kohdalta ( missä pikkusen pylly sattuu olemaan ) on nahka niin kireällä, että näkyy kaikki verisuonet ja ihan pienetki verisuonet HYVIN läpi ym!

Nyt taas on parempi mieli :heart: mutta mieli voi muuttua iltaa myöten aivan kamalaksi !

 

Bamse / Tipu ym. muut Muistan kun siskon lapsi ( reilu 1v silloin ) oli äidilläni hoidossa sen aikaan kun sisko oli toista lasta synnyttämässä, ja pari päivää sairaalassa, niin kyllä oli vanhempi lapsi "loukkaantunut" äidilleen, ja kun mentiin katsomaan vauvaa niin ei vilkaissutkaan siskoani. Mutta heti kun siskoni pääsi takaisin, poika oli kuin ei mitään!

 

Täällä menee hermot tähän iskiaskipuun - onko tää enää normaalia? Mun ei tartte kun kävellä muutama askel niin oikeaan pakaraan taakse tulee niin kova hermokipu, että menee jalka alta. Jalka vääntyy väkisin jalkaterä sisäänpäin ja pitäisi saada aina tukea jostain. Eilen koitin kaiken uhallakin lähteä vähän shoppailemaan ja kaaduin sitten Sellon kauppakeskuksessa, se kipu iski yhtä aikaa molempien jalkojen sisäreisiin ja putosin polvilleni. Hävetti. Pari naista tuli heti kyselemään että supisteleeko ja auttoivat mut ylös. Sen jälkeen liikuin lähellä kaiteita ja istuskelin vähän väliä. Prismassa oli helppoa kun oli ostoskärryt mihin sai nojata, mutta muuten kävely on yhtä tuskaa. Hain eilen pojan päiväkodista kävellen, matkaa parisataa metriä ja siinäkin välillä täytyi pysähtyä monta kertaa kun jalka meni alta ja nojailin varmaan joka toiseen postilaatikkoon. Supistuksia ei oikeastaan vielä ole tullut ja muuten sitä jaksaisikin ehkä odottaa hamaan tappiin vauvan tuloa, mutta nyt menee hermo kun ei pysty liikkumaan melkein yhtään. Muistan että 7 v sitten esikoista odottaessa oli kanssa jotain oireita ja konttasin kotona vessan ja sohvan väliä - mutta en nyt tarkkaan muista oliko se tätä vai kovia supistuksia, mulla supisteli silloin paljon aikaisemmin. Eilen konttasin ekaa kertaa yhden etapin kotona eli iltapesulta kylppäristä sänkyyn ja harmitti ihan sikana - tätäkö se on sitten seuraavat ehkä vielä 3 viikkoa??? Täytyy ottaa asia puheeksi huomisessa neuvolassa.

Anteeksi, että tuli noin pitkä purkaus pelkkää omaa napaa!!!

Mymmy myyllä jännät paikat...! Tsemppiä, onneksi kaikki oli tuolla polikäynnillä hyvin!

Joku kyseli synnytyksestä kertomisesta lapselle: meillä kohta 7-vuotiaalle pojalle on kerrottu ihan suoraan ja se on kattonut pari jaksoa vauvataloa suurella mielenkiinnolla. Kovasti sitä kiinnostaa tämä raskaaksi tuleminen ja synnytys, varsinkin talvella meillä oli vilkkaita keskusteluja siitä miten se vauva sinne äidin masuun tulee. Hän jopa otti asian niin konkreettisesti, että kerran tökkäisi mua sormella "sinne" ja kysyi että tonneko. Joitakin viikkoja myöhemmin hän kysyi sohvalla Pikku Kakkosen lomassa että "äiti näyttäisitsä mulle sen reiän...?". Tossa kohtaa meni mun raja, en luvannut näyttää.

Velville huiskutus :wave: , täällä ja toinen, joka aika ajoin kuuntelee Freukkareita. Meidän perheessä siis nimenomaan minä, ei isäntä. Muistaakseni Vivvi16 kuului kanssa tähän kategoriaan - pitäisiköhän kohta perustaa oma pino meillekin, eh. Itse olin aikanani tosi otettu lasketusta ajasta 12.6. sillä yksi aivan helmi biisi alkaa "Oli kahdestoista kesäkuuta...". Nyt tuohon päivään tuntuu olevan vielä se valovuosi aikaa varsinkin kun olo on mitä on, grrr. Mut hyvä välillä muistaa että hyvinhän tässä asiat on - eikä ne lehmät lennä vieläkään eli saa siemaista kuplavedet takapihan terassilla rauhallisin mieliin!

 

ei toi kasvimaalla kökkiminen tehny muutaku turvonneet ja kipeet jalat...nii ja muutaman harjotussupparin mut kivut niistä puuttuu edelleen :headwall:

ei täällä muuta...ulos en enää viitti mennä kun turvottaa toi kuumuus liikaa...

wiivi84 & pittuveitta rv 38+1

 

Viiperä. Auts! Kuulostaa tosi tuskaiselta... :/ :hug:

 

Kävin siellä lääkärillä ja oon vieläkin ihan järkyttyny, siellä mua odotteli semmonen nuori kikkarapäinen poika |O miks mulle ei kukaan sanonu, että se ei oo naislääkäri. Tutkimuskin sattu niin perkeleesti, kun pikkusen vaikee siinä yrittää rentoutua :headwall:
Ja muutenkin se tuntu aika tyhmältä kaverilta, se mun runsasta valkovuotookin ihmetteli ja etti netistä jotain tietoo, että mistähän se mahtais johtua. Passitti mut sitten labraan viljelyyn ja sano vielä perään, että "siellä nähdään, jos siellä jotain kasvaa" what? kiva kiva....

Viipperä Mulla oli tollasta samanlaista issias-kipua joskus 30 viikolla, sillon se kesti onneks vaan yhden viikonlopun, eikä oo sen koommin näkynyt. Mut mulla oli tota issias-vaivaa jo ennen raskautta monta vuotta ja sillon jo ajattelin, että raskaana ollessa oon varmaan pyörätuolissa, mutta ei, mä oon paremmassa kunnossa ku ikinä kait se vauva painaa sopivasti jotain kohtaa tuolla selässä, että ei oo mitään kipuja. Saa nähdä mitä se taas sitten on, ku vauva on saatu maailmaan :/

Piti hakee vielä kaupasta hieman lohdutus-suklaata tähän järkytykseen ja kun painokaan ei ollu noussu ku 300g niin ei kait siitä mitään haittaa voi olla

Sanokaa pliis, että nää helteet loppuis ens viikolla, ei tämmöstä jaksa erkkikään :headwall:

MP 36+5

 

HAUKOTUS

Mä otin sitten ja nukuin sellasen kolmen tunnin siestan. ENkä muuten kertaakaan kääntänyt kylkeä. Ihan hiukan meinasi itku tulla kun koetin siitä sitten nousta omin avuin vessaan. Oi voi.

Mulla kans iskiaskipuja sekä viimeksi että nyt. Töissä lähti jalat alka jo 21 viikon paikkeilla kun lasten ruokapöytiä yritti pyyhkiä. Se on ihan tuskaa, kun ei jalka nouse maasta ja missään asennossa ei ole hyvä kun vääntää vaan ja vihloo!! Onneksi nyt loppua kohti mun masu on tällä kierroksella niin ulkona, ettei paina mitään elimiä tai hermoja, tuntuu vaan, että ne kohdun kannattimet (?) repeää tuolla nivusten päällä. Mulla on varmasti mahanahka iloisesti polvissa synnytyksen jälkeen, kun tämä säkki pääsee roikkumaan valtoimenaan.

Mua ahdistaa kamalasti ajatella, miten esikoinen suhtautuu mun sairaalareissuun. Pelkään kovasti, että säikähtää, jos on paikalla ja hereillä sillon kun lähtö tulee ja tuntuu pahalta ajatella että lähtisin yöllä ilman, että herätän ja sanon että nyt äiti lähtee siskoa hakemaan... Poika on aika herkkä pelästymään ja hermstumaan. Vielä kun miehen veli vaimoineen ehdottelivat että ottaisivat pojan huomenna mukaansa mummolaan, jotta saadaan olla viikonloppu kaksin, tuntui, että tosi kamalalta ajatella että mitä jos se menee, ja tulee su takas, ja äiti onkin jo laitoksella. Siinä menee pojan elämä ensiksikin uusiksi yhden mummolareissun aikana, äiti ei olekaan vastassa ja vielä tulee parin päivän päästä kirkuvan nyytin kanssa takas... Ihan vaan se mahku ettei nähtäs moneen moneen päivään tuntuu kurjalta.
Ja toisaalta olis niin helppo laittaa se sinne mukaan ja olla sit huoletta täällä tietäen, että hoito on taattu vaikka tulis kuinka kiire lähtö. Mummo tois sen su takas ja jäis itse sitten ma sitä hoitamaan. Siinä saisi koko viikonlopun hoito-ongelman kuitattua ja vieläpä kahdenkeskistä aikaa siipan kanssa... Vaikee valinta. Ajatellako omaa napaa vai lasta.

Hyvinhän se siellä serkkupoikien ja vaarin kanssa viihtyisi, sen kyllä tiedän, mut mitä jos tosiaan sillä aikaa alkaa tapahtua, ja se on mummo, joka asian sille selittää, eikä äiti ja isi. En oikein luota mummon selitystaitoihin... :kieh:

Velv 39+5

 

Kiitokset haleista Tiivarille ja kiva kuulla, että muillakin ollut samanlaista vaivaa. Ajattelin että kun ne ei kuitenkaan tällaisen vaivan takia ala käynnistelemään niin lainaisikohan terveyskeskus mulle rollaattorin loppuajaksi, jos oikein nätisti pyydän !

Joku tuolla aikaisemmin jutteli ristiäisistä, joten pistänpä tähän pienen gallupin: kuinka monella on jo ristiäis-/ nimiäispäivä lyöty lukkoon ja järjestelyt aloitettu? Meillä kyllä, ristiäiset on 19.7., paikka ja pappi varattu. Vähän ne kirkkoherranvirastossa hymyili ääneen kun en osannut sanoa edes lapsen syntymäaikaa. Saahan ne peruttua jos jotain sattuu mut kesäkuun lopulla on turha koittaa saada pappia heinäkuun lauantaille. Meille kävi vain juuri toi päivä kun seuraavana päivänä tulevat kummit lähtee reissuun ja siitä viikon päästä me Tanskaan jne...silti tuntuu vähän hölmöltä esim. nyt kun pitäisi maksaa ristäispaikan vuokra etukäteen...

 

Olipa taas sekavaa selitystä. Äh. Pää kahvipannuun ja sitten pakastimeen, niin eiköhän se siitä asetu taas...

Velv