KESÄ 2010 hoidot

Hei pikaisesti vain omaa napaa:

ihanaa että olette kaivanneet minua, oikein huono omatunto kun ei ole ehtinyt kirjoittamaan! Olen tällä hetkellä kipeänä, hirveä migreeni ja kurkkukipu samaan aikaan, ja vähän lämpöä.

Kaikenlaista oiretta on joka päivä, nippailua ja ma pp3 oli lämpöä illalla. Mutta kaiken voi laittaa lugejen piikkiin..

Minullakaan ei ole vielä lapsia ennestään, ja Turun suunnalla minäkin. =)

Tulen kirjoittelemaan enemmän jahka tämä päänsärky hellittää..

Susu ja PP5 (aika menee NIIIIIN hitaasti!!)

 

Kiitos kaikille <3 Pohjalla ollaan käyty, ja kai mä aikalailla siellä oon vieläkin.. en viitsi enkä jaksa edes mennä siihen. Nyt sit jonotetaan uuteen IVF:ään pääsyä, joskus keväällä. Tai no, toukokuussa lapsettomuuspoli menee täällä kesätauolle 5 kk:ksi, että sit se vasta pohja putookin jos sitä ennen mitään ei tapahdu. Se on jo niin loputtoman ja lohduttoman julma ja pitkä aika että sitä ei edes järki suostu käsittämään, tämän kaiken päälle.

Evita ja Eina, oon niin pahoillani. Tää on niin väärin. Evita, nauti ajastasi pikkuisen kanssa kotona, se on ihan ainutlaatuista eikä ikinä palaa. Sitä ei ikinä tule katumaan jälkeenpäin, ei vaikka sen ajan joutuisi itse syömään kiviä ja laskemaan pennit että uskaltaako uudet rukkaset ostaa. Itse joudun nyt alkaa etsimään lapselle hoitopaikkaa ja menemään töihin :'( pelottaa ja surettaa niin paljon, etten voi sanoin kuvailla. Mä vihaan ja pelkään sitä ajatusta että palaisin sinne vanhaan työhön jossa kaikki on tässä parin vuoden aikana muuttunut vielä haasteellisemmaksi mitä se oli lähtiessäni. Etsin koko ajan jotain uutta työtä, ihan mitä vaan, en vaan kovasti usko että näinä aikoina mitään löytyy.. Eina, samastun niin hyvin suhun. Mäkin olen ajatellut sijaislasta tai adoptiota. Viime viikonloppuna se iski niin lujaa se ajatus, että mä en todellakaan ole vielä hoivannut ja hoitanut tarpeeksi. Mun on pakko vielä saada hoitaa lasta, se on ihan fyysinen pakko. Ja noita lohduttomia pieniä tuolla on kuitenkin jo valmiina. Mä vaan en tiedä sovellunko mä ollenkaan sijaisvanhemmaksi kun mä oon aivan liian herkkä. Mua itkettää jo kun mä näen lapsia, tai itkeviä lapsia tai lapsia joiden vanhempi karjuu niille, tai sairaita lapsia, tai edes luen niistä. Ja sitten kun niillä sijaislapsilla on ne oikeatkin vanhemmat, ja ne voi menettää. Sitten taas adoptiossa on niin pitkä odotus.. mutta kai mieluummin se kuin ei lasta ollenkaan ikinä.

Seran ja Susun on pakko tuoda tänne positiivisia uutisia nyt <3

Hyvää jatkoa kaikille teille täällä, olis oikeesti todella hienoa nähdä teidät joskus!

 

Nimimerkki..........Hoito............... ..........Aikataulu



snoww-----------1.ICSI 1.PAS----------02/2011

Elli82------------1.IVF - 1.PAS------------03/2011

Marlaa------------2.ICSI------------------03/2011

wilma32---------2.ICSI------------------03/2011

barbapörrö13----3.IVF/ICSI---------punktio vko12

Miimii-75----------2.IVF -----------------04/2011

Eina---------------3.IVF------------------??????



*** PIINAILIJAT ***


Susu75---4.ICSI/lahjasolut----2alkiota-----testipäivä 11.2.2011

Sera2010-------1.IVF - 1.PAS----1alkio----- testipäivä 15.2.2011


:heart::heart::heartLUSSANNEET:heart::heart::heart:


kielovanamo-------2.IUI--------------- + testattu 3.9.2010
Pieni tiikeri----------IVF--------------- + testattu 14.9.2010
Eintel--------------1.IVF-------------- + testattu 6.10.2010
desperate------1.IVF/ICSIn 4.PAS----- + testattu 19.10.2010
lakka83-----------2.IVF--------------- + testattu 24.12.2010

 

Päivitin itselleni (jälleen kerran lapsellisen ja typerän) toiveikkaasti huhtikuun, kun lääkäri puhui jotain maalis-huhtikuun vaihteesta, ja oli sitä silmällä pitäen tyytyväinen kun mulla on ne Orgalutranit valmiiksi.

 

Miimii, tekee mieli sanoa, että mun mielestä herkkyys ei ole heikkous kun ajattelee äitiyttä tai sijaisäitiyttä. Uskoisin tai ainakin haluaisin uskoa (ite herkkiksenä), että sitä tarvitaan ja että riittävää vahvuutta saa ja oppii kokemuksen kautta. Sijaisvanhemmillehan on niitä pride-koulutuksia, eikä siihen meneminen vielä tarkoita sitoutumista lapsen ottamiseen eli sen aikana ehtii vielä haudutella ja miettiä, että olisiko meistä tähän. Ensisijaisesti kuitenkin toivotaan, että te saatte vielä toisen biologisen lapsen!!

Ja mä oon siis Keski-Suomesta

 

Hei HUHUUUUU!!! :wave: Missä te kaikki ootte?? Älkääs jättäkö mua yksin tänne piinailemaan!! :stick:

Susu: Toivottavasti oot jo parantunu migreenistä! :hug: Ai sulla on jo pp3 ollu jotain oireita?? :O Mulla nyt se pp3, eikä ainakaa viel kerrassaan mitään... tuu pian jo kertoo kuulumisia

Einaaaaa??? Mä alan nyt olla vuorostani susta huolissani...

Mä en oikein mitenkään jaksa uskoo, että mulla vois ikinä tärpätä... ku ei kerran vikaa pitäis olla, eikä kuitenkaa oo tähänkää mennessä tärpänny, ni miks muka nyt???!!! Välillä taas ihan positiivisella mielellä...

Hermoraunio Sera ja pallukka pp3:heart:

 

Heissan!! Täällähän sitä ollaan, juuri ajattelin tulla kirjoittamaan kun huomasin että Serakin on päivitellyt tilannetta! Mä olen siis sen keskiviikon jälkeen ollut kipeänä, lämpöä on joka päivä se 37 (voi kun johtuisikin jostain muusta kuin flunssasta..), ja nuha ja köhä on päällä.

Joo PP3 mulla oli sellaisia nipistyksiä, ja niitä on ollut vähän joka päivä, tänään taas sellainen olo että menkat alkaisi, mutta ei ne nyt varmaan vielä ala. Mulla on ton migreenipäivän jälkeen kyllä toivo mennyt aika pahasti, se kun tulee yleensä kuin kello n. viikkoa ennen menkkojen alkua. Toisaalta, jossain takaraivossa on vielä pieni kipinä että jos sittenkin.. Mutta edelleen myös muistissa se liian paksu limakalvo, enkä oikein jaksa uskoa että sen läpi mikään pääsee..

Sera, meneekö aika hitaasti? opcorn: mulla ainakin, varsinkin nyt kun ollut kotona, tuntuu että lasken enemmänkin piinatunteja kuin päiviä.. ja ihmettelen että miksi tuon netin raskauskalenterin päivät ei vaihdu, ai niin kun mähän oon käynyt sitä tänään jo kyttäämässä miljoona kertaa!!

Meillähän on aiemmissa 3 hoidossa vuoto alkanut jo hyvissä ajoin ennen testipäivää, pp9 - pp10, joten jos pääsen edes tuonne pp12 luvuillle niin olen jo tyytyväinen. Testata en ajatellut missään nimessä ennen kuin testipäivänä, ellei vuoto ole alkanut.

Alkaa vähän jo jännittää että miten tässä käy..

Ihanaa Miimii, että olet palannut, ja löytänyt positiivisen mielen! Uskon että kaikki näitä lapsettomuushoitoja kärsineet ja suuria pettymyksiä kokeneet ovat ihmisinä paljon vahvempia kuin muut! Me noustaan, toistemme tuella aina vaan taistelemaan, periksi ei anneta, eihän!


Susu + Jasper + Jesper pp7

muoks: Wilmalle piti sanomani että meidän tapauksessa ei löydetty syytä että miksi siittiöt olivat niin huonoja ja niitä oli niin vähän, niin ei myöskään mitään lääkitystä voinut antaa. Toivottavasti teillä tuo auttaisi!

 

Susu: Siis hä, voiko limakalvo olla liian PAKSU? :O Mä luulin, että vaan liian ohut haittaa... no, mulle ei mainittu limakalvosta mitään tällä kertaa, aina ennen on vaan todettu, että oikeen hyvä. Nyt ei sanottu mitään, enkä tajunnu kysyy, mä olin ihan paniikissa!

Juu, ja todellakin aika menee ihan hirmu hitaasti!! Mä oon jotenki kauheen kiukkunen koko ajan... kai niin hermostunut ja PELOTTAA liikaa, ettei vieläkään onnistu!!:'( Raivoan täällä turhista, ukko parka joutuu kärsimään mun kärttyilystä Ja tosiaan pelottaa se testipäivä, vaikka mulla myös menkat melkein aina tullu jo hyvissä ajoin, ei oo tarvinnu ees miettiä testailuja! Enkä kans todellakaan aio testata ennen testipäivää, en varmaa uskalla testata sillonkaan!! Kuitenkin vaan kierrossa häikkää, jos ois myöhässä... jotenkin niiiiiiin mennyt usko tähän hommaan!! :'(

Olipa positiivinen kirjotus tällä kertaa! No, tulipahan purettua paineita tänne, ni jos ei sitten kanssaihmisille tarttis niin paljon kiukutella... te ymmärrätte kuitenkin, ihanat :heart: Mut todistetaan nyt Susu kaikki mun manailut vääriks, ja plussataan molemmat! Jaksuja sullekkin piinailuun:heart:

 

Voihan kehveli,kirjotin pitkän tarinan ja sit se vaan katosi taivaan tuuliin
Mutta siis huomenta kaikki ihanat:heart:

Täällä ne vaan Susu ja Sera pinailee,ihanaa,ja nyt teidän on PAKKO tempasta ne plussat kehiin:heart: Ja Sera heittää romukoppaan tollaset ajatukset ja luottaa vaan siihen plussaan

Miimii,kiva kun jaksoit tulla tännekin,vaikka pettymys on varmasti ihan hurjan suuri:hug:
Miksi teidän poli muuten menee kiinni 5 kuukaudeksi? Kamalan pitkä aika:O Mut sähän plussaat ennen sitä,joten ei se haittaa:heart:

Nyt kun on omat hoitosuunnitelmat tehty,niin aika menee ihan hirmuisen hitaasti,haluais jo päästä tositoimiin|O
Mulle sano lääkäri siel suunnittelu käynnillä,et tosiaan 2 siirretään tuoresiirrossa ja muita viljellään pitkän kaavan mukaan...Mä luulin ettei julkiset tee noita pitkiä viljelyjä Mut ai nii,mähän aijon plussata tuoresiirrosta,meinaa suunnitelmat välillä unohtua

Mikshän mä aina kojotan valveilla vapaapäivinäkin hurjan aikasiin,muu perhe makoilee piiiiiitkälle aamupäivään ja mä jo kuudelta kahvin keitossa

Mut kaikille mukavaa lauantaipäivää Ja mä asustelen täällä "savon sydämessä",Kuopion kupeessa,ajelkaahan kaikki joskus kahville

 

..

 

Hyvää sunnuntai huomenta! Ajattelin tulla kirjoittamaan kun on ihana aurinkoinen sunnuntaiaamu, ja mä oon ihan poikki, tää ärsyttävä flunssa vie kaikki voimat.. :snotty: viime yönä jouduin siirtymään toiseen huoneeseen nukkumaan etten herätä miestä kun yskin taukoamatta.. sainkin nukuttua sitten sellaisissa parin tunnin pätkissä, ja sitten taas sama rutiini: vessaan, niistäminen, köhiminen, vettä, ja taas uudelleen yrittämään josko saisi unesta kiinni.

Mä olen aika hysteerinen tällä hetkellä tän piinailun kanssa. Eilen, pp8, ei ollut MITÄÄN oiretta, ei edes Lugen aiheuttamaa. Mä olin aivan varma että tässä se sitten oli. Tänä aamuna, olin aivan varma että että menkat alkaa, oli sellainen supistus, ja hermona laitoin aamulugeja, että ihan varmaan tulee punaista. No, ei ainakaan vielä tullut.. Sitten sitä alkaa miettimään että mitä jos kuitenkin.. mutta en uskalla edes ajatella testaamista, ja kauhulla odotan sitä vuotoa.. miten mun maailma romahtaa taas..

Eilen sanoin miehelle että mitä jos en olekaan raskaana, ja hän vaan tyynesti totesi että sitten sen on luonto niin päättänyt. Huomaan että hän koittaa kovin tsempata, mutta tiedän että todella iso pettymys se olisi hänellekin. Sen verran jo päätin että jos tästä ei tärppää niin PAS:ia ei yritetä ennen kuin olen saanut laihdutettua. Mulla on ollut aina ylipainoa, mutta viime vuonna sain painoa hyvin alas ennen häitä, osaksi varmaan sen takia että ei ollut painetta hoidoista kun oltiin siirretty ne häiden jälkeiseen aikaan. Nyt sitten kun ollut tässä puolen vuoden aikana 2 ICSI:iä ja yksi pieleen mennyt PAS niin hormonimäärä mitä itseen on pumpannut on aiheuttanut taas "syömishäiriön", ja paino noussut takaisin vanhoihin lukemiin. Se on niin syvältä.. ja vaikka kuinka tietää että miten pitäisi syödä, niin silti käsi vie suuhun herkkuja.. Tää stressi on mulle pahin. Nyt olen sentään pystynyt olemaan 4 viikkoa ilman karkkia, sekin on jo saavutus! Tosin kaikkea muuta herkkua on kyllä mennyt, mutta jostain se on aloitettava? :ashamed:

Hirveästi minun tekisi mieli testata jo, koska olen lähdössä tiistaina työmatkalle Lontooseen, ja jotenkin haluaisin varautua siihen että jos se vuoto siellä sitten alkaakin. Ja jos ei ala, niin ostan sieltä kasan testejä, ne on siellä halvempia kuin täällä. ehkä mä nyt kuitenkin koitan odottaa sinne torstaille / perjantaille, ellei se punainen paholainen hyökkää tänne ensin..

Miimii, en ole varma tuosta karenssiasiasta, muistan kuulleeni että olisi 6 viikkoa? Voiko se olla jotenkin liittokohtainen, en tiedä? Uskon että tuollainen elämänmuutos mietityttää, ja varsinkin jos työ johon on palaamassa ei ole mielekästä, niin vaihtoehtoja kannattaa miettiä.

Mulla on tällä hetkellä myös sellainen olo että jos nyt ei tärppää, niin motivaation hakeminen työhön on todella vaikeaa. Olen niin kauan jo elänyt sitä" sitten kun jään äitiyslomalle" vaihetta, ja jotenkin sitä ei vaan enää jaksaisi odottaa päivääkään. Viimeiset 9 vuotta on tullut annettua työnantajalle puoli-ilmaiseksi, joten vaihteeksi haluaisin panostaa perheeseen. Mutta, korkeamman kädessä tämä on nyt ollut, ei voi mitään.

Mekin olemme miettineet adoptiota, ja saattaa olla että siihen jonoon vielä joudutaan. Sijaisvanhemmuus on myös ihana ajatus, mutta meidän ammateilla ei ole mahdollista sitoutua niin vahvasti (mies yrittäjä, ja vaihtelevasti kotona).

Tulipas tekstiä, huh toivottavasti jaksoitte lukea! Leppoisaa sunnuntaita, ja tulehan Sera kertomaan sinun oireita?

Susu + Jesper + Jasper pp9

 

Kyllä on elämä kiirusta kun tuntuu ettei pysty enää surfaileenkaan rauhassa.

Miimii, meillä viljeltiin niin että maanantaina punktio ja perjantaina siirto, julkisella siis. Miks sun on noin painajaista mennä töihin? Anteeks etukäteen en halua loukata. Tietty jos työpaikka on ihan syvältä missä ei viihdy niin ymmärrän kyllä. Mä oon nyt ollu 2 viikkoa hoitovapaan jälkeen töissä ja oon nauttinut. Jotenkin kotonakin jaksaa paremmin kun pääsee hiukan muuallekin. Mä teen nyt nelipäiväistä viikkoa ja se on tosi kiva. En hirveästi häviä rahallisesti kun veroprosentti on alhainen ja säästää puolet hoitomaksuissa. Parasta tässä on ollut se että poika on sopeutunut niin super hyvin perhepäivähoitajalle, ei tee yhtään pahaa viedä niinkin pientä hoitoon kun tietää että kaikki on hyvin. Enkä ole muuten itekään missään unelma työssäni...

Susulla on kutkuttavan jännää, peukut on pystyssä.

 

..

 

Voi harmi että sulla noin paha olla töiden suhteen, se kuitenkin on ihmisen elämää aika iso osa. Mulla sentään on ihan mukava pomo ja tosi ihanat työkaverit. Työkään ei ole liian vaativaa, raskasta kuitenkin myös henkisesti että fyysisesti. Mulla on 28km työmatka, onneks poika on hoidossa tässä kodin lähellä. Me rakennettiin muutamia vuosia sitten ja töissä on pakko käydä. Asutaan sen verran kaukana palveluista että kaks autoa on oltava ja miehen työmatkakin on toistaseks 80km suuntaansa. Meidän onni on että miehellä on sellanen työ että tekee piiiiiitkiä työvuoroja ja on sitten vastaavasti kotona paljon joten poika ei tarvii hoitoa kun noin 8-10 päivää kuussa. Ja poikahan on vasta reilu vuoden.

Toivottavasti saat ratkottua ongelman

 

..

 

Ymmärrän hyvin nuo työpohdinnat.. Musta tuntuu, että mä kans kävin töissä pitkään se ajatus takaraivossa, että jaksan tehä tätä vielä, kun sit pääsen äitiyslomille ja oon vuosia kotiäitinä (siis niissä kuvitelmissa meille tulis useita lapsia). Joillekin ihan mahdoton ajatus, mutta mä oon aina siitä haaveillu. Mulla on sinänsä hyvä työ, ihan omaa alaa vastaava, loistavat työkaverit ja ihana pomo, mutta mulla on ongelmana ollu, että oon kokenu liian uuvuttavana ja stressaavana. Ihan hirveen vaikee ollu itelle myöntää, että se ala mille on kouluttautunu tuntuu liian haasteelliselta, mutta pakko se on olla itelleen rehellinen. Uupumisen takia jouduin lyhentää työaikaa ja lopultahan mä sitten päätin, että jos ei lasta kerran saada, niin pakko on alkaa tekee ainakin väliaikaisesti jotain muuta ja lähdin opiskelemaan (ekaks töiden ohella) ihan toista alaa. No, mulle kävi paremmin kuin olis ikinä uskonut.. nyt ei tarvii ainakaan vuoteen miettiä töihin paluuta. En halua vielä niin pitkälle aatella, mut kyllä mua välillä huonon hetken tullen nyt jo pelottaa, että mitä jos vuoden päästä joudun menemään töihin. Mies on nyt työttömänä, joten vaikka muuta toivotaan (ja muuhun uskotaan myös) ei oo poissuljettua, että on taloudellinen pakko mennä töihin ja mies jäis lapsen kaa kotiin. Sinänsä lapsen kannaltahan se vois olla kivakin, mutta kyllä se itteä surettais. Mut joo, en mee asioiden edelle. Oon kyllä miettiny myös, että jos ei muuta vaihtoehtoa oo, niin mitä jos alkaisin perhepäivähoitajaks..
Mut siis tarkotus ei nyt ollu kauheesti vuodattaa omia asioita, vaan todeta se, että tajuan Miimii sun tuskan ja Susu sun pelon. Jotenkin haluaisin aatella, että mitä Miimii jos tuossa sun tilanteessa kuitenkin olis joku takaportti, jota ei vaan stressin keskellä oo tajunnu..? Joku mahollisuus olla palaamatta siihen työhön.. Mä en tiiä noista karensseista, mutta kyllä mäkin oisin veikannu ennemmin viikkoja kuin kuukausia.
Marlaa, ihanaa, että teillä on tosiaan tuo hoitokuvio menny hyvin ja oot kokenu työssäkäynnin positiivisena. Niinhän sen hitsi vie pitäis olla! Ei työn kuulu tuntua helvetilliseltä tai äärimmäiseltä pakolta. Tietysti ihanne ois, että olis työ johon vois suhtautua oikein palavlla innolla, mutta jos ei sitä saa, niin edes että siellä ihan ok viihtyis.

Niin ja sitten Miimii piti vielä kommentoida tota sun pelkoa, että jos hoito tyssääkin siihen, että miehellä suorituspaineet kasvaa liian isoiks. Mä kans jännitin tuota.. ja etenkin kun tiesin, että mies koki jotenkin tosi nöyryyttävänä ja vaikeena sen purkkiin ruikkimisen. Mua vähän helpotti se, kun jostain luin, että vois olla mahollista myös hoitaa hommat etukäteen ja saada simppoja pakkaseen varmuuden vuoks, jotta ei sit koko touhu tyssää yhen aamun paniikkiin.

Susu ja Sera, tsemppiä!! HUi hirvitys kun alkaa teiän puolesta jännittää.. Mä niin toivon..

Eina, miten sä voit? Onko vielä kuulunu lääkäreiltä mitään?

 

..

 

Pikaisesti: kyllä se vuoto sieltä nyt alkaa, ei auta.. Ei päästy taaskaan testaamaan.. En tiedä miten tästä taas noustaan.

 

Susu,eiiiiiiiii,tää ei saa olla totta:'( Joko testasit? Voihan ne menkkatuntemukset ja jopa vuodotkin merkitä myös sitä hyvää!Mutta jos ei,niin tää on niin väärin!!!!!! Voimia ja halaus,mut vielä pidetään toivoa yllä:hug:

Mitenkäs Seran aika kuluu?

Entäpä missä on Eina??? Onhan kaikki ok???

Elli ja Snoww,entäpä teille?

Miimii ja Kielo,eiku vaan tervetuloa alalle,mä nimittäin olen perhepäivähoitaja=) Ja Miimii voin kyl kokemuksesta sanoo,et hoidon alotus on yleensä aina äitille kovempi itkun paikka,kun lapselle ja kyl me ( mä ainakin,täydellä sydämellä) pidetään hyvää huolta teidän rakkaimmista aarteista:heart:
Mut ymmärrän täysin,miten kova paikka omasta lapsesta "luopuminen"päivän ajaksi on,siksipä minäkin 10 vuotta sitten alunperin tälle alalle lähdin,mutta sydämeni menetin,enkä halunnutkaan muihin töihin vaikka omat lapset jo "isoja".Voimia sinullekkin vaikeiden päätösten edessä ja toivottavasti asiat selviää parhainpäin.
Mä muistelin ton karenssin pituudeksi 8 vk,mut saattaapi olla vanhaa tietoo...

Jakselemisia kaikille tasapuolisesti ja käykäähän myös plussanneet ( Despe,Lakka,Kielo,Tikru)kertoilemassa kuulumisia:heart:

 

Susu, testaa vielä! Mä en ihan vielä suostu uskomaan, että se vuoto oikeesti merkkais, että et oo raskaana. En nyt halua liikaa luoda toivoa, mutta kuitenkin..

Miimii, noin sitä pitää, itteään hemmotella ja hoitaa sillä tavalla kun ikinä vaan keksii Voimia!

Barba, kiitti kannustuksesta siirtyä alalle Eihän sitä tiedä..

 

Susu:taas on pakko tulla sullekkin luomaan hieman ees toivoa sen vuodon suhteen koska muistathan miten kävi meillä?vuoto alkoi ja loppuikin sitten ja tänään o eessä rakenneultra!! joten aina ei siis vuoto oo se pahin mahollinen vaihtoehto, vaikka varmaan tiiät ite oman roppas ja oireet mutta elä silti luovuta:heart:kannattaa kuitenkin testata!!!niin meilläkin klinikalla aina pakotetaan!!! ja jos tulos on nega niin ihan hirveesti voimia ja jaksamisia, en pysty ees kuvittelemaan fiilistä kun ootte kulkenut jo niin pitkän tien ja lahjasolut jo kyseessä.Oot mielessä ja toivon kaikesta sydämestäni että onnistutte:hug:
tuun myöhemmin paremmal ajalla ,pakko oli tulla ees yrittää piristään susua !!!

 

Susu: :hug: :hug: Onko sulla siis vuoto jo alkanut, vai tuntuu, että alkamassa on? Mulla kans jo ihan luovuttanut olo, kaikki samat jutut on nyt, kun muissakin kierroissa ennen menkkoja! Oon varma, että vuoto alkaa mulla lauantaina tai sunnuntaina! Harmittaa ihan hirveesti, mutta mä en osaa ees kuvitella, miten pahalta susta tuntuu, kun ootte kuitenkin jo lahjasoluilla liikkeellä :'( Elämä on niiiiin epäreilua Mutta pakko on nousta ylös aina vaan uudestaan ( vaikka yhtään en tiedä, että miten!! ), ja jatkaa yrittämistä! Toivon, ettei sulla kuitenkaa oo vielä vuoto alkanu, ja että kaikki kääntyis vielä hyväks! :heart:

Kielolle kiitos tsempistä Vaikka, niinku jo sanoinki, alkaa olla aika varma olo siitä, että menkat sieltä on taas tulossa... mutta eikai sitä koskaan osaa olla kokonaan toivomatta

Barba: Aika kuluu nyt jopa PELOTTAVAN NOPEESTI!! Minä hätähousu, haluaisin kerranki ajan kuluvan hitaammin, pelkään tosissaan sitä päivää, kun ne menkat alkaa!! Tai sitten ei ala, ja testipäivänä testi näyttää negaa, ja kierrossa on taas jotain häikkää!!

Eina ja Elli?? Missä ootte?? Kaikki ok??

Sera ja "pallukka" pp7 :heart:

 

..

 

Heips.. terveiset Lontoosta! Kiitos ihanat murut huolenpidostanne, ja tsempeistä, ne lämmittää tosi paljon!! Ja ne saattaa vielä auttaa, nimittäin ei se vuoto alkanut!! :O

ja nyt siis tarkkaa kuvausta, ällöjuttuja: eilen töistä kotiin tullessa, vessassa tuli paperiin selkeä kirkkaan punainen viiva, sen jälkeen ei mitään. Illalla kun laitoin Luget, niin sormen mukana tuli sellaista ruskeaa mönjää, mikä on AINA tarkoittanut sitä että vuoto alkaa seuraavana aamuna. Samoin eilen oli vielä ihan törkeitä menkkakipuja, ja näin ollen olin siis 99 % varma että sieltä se vuoto tulee, enkä oikein saanut nukuttuakaan. No, kas kummaa, lähdin tänne Lontooseen ja eipä sitä vuotoa ole kuulunut.. vieläkään en uskalla yhtään toivoa, mutta katsotaan! Se on vaan niin tuolla takaraivossa että "me ei voida onnistua".. ja varsinkin kun meidän oljenkorret alkaa olla aika vähissä, niin ahdistaa tuo tulos.

Despe, en muistanutkaan tuota teidän tapausta, tuliko vuotoa oikein kunnolla?

Tietysti aion testata, se on se vaatimus aina, ja aion testata vasta perjantaina aamulla kun on virallinen päivä!

MUTTA: arvatkaapa hävittikö Finnair / BA mun laukun tänään, ja siellä on mun loput Lugesteronit!! :kieh: Mulla oli käsimatkatavaroissa jonkun verran, mutta saan nyt siitä enää huomisaamun lääkkeet, ja sitten joudun odottamaan kotiin saakka jos laukkua ei huomenna näy!! Tää on niin omaa tyhmyyttä, mutta silti olen aivan raivona!! Mulla on kaksi palleroa jäljellä, kannattaiskohan laittaa toinen aamulla ja toinen päivällä, niin sillä pärjäis paremmin kotiin saakka? Olen kotona vasta puolen yön maissa..

Sera, koitahan sinäkin jaksaa piinailla, millaiset tuntemukset sinulla on?

Miimii, olen sitä mieltä että ehdottomasti haet jos paikka tuntuu hyvältä, turha on miettiä että mitä jos sitten jääkin äitiyslomalle heti, niin voi käydä kenelle tahansa! Ja eikös tuo jos on iltavuorossa niin hyvin ehtisi aamulla esim ultrakäynnille? =)

Nyt koitan saada verenpaineen laskemaan tästä laukkuepisodista, pitäkää peukkuja että se tulee huomenna! Öitä kaikille!

Susu + Jesper + Jasper ja virallisesti Suomessa jo pp12 puolella...

 

Susu,JES!!!Nyt ei vaivuta epätoivoon ennen aikojaan, toihan kuulosta oikeesta huippu hyvältä
Nyt vaan toivotaan,toivotaan:heart:

Mites Despen rakenneultra meni?

Miimii,nyt vaan heti hakemukset vetämään ja peukut pystyyn,et saat sen paikan

Sera,sullakin jo noin paljo piinapäiviä kasassa,ihanaa,kohta se plussa pärähtää sinne(kin):heart:

Ja edelleen vaan huhuilen Einaa,Elliä,Snoww:ta???? Missä ootte ja mitä kuuluu?

Mut nyt täytyy taas rientää,mukavaa päivää kaikille!