***KESÄKUUN KULLANKERÄT***kesäkuussa

Maanantaina 23.6.2008 katselimme kotona telkusta Life on Marsia yhdeksän aikaan, kun supistukset alkoivat, ja olivat heti säännöllisiä 4-6minuutin välein. Kävin lämpimässä suihkussa ja lämmitin viljatyynyn selkäpuolen kipuja hellittämään, mutta noin puoli kahden-kahden aikaan yöllä herätin mieheni, että nyt on pakko lähteä. Ei enää pystynyt olemaan kotona! Kolmen aikaan olimme sairaalassa, jossa käyrillä oltiin jonkin aikaa ja kätilö katsoi että paikat olivat vasta sentin-puolitoista auki kivuliaista suppareista huolimatta. Pääsimme odottamaan lepohuoneeseen (=eli kärvistelemään kipujen kanssa) paikkojen avautumista. No sitä odottelua sitten kestikin noin 15 tuntia, jonka aikana muistan tunteneeni kovinta kipua ikinä elämässäni! Sain magneettipisteet selkään joita supistuksen tullessa painelemalla kipu hellitti hieman, tai kesto lyheni aavistuksen. Kipupiikin ja rentouttavan lääkkeen avulla sain hieman levättyä, mutta muutaman tunnin päästä olo alkoi olemaan aivan sietämätön. Sitten kokeilin kuumaa kylpyä ammeessa, suihkuhierontaa ja ankaraa meditointia XD No siinä vaiheessa ei naurattanut tietenkään. Sen 15 tunnin odottelun jälkeen vapautui viimein sali (olivat täynnä synnyttäjiä juhannuksen jälkeen!) jossa puhkaistiin kalvot, odoteltiin taas supistusten voimistumista (ja minä kun luulin ettei ne enää voineet voimistua siitä mitä ne olivat lepohuoneessa!), ja sitten viimein laitettiin epiduraalipuudutus selkäydinkanavaan, sekä kipupumppu, ja tipasta tulemaan oksitosiinitippaa kohdunkaulan avautumista vauhdittamaan. Epipiikistä kesti noin puoli tuntia, kun tunto hävisi jaloista ja kipu katosi -ah taivasta! Vihdoin pääsin rentoutumaan ja jopa torkahtamaan, kunnes aloin kello 23 aikaan tuntemaan voimakasta ponnistamisen tarvetta. Ennen kuin aktiivinen ponnistusvaihe sai luvan alkaa, makasin kyljelläni ja koetin hiljalleen työntää vauvaa valmiiksi alaspäin. Ihan käsittämätöntä miten se tunne valtasi koko kehon -päähän ei mahtunut muuta ajatusta kuin pakko ponnistaa tämä vauva pihalle tai huonosti käy! Mies piteli kädestä kiinni ja 6 minuutin nopean ponnistuksen jälkeen vauva oli syntynyt. Välilihaa leikattiin vähän ja laitettiin muutama tikki. Oli keskiviikko 25.6.2008 kello 00:16... Synnytyksen kesto: 1. 27 h 40 min. 2. 6 min. 3. 9 min.

Di ja Roosa -tyttö

 

:flower: Onnea vauvan saaneet!

 

Jokos Dodonakin, viimeinen sielunkumppanini on lähtenyt synnyttämään..?

Sirmu ja Tuukka 41+1

 

Sirmu :wave: Täällä mä vielä olen! Alkaa jo tuntua siltä, ettei tää vauva ulos lähde ilman pakkotoimenpiteitä Ei supistuksia, limatulppaa, eikä muutakaan edistystä tapahtunut... Miten sun vointi?

dodona 41+2

 

Nonni...sain lainakoneen.

Jos nyt sit saisin kirjotettuu synnytyskertomuksen.


29.6.2008 ( rv 41+4 ) klo 6 heräsin pissahätään ja lähdin vessaan..matkalla tuli kipeä supistus ja seuraava 15min päästä jonka jälkeen supistukset tulivat 3-5min välein.

olimme siis äitini luona ja ensin soitimmekin 8 aikaan lohjan sairaalaan joka oli täynnä ja käskivät mennä helsinkiin ellei lapsivedet kerkee mennä ennen sitä.

no puol 9 aikaan soittelin kätilöopistolle jonne pyysivät tulemaan näytille jos ei kipuja kestä...
klo 10.00 on minut kirjattu kättärille sisään ja jolloin olin 3cm auki ja pää oli vielä liikuteltavissa.
niin ja tässä vaiheessa tuli kättärillekkin sulku päälle..pääsin siis kuulemma viimeseen vapaaseen saliin.

11 aikaan sain supistuksiin ilokaasua silloin auki 4cm.

12 sain epiduraalin jolloin mitattu 6cm auki mutta lapsi vieläkin todella ylhäällä.

kalvot puhkaistiin klo 13.09

jossain tässä välissä mies rupesi voimaan tosi pahoin ja ihmettelin kummasti koska ei esikoisenaikaan ollut mitään ongelmia...miehestä ei siis paljon ollut apua

klo. 13.35 sain luvan ponnistaa ja miehen käskettiin olla valmiina painamaan nappia kun kätilö pyytää että saadaan toinen kätilö paikalle mutta ei mennyt kuin hetki kun tulikin kielto että ei saa ponnistaa..no lapsi syntyi 13.37 eli todella rivakasti eikä siis keretty saamaan toista kätilöä avuksi ( ponnistusvaihe 2min ja välissä siis hetken kielto millon ei saanu ponnistaa ) näin heti että tyttöhän se kunnes iski paniikki... lapsi aivan sininen ja yhtään ääntä ei kuulu kakat ja pissat vain tuli... pelkäsin todella että lapsi syntyi kuolleena, kukaan ei vastannut kun kyselin miksi se on aivan sininen eikä itke ollenkaan.

no hetken panikoinnin jälkeen kätilö saa lapsemme parkasemaan ensimmäistä kertaa ja ilmoittaa samalla että napanuora oli kiertynyt kaulan ja vielä vartalon ympäri ja siksi siis sininen.

istukka irtosi 13.58 ja paino 800g , verta menetin 400ml ja yhden tikin sain välilihaan.

ja vielä muistin virkistykseksi tyttö tuli 3635g 49cm ja pipo 36cm pisteitä 9 yksi meni siis väristä.

anteeksi jos on kauhean sekava mutta kun lapset ei anna äitin palstailla rauhassa...

wiivi84 ja pikku rinsenssa 11 pvä

 

Jees Dodona, täällä vielä!

Vointi on, kiitos kysymästä, vielä hyvä. Ilahduin toissapäivänä verensekaisesta limavuodosta, jonka kiltti neuvolatäti vahvisti limatulpaksi, joten jotain on tapahtumassa, hienoa Tuukka!! =) Tänään olen reippaillut kuntopolulla (kyllä!!), saunonut ja hengaillut maauimalassa, mutta mitään sen kummempaa edistymistä se ei tuntunut aiheuttaneen. Seksiä ehdotin miehelle, mutta mies ehdotti kurkistamaan peiliin.. tulkitsin sen kieltäytymiseksi, hah! Aika possu. Petipuuhat lopeteltiin meillä noin kuukausi sitten, eikä siis taideta sillä ässällä vauhditella menoa näin viime metreillä

Miten sulla vointi? Onhan sulle varattu yliaikakontrolli jo vai oletko jo ollut? Mulla äitipolille meno nyt perjantaina.. saa nähdä mitä siellä kertovat.

Sirmu+Tuukka 41+3

 

Sirmu Mulla myös yliaikaiskontrolli perjantaina! Viime yönä heräsin ensimmäistä kertaa vähän voimakkaampiin supistuksiin,mutta ei niitäkään montaa tullut :/ Jotain pientä edistystä sentään....
Kovasti mäkin olen yrittänyt liikkua ja siivota, jos se jotenkin hommaa edistäisi. Seksiä harrastettu muutama kerta "puoliväkisin" kun ei oikein kumpaakaan innosta, mutta eipä ole sekään tilannetta vauhdittanut :ashamed:

Nyt vaan kovasti odottelen tota yliaikaiskontrollia! Mitähän ne tosiaan siellä sanovat?!

dodona 41+3

 

Dodona, varmaan katselevat ja kuuntelevat ja toteavat, että kaikki vauvalla kunnossa ja lähettävät meidät suoralta kädeltä viikonlopun viettoon kotiin

Haluaisitko, että käynnistävät jo vai odottaisitko vielä mieluummin? Toisaalta puhuvat, että käynnnistetty synnytys olisi jotenkin raskaampi tai hankalampi, mutta tuskin se nyt lastenleikkiä on muutenkaan Hankala juttu, toisaalta taas olisi kiva hoitaa homma pois alta ja tavata vauva mitä pikimmin.. ehkä sitä nyt viikon vielä maksimissaan jaksaa odottaa vai mitä?

Mulle ei ole kukaan missään vaiheessa antanut kokoarviota vauvalle. Olisi kiva tietää noin suurinpiirtein mitä odottaa, toivottavasti huomenna sen kertoisivat, eikös ne ultraa siellä yliaikakontrollissa automaattisesti?

Missä päin Suomea olet synnyttämässä? Itse Kanta-Hämeen keskussairaalassa eli siis Hämeenlinnassa.

Sirmu ja Tuukka 40+4

 

Joo, siis 41+4

 

Hetkinen.. taitaa olla 41+3

 

poika syntyi meille 7.7 :heart: :heart: mitoin 3922g ja 51cm
käynnistää ei tarvinnutkaan kun alkoi yöllä supisteleen. n 8 tuntia kesti ja oli paljon helpompi kuin esikoisesta. lähdimme jo kotia 9 päivä ,mut en ole saanut aikaseksi tulla aijemmin täällä käymään.

rinnalla viihdytään paljon ja maitoa riittää. oli jo eilen 4 päivän ikäisenä syntymäpainossaan =)

kirjoitan varmaan kun kerkeän synnytyskertomuksen jo vauva puolelle kun täällä alkaa olemaan jo niin hiljaista

katbe ja poika 5 päivää

 

ehtoota mammat

enpä ole moneen viikkoon piipahtanutkaan. pinoki on vaihtunut sillä välin joten tekstiä myös ymmärrettävästi on liikaa luettavaksi :ashamed:
lupaan alkaa taas tiivimmin seuraamaan kirjoituksia, alkaa tuon tytön kanssa tuo arki rutinoitumaan edes pikkusen.
Täällä on aika päiviä eletty, neidin kanssa sairaalassa Porissa lastenosastolla jo oltiin 5päivää suonensisäsessä antibiotilla pissatulehduksen vuoksi :| onneksi ei tytölle kuumetta noussyt ja ruokakin maistui normaalisti. pissan hajusta aloin kyseistä asiaa epäillä. täytyy kyllä sanoa että oli elämäni raskaimmat päivät istua tytön vieressä siellä osastolla yötä-päivää..itkseskellessähän tuo meni. Mies sitten töiden jälkeen tuli myös osastolle.. ja istui yö myöhään kunnes oli pakko lähteä unille että jaksoi töihin seuraavana aamuna. Minä nukuin huoneen lattialla patjalla..enhän kotiin pystynyt lähtemään vaikka välillä hoitajatkin sanoivat että "lähdet nyt kotiin lepäämään..". Neidillä ultrattiin varmuudeksi sairaalassa virtsatiet ja munuaiset sekä tehtiin munuaisen toimin koe, kaikki oli kunnossa. Kotona lääkekuuria jatkettiin viikon 3xpäivässä ja nyt vielä 1 iltaisin elokuun puoliväliin asti :| on muuten sekaisin neidin maha ollu, koitettu sitten antaa maitohappoa ja cuplatonta,ym.. hyvin ollaan kuitenkin pärjäilty, aika sitkeä sissi tuo meidän rakas :heart:
nyt sitten vielä 15.8 olisi varjoaine kuvaus, kaikkea tuo neiti joutuu jo pienenä kärsimään :|

Ristiäiset meillä oli 6.7, nimekseen neiti sai Maisa Irina Airola :heart:
nyt tarvii unille painua, jotta jaksan yöllä taas heräillä Maisan kanss kiltisti antaa tyttö miedänkin jo nukkua..yöt meillä menee jo yhellä syötöllä. katotaan saanko torstaina neuvolassa kuulla kunniani kun annan Maisan nukkua niin pitkän pätkän syöttämättä

jaksamisia kaikille ja palailen taas!! :hug:

marleena83 ja Maisa 7viikkoa + 2 päivää