Sara 78
En mä kyl hirveen väsynyt ollut. Turusta lähettiin ja ennen Tamperetta tapahtui. En tiiä sitten. En koskaan ennen ole nähnyt mitään yliluonnollista, mutta tuo säikäytti eilen tosissaan!
emmaliina76
Äitini kuoleman jälkeen olin siskoni luonna kylässä ja yöllä heräsin kun lamppua heilutettiin ja varjostin repäistiin alas, heräsin kunnolla ja näin vaalean hahmon käytävällä(oli jotenkin valkoisen valoisa) Muistan kun sanoin (siinä Äidille ,Että miks sä oot noin vihainen?) ja nukahdin uudestaan... hieman myöhemmin siskoni 9 vuotias poika koki saman!!
Ennen äitini kuolemaa koin myös monia muita kokemuksia ja enteitä..
esm. ovikello rupesi soimaan , vaiikka siellä ei ollut ketään,kylmiä olotiloja(väreitä,auton varashälytin rupesi soimaan yöllä(auton ollessa tallissa)Kaikki tapahtui hieman ennen kuolemaa sekä ennen hautajaisia. sen jälkeen näitä oloja ei pahemmin ole ollut! Uskon, että äitee oli hieman hämillään ja että vain kävi katsomassa ja muistuttamassa meitä elämästä kuolemasta.
Säkkipilli
Sit tälläinen hauskanen...
Tuolta valtatieltä kun kääntyy meidän kylätielle on siinä heti lievää nousua. Pimeällä olin mäenpäällä ja taustapeilistä huomasin auton takavalot. Ihan kuin risteyksessä olisi seissyt auto joka menossa isolle tielle. Ihmettelin kun en nähnyt ketään tulevan vastaan. Tämä toistui aina pimeällä. Tsekkasin kerran ettei ennen mäenpäällistä ollut yhtää tiehaaraa kylätiessä, pelkkää metsää vain. Koskaan ei autossa ollut vilkkua joten en tiennyt kumpaan suuntaan oli menossa. Vuosia ihmettelin tuota aaveautoa. Kerran sitten tormakkana pysähdyin ja menin oikein ulos katsomaan mikäs auto siellä on..... Linkkimaston valothan ne siellä näkyi :ashamed: .
Tuolta valtatieltä kun kääntyy meidän kylätielle on siinä heti lievää nousua. Pimeällä olin mäenpäällä ja taustapeilistä huomasin auton takavalot. Ihan kuin risteyksessä olisi seissyt auto joka menossa isolle tielle. Ihmettelin kun en nähnyt ketään tulevan vastaan. Tämä toistui aina pimeällä. Tsekkasin kerran ettei ennen mäenpäällistä ollut yhtää tiehaaraa kylätiessä, pelkkää metsää vain. Koskaan ei autossa ollut vilkkua joten en tiennyt kumpaan suuntaan oli menossa. Vuosia ihmettelin tuota aaveautoa. Kerran sitten tormakkana pysähdyin ja menin oikein ulos katsomaan mikäs auto siellä on..... Linkkimaston valothan ne siellä näkyi :ashamed: .
Pitää kai sitten minunkin..
Viime vuonna päivä ennen tsunamia näin unta,että matkustaimme perheen kanssa Thaimaaseen.Mitään aikomusta/puhetta ei sellaisesta ollut ollut.
Toukokuussa olimme lomamatkalla Turkissa
ja olin pitänyt kännyäni kiinni.Yöllä näin unta että 95-v mummoni oli tulen keskellä ja toinen,jo edesmennyt mummoni oli siellä tulessa myös.Uni oli pelottava,enkä yleensä näe unta mummostani,on kaukainen.Avasin sitten puhelimeni seuraavana päivänä katsoakseni onko tullut viestejä niin äitini soitti että juuri tällä 95-v.mummolla ollut tulipalo yöllä,oli jättänyt hellan päälle..onneksi oli selvinnyt siitä.
Kyllä karmaisi.Jotain muitakin vastaavia on ollut ja nykyään jos näen baikuttavan unen,kerron siitä heti miehelleni.
Viime vuonna päivä ennen tsunamia näin unta,että matkustaimme perheen kanssa Thaimaaseen.Mitään aikomusta/puhetta ei sellaisesta ollut ollut.
Toukokuussa olimme lomamatkalla Turkissa
ja olin pitänyt kännyäni kiinni.Yöllä näin unta että 95-v mummoni oli tulen keskellä ja toinen,jo edesmennyt mummoni oli siellä tulessa myös.Uni oli pelottava,enkä yleensä näe unta mummostani,on kaukainen.Avasin sitten puhelimeni seuraavana päivänä katsoakseni onko tullut viestejä niin äitini soitti että juuri tällä 95-v.mummolla ollut tulipalo yöllä,oli jättänyt hellan päälle..onneksi oli selvinnyt siitä.
Kyllä karmaisi.Jotain muitakin vastaavia on ollut ja nykyään jos näen baikuttavan unen,kerron siitä heti miehelleni.
\
Mäkin olen kuullut jotenkin näin selitettävän tän homman! Toi de ja vu (joka muuten mun mielestä kirjoitetaan jotenkin dejá vu) on ihan aivojen tuottama harha eli ei varsinaisesti yliluonnollinen juttu! Juuri muutama kuukausi sitten luin siitä Tieteen Kuvalehdestä.Alkuperäinen kirjoittaja 31.12.2005 klo 14:27 Säkkipilli kirjoitti:Tuo de ja vu on ihan selitettävissä oleva juttu. En osaa sitä nyt oikein termein selittää... Kun sen hetkisestä tapahtumasta menee viesti aivoihin niin siihen viestin kuluun tulee ihan pikkunen katkos(sekunnin murto-osa). Tällöin se sama viesti menee sinne aivoihin kaksikertaa. Siitä tulee se tuttuuden tunne
Nää on kyllä kamalia luettavia!! Miten masokisti sitä onkaan ihminen, kun pakko on lukea lukea vaan... :x
Kello on kaksi iltapäivällä ja mä oon kauhusta jäykkänä, joskin muhun uppoaa kyllä kaiken maailman jutut ihan täysillä aina :ashamed: Noihin kummitusjuttuihin oon ajan myötä vähän turtunut, mutta nuo yliluonnollisuudet karmii kyllä *päänahka kylmiksillä*
Tämä juttu ei ole pelottava, mutta tosi. Oon kertonut tämän tällä palstalla joskus aiemminkin. Äitini kertoi tämän mulle pienenä ja muistan sen varmaan ikuisesti. Äitini oli ihan pieni (n. 5-vuotias) kun hänen mummonsa kuoli. Ennen kuolemaansa mummo oli aina puhunut haluavansa linnuksi seuraavassa elämässä jos sellainen suodaan.
Kun tämä mummo oli sitten kuollut ja äitini oli vanhempineen ollut hautajaisissa, koko seremonian ajan hautakummun päällä oli hyppinyt västäräkki iloisesti, täysin kesynä ja toimituksesta piittaamatta.
Vaikka aika huikea ajatus, mutta toisaalta tosi levollista. Sen jälkeen kun täytin 20, tatuoin lapaluuhuni linnun. Jospa mäkin saisin olla lintu joskus jos ei ihmiseksi enää "pääse"...
Miten masokisti sitä onkaan ihminen, kun pakko on lukea lukea vaan... :x Kello on kaksi iltapäivällä ja mä oon kauhusta jäykkänä, joskin muhun uppoaa kyllä kaiken maailman jutut ihan täysillä aina :ashamed: Noihin kummitusjuttuihin oon ajan myötä vähän turtunut, mutta nuo yliluonnollisuudet karmii kyllä
*päänahka kylmiksillä*Tämä juttu ei ole pelottava, mutta tosi. Oon kertonut tämän tällä palstalla joskus aiemminkin. Äitini kertoi tämän mulle pienenä ja muistan sen varmaan ikuisesti. Äitini oli ihan pieni (n. 5-vuotias) kun hänen mummonsa kuoli. Ennen kuolemaansa mummo oli aina puhunut haluavansa linnuksi seuraavassa elämässä jos sellainen suodaan.
Kun tämä mummo oli sitten kuollut ja äitini oli vanhempineen ollut hautajaisissa, koko seremonian ajan hautakummun päällä oli hyppinyt västäräkki iloisesti, täysin kesynä ja toimituksesta piittaamatta.
Vaikka aika huikea ajatus, mutta toisaalta tosi levollista. Sen jälkeen kun täytin 20, tatuoin lapaluuhuni linnun. Jospa mäkin saisin olla lintu joskus jos ei ihmiseksi enää "pääse"...
Säkkipilli
\
Kyllä se jotenkin noin menee kun meille selitti sen koulussa opettaja (hoitoala). Olisi se sanonut jos se olisi ollut tulkinta juttu. Oli siis ihan lääketieteellinen selitys asialle.Alkuperäinen kirjoittaja 04.01.2006 klo 14:04 Miss Elvis kirjoitti:\Mäkin olen kuullut jotenkin näin selitettävän tän homman! Toi de ja vu (joka muuten mun mielestä kirjoitetaan jotenkin dejá vu) on ihan aivojen tuottama harha eli ei varsinaisesti yliluonnollinen juttu! Juuri muutama kuukausi sitten luin siitä Tieteen Kuvalehdestä.Alkuperäinen kirjoittaja 31.12.2005 klo 14:27 Säkkipilli kirjoitti:Tuo de ja vu on ihan selitettävissä oleva juttu. En osaa sitä nyt oikein termein selittää... Kun sen hetkisestä tapahtumasta menee viesti aivoihin niin siihen viestin kuluun tulee ihan pikkunen katkos(sekunnin murto-osa). Tällöin se sama viesti menee sinne aivoihin kaksikertaa. Siitä tulee se tuttuuden tunne
\
eli sullakin fiilis että ennen ja jälkeen kuoleman henki liikkeellä? mä olen kuullut yhden toisenkin tapauksen kun tuo mun oma, että ennen kuolemaa ilmestyy tuleva vainaja jostain ei mistään. entisen naapurin entinen poikaystävä jonka kanssa hänen oli pitänyt kihlautua, mutta tuon oli pitänyt lähteä kotimaahansa, ilmestyi tälle naapurilleni viikkoa ennen kuolemaansa. oli yhtäkkiä ollut tämän huoneessa (naapurimaassa) ja yhtäkkiä mennyt poiskin. jälkeenpäin naapurini oli selvittänyt ettei mies ollut poistunut välillä kotimaastaan ja oli viikko tuon näyn jälkeen onnettomuudessa menehtynyt. joskus mietin ovatko aika ja paikka mitenkään rajattuja käsitteitä.Alkuperäinen kirjoittaja 04.01.2006 klo 00:53 emmaliina76 kirjoitti:
unista. ennen tätini miehen kuolemaa näin unen, jossa kävelin tuossa kaupungilla ja oli hirveän synkkä ja painava taivas, ihan suoraan päällä. kaduilla kädevi kasvottomia ihmisiä, ja heidän seassaan kuolleita ystäviäni ja sukulaisiani, heille morjestelin mutta ohi vain kävelivät tien toisella puolella. sitten menin anttilan parkkihalliin ja siellä perällä oli laveri jossa setäni makasi ja ojensi kätensä minua kohti, tai näin kuvittelin. mutta olkani takaa se raskas tunne ojensi hälle kätensä ja nousi ja käveli ohitseni tuota raskasta kohden.
serkkuni soitti minulle seuraavana päivänä, että hänen isäpuolensa on saanut sydänkohtauksen keskellä katua koiraa ulkoiluttaessa, ja ihmiset olivat kerääntyneet ympärille jolloin tätini oli hädissään lähtenyt katselemaan josko miehensä olisi siellä kun ei tuo ollut vielä palannut.
(varmastikin synkkä tunne ja julkisella paikalla).
serkkuni kertoi nähneensä myös unen. siinä oli elokuvateatteriin kokoontuneet ja mummo (kuollut) istui siellä suht eturivissä yhden serkkuni edesmenneen ystävän kanssa. mummolla kun aina oli eväät mukana, niin nytkin ja hän pisti mehupönikän kiertämään. eturivistä kolme ihmistä siitä joi. serkkuni isäpuoli taisi olla se ensimmäinen.
serkkuni soitti minulle seuraavana päivänä, että hänen isäpuolensa on saanut sydänkohtauksen keskellä katua koiraa ulkoiluttaessa, ja ihmiset olivat kerääntyneet ympärille jolloin tätini oli hädissään lähtenyt katselemaan josko miehensä olisi siellä kun ei tuo ollut vielä palannut.
(varmastikin synkkä tunne ja julkisella paikalla).
serkkuni kertoi nähneensä myös unen. siinä oli elokuvateatteriin kokoontuneet ja mummo (kuollut) istui siellä suht eturivissä yhden serkkuni edesmenneen ystävän kanssa. mummolla kun aina oli eväät mukana, niin nytkin ja hän pisti mehupönikän kiertämään. eturivistä kolme ihmistä siitä joi. serkkuni isäpuoli taisi olla se ensimmäinen.
seuraava uneni tuosta. olen mustalainen ja katson itseäni peilistä, minulla on samanlainen ruusuhuivi harteilla jonka mummonikin omisti aikanaan. peilistä oikealla, näen ympyränmuotoisen salin jossa lautalattiat ja paljon pöytiä. sinne näyttäisi kerääntyneen luokkatoverini ala-asteelta sekä pari vanhaa ystävääni. katson takaisin peiliin ja heiluttelen vasenta yläkakkosta ja vasenta yläkolmosta. kakkonen irtoaa ja putoaa ja kolmoshammas heiluu vaarallisen näköisesti, mutta näyttää sittenkin jäävän jollain säikeellä kiinni ikeneeni.
herään kun tätini soittaa minut hereille. kerron heti uneni ja kysyn mitä tarkoittaa kun oli vielä ennustajaeukon vaatteet itselläni siinä päällä. hän oli nähnyt saman unen oman tätinsä miehestä. hautajaiskutsuhan se irronnutta hammasta seuraa. kaikista surullisinta on se,että tämä sama täti kuoli itse pian tuon unen jälkeen. heiluva hammas -> mieheni mummokin sai sydänkohtauksen ja nukkuessaan teholla, oli ilmoittanut valosta tulleelle edesmenneelle ystävälleen, ettei tahdo vielä tulla, että miten se pappakaan sitten pärjäisi. siispä hampaani jäi heilumaan.
tätimme oli myös serkkuni unessa toinen, joka mehupönikästä joi.
odotin tuolloin kaksosia, ja ajattelin että jouduin "vaihtamaan" tätini ja toisen tätini miehen kaksosiini (eikös hautajaisissa joku ole aina maha pystyssä?). tätini hautajaiset pidettiin samana viikonloppuna ala-asteen luokkakokouksen kanssa, myös pari vanhaa ystävää (jotka unessa esiintyivät) soittivat minulle piiiiitkästä aikaa.
herään kun tätini soittaa minut hereille. kerron heti uneni ja kysyn mitä tarkoittaa kun oli vielä ennustajaeukon vaatteet itselläni siinä päällä. hän oli nähnyt saman unen oman tätinsä miehestä. hautajaiskutsuhan se irronnutta hammasta seuraa. kaikista surullisinta on se,että tämä sama täti kuoli itse pian tuon unen jälkeen. heiluva hammas -> mieheni mummokin sai sydänkohtauksen ja nukkuessaan teholla, oli ilmoittanut valosta tulleelle edesmenneelle ystävälleen, ettei tahdo vielä tulla, että miten se pappakaan sitten pärjäisi. siispä hampaani jäi heilumaan.
tätimme oli myös serkkuni unessa toinen, joka mehupönikästä joi.
odotin tuolloin kaksosia, ja ajattelin että jouduin "vaihtamaan" tätini ja toisen tätini miehen kaksosiini (eikös hautajaisissa joku ole aina maha pystyssä?). tätini hautajaiset pidettiin samana viikonloppuna ala-asteen luokkakokouksen kanssa, myös pari vanhaa ystävää (jotka unessa esiintyivät) soittivat minulle piiiiitkästä aikaa.
kukas
Isäni kalastaa ja metsästää todella paljon.. Muutama vuosi sitten hän oli kaverinsa kanssa metsässä yötä.. Olivat pystyttäneet teltan ja tehneet nuotion ja isäni kaveri oli lähtenyt metsään kävelemään, isäni oli siis jäänyt yksin nuotiolle istumaan.. Yhtäkkiä sen viereen oli istunut joku tuntematon mies, joka oli alkanut puhua metsän eläimistä ja siitä, ettei niitä saa ampua.. Isäni oli aluksi luullut sitä ihan oikeaksi ihmiseksi, mutta ihan yhtäkkiä se oli hävinnyt nuotion äärestä.....
serkkuni unessa ollut kolmas mehunjuoja oli hänen miehensä sukulainen joka menehtyi kolmantena tuona alkutalvena vuonna 2000.
äitini sai aivoinfarktin joulukuun lopussa 2003. näin pari yötä aikaisemmin unen jossa olin mummoni entisessä asunnossa, asunto oli tyhjennetty ja mummo odotteli lentokonettaan matkalaukut pakattuna. (leski)tätini istui vieressänsä ja minä seisoin heidän ja kokoseinän kokoisen ikkunan välissä. sälekaihtimien välistä pelonsekaisesti katselin taivaalle, joka oli punainen ja violetti. oli ihan hirveä tunne että jos mummo lähtis lopullisesti, hän ei enää tulisi uniini minua "hoitamaan" kun häntä tarvitsen, että jotenkin en haluis aatella hänen tehtävänsä täällä olevan ohi.
sain kun sainki pidäteltyä häntä ja näimme kuinka seutulasta kohosi ilmaan tuo mummon kone kohti pohjoista. eli katsojasta kohosi oikealta takaisin vasemmalle (kulttuurimme kirjoitussuunta, jos voi tulkata..menneeseen). huojennuin.
seuraavassa hetkessä mummoni olikin pieni vauva jolle vaihdoin vaippaa ja tätini vieläkin istuskeli siinä vauvan vierellä ja serkkunikin tuli sinne.
äitini jouduttua sairaalaan ymmärsin unen ja koska olin juuri jättänyt e-pillerit pois aloin syödä niitä pelokkaana uudelleen, etten olisi taas hautajaisissa raskaana, en vaihtaisi tahallani äitiäni vauvaan (jokameille kuitenkin jo viides).
jouluna kun nyt kerroin äitille tuota unea ja pelkoa, hän ehdotti että jospa olikin mummo jäänyt häntä vielä odottamaan mutta hän oli itse infarktin jälkeen kirjoitustaidoton eikä osannut pukeutua itse ym ym, vähän kuin vauva jolle vaippaa vaihdoin.tätini ja serkkuni tulivat takaisin häneen elämäänsä tiiviimmin kuin pitkään aikaan.
äitini sai aivoinfarktin joulukuun lopussa 2003. näin pari yötä aikaisemmin unen jossa olin mummoni entisessä asunnossa, asunto oli tyhjennetty ja mummo odotteli lentokonettaan matkalaukut pakattuna. (leski)tätini istui vieressänsä ja minä seisoin heidän ja kokoseinän kokoisen ikkunan välissä. sälekaihtimien välistä pelonsekaisesti katselin taivaalle, joka oli punainen ja violetti. oli ihan hirveä tunne että jos mummo lähtis lopullisesti, hän ei enää tulisi uniini minua "hoitamaan" kun häntä tarvitsen, että jotenkin en haluis aatella hänen tehtävänsä täällä olevan ohi.
sain kun sainki pidäteltyä häntä ja näimme kuinka seutulasta kohosi ilmaan tuo mummon kone kohti pohjoista. eli katsojasta kohosi oikealta takaisin vasemmalle (kulttuurimme kirjoitussuunta, jos voi tulkata..menneeseen). huojennuin.
seuraavassa hetkessä mummoni olikin pieni vauva jolle vaihdoin vaippaa ja tätini vieläkin istuskeli siinä vauvan vierellä ja serkkunikin tuli sinne.
äitini jouduttua sairaalaan ymmärsin unen ja koska olin juuri jättänyt e-pillerit pois aloin syödä niitä pelokkaana uudelleen, etten olisi taas hautajaisissa raskaana, en vaihtaisi tahallani äitiäni vauvaan (jokameille kuitenkin jo viides).
jouluna kun nyt kerroin äitille tuota unea ja pelkoa, hän ehdotti että jospa olikin mummo jäänyt häntä vielä odottamaan mutta hän oli itse infarktin jälkeen kirjoitustaidoton eikä osannut pukeutua itse ym ym, vähän kuin vauva jolle vaippaa vaihdoin.tätini ja serkkuni tulivat takaisin häneen elämäänsä tiiviimmin kuin pitkään aikaan.
\
Niinpä... Luultavasti siis joskus unta asiasta nähny tai muuten alitajunta jo eläny kyseisen hetken aiemmin... Näitä ollu mulla ainakin paljon, tosin ei enää aikoihin, ei kertaakaan sen jälkeen ku tota meidän poikaa aloin odottaa yli vuos sitte...Alkuperäinen kirjoittaja 29.12.2005 klo 22:49 martsa kirjoitti: