Heippa!
Eipä tänne vauva puolelle tule niin kirjoiteltua, kun ei mitään erityistä ole ollut (onneksi!), tavallista, ihanaa vauva arkea elellään.
Esikoinen on vauvaa kohtaan edelleen hellä ja juttelee paljon, pussailee, yms. Mutta mustasukkaisuus ilmenee sitten lievästi joskus kiukutteluna vanhempia kohtaan. Ollaan huolehdittu, että esikoinen saa sitä omaa aikaa kummankin vanhemman kanssa, ja vauva tietysti myös.
Yöt on lopulta muovautuneet sellaisiksi, että löydämme kaikki neljä itsemme samasta sängystä
Tsemppiä teille syömisen kanssa tuskailijoille!
Kurjaa, jos joutuu jo kaksi-kolme kuiselle aloittaa vellejä tai soseita!
Toi korvikkeen kanssa pelaaminen kuulostaa hankalalta kaikkinen vaikeuksineen!
Voimia kaikille tasapuolisesti.
Ei se imetyskään toki helppoa ole, ainakaan usein esikoisen kanssa, ja näihin 2-4kk aikoihin ajoittuu usein paljon haasteita, kuten rinnasta kieltäytymistä, rintaraivareita ja tiheää imua, joka voi johtaa pelkoon taas maidon loppumisesta (turha pelko!), eli voimia myös niille tissittelijöille, joilla hermot paukkuu homman kanssa! :hug:
Meillä menossa juuri nyt tiheänimun kausi, jota edelsi mahtavien rintaraivareiden sävyttämä aika, mutta onneksi nyt toisella kertaa tietää, että kuuluu asiaan ja osaa jo suhtautua rauhallisesti asiaan.
kantovälineistä ehdottomasti mun omaan mieleen on liinailu, meillä mennään trikooliinalla usein lenkille ja jätetään vaunut kotiin. Sitä sitomista pitää vaan maltilla opetella, eikä menettää hermojaan alkuun. Vaatii melko monta sitomis kertaa, ennekuin siihen tulee sellainen kosketus, että löytää hyviä asentoja ja uskaltaa sitpoa tarpeeksi tiukalle.
Vauva kasvaa täällä isojen tyttöjen sarjassa, ja 2 kuisena neuvolassa painoa oli 6,8kg
Rotasta ei meille tullut mitään oireita, esikoinen sen sijaan sai siitä vatsanväänteitä aikanaan. Kakkaa alkanut panttaamaan ja töräyttelee sitten silloin tällöin sellaisia settejä, että menee kaikilta vaatteet vaihtoon, ei vain vauvalta
Meillä on sairasteltu koko vauvan elämän ajan, eli esikoinen jatkuvasti jossain taudissa ja itselläkin pari flunssaa, mutta vauva on onneksi pysynyt terveenä. Meillä kyllä noudatetaan erittäin hyvää käsihygieniaa ja täysimetyksellä kun mennään, niin uskoisin / toivoisin, että siitä on suojaa. *koputtaa puuta*
Toi
nyrkkien imeskely ja kuolaaminen kuuluu asiaan, eikä liity hampaiden tuloon vielä tässä vaiheessa. Kaikilla tuntemillani vauvoilla on tuo vaihe ollut siinä jossain 2-3 kk korvilla.
Eipä tässä ihmeempiä, arki on ihanaa ja nautin lapsista ja perhe-elämästä suunnattomasti nyt.
Ei ole todellakaan kiire päästä vielä minnekkään ilman vauvaa, jotenkin omalla kohdalla tiedstan eri tavalla, kuinka pieni vauva vielä on ja miten ainutlaatuista tämä pikkuvauva aika on! Esikoisen kohdalla kipuili sitä "oman elämän menetystä" ja yritti liian pian olla vauvasta erossa sen muutaman tunninkin iltamenoissa, kunnes tajusi, ettei sen nyt kuulu mennä niin.
Mutta tämä on asia, jossa kukin menee ehdottomasti omilla ehdoillaan ja tuntemusten mukaan!
Mutta mulle ajatuskin esimerkiksi, että lähtisin risteilylle ilman vauvaa, on puistattava. Mutta oonkin tällainen tiikeri-emo. Esikoisen kohdalla oli sama homma, ja se helpotti sitten aikanaan, kun imetys oli loppu, niin jätin hyvillä mielin isin hoiviin ja karkasin kavereiden kanssa radalle, mutta en silti tykkää ajatuksesta olla liian kaukana lapsista,
jos jotain sattuisikin, periaatteella.
Esimerkiksi, emme kumpikaan miehen kanssa voisi kuvitellakaan, että lähtisimme ilman lapsia (silloin kun vauva on isompikaan) vaikka ulkomaan matkalle!
Joo, me ollaan niin erilaisia, joku voi pitää hulluna toisesta tavasta, toinen toisesta
Nyt lounasta tekemään,
Murukka ja Ihanuus jo + 10 viikkoa