Toggle sidebar

KERMIT

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja UUSI KETJU VKO 9
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Sovitaan Senora, että sinä olet kaikistamyöhäisherännäinen ja minä vain myöhäisherännäinen. Pidän itseäni oikeasti myöhäisherännäisenä, koska minulla oli olosuhteetkin suotuisat jo monta vuotta; oli mies ja vakipaikka niin kuin sinullakin. Ei vaan tullut vauvakuumetta; kaikki alkoi juuri siitä, kun alkoi tuo oma ikä huolestuttamaan. Välillä tuntuu, että tämä kaikki on ikään kuin jonkun ylemmän "rangaistus". Vaikka en minä siihen nyt ihan oikeasti usko. Ja miehen mielestä me ollaan vielä nuoria :) Sen mielestä kaikki naiset (ainakin heillä töissä kuulemma) raskautuu vasta 35-vuoden jälkeen. Sanoo niin vain minua lohduttaakseen, tiedän.
 
tuuli :) joo... Just eilen töissä yks kyseli, että kauankos oot ollu näissä töissä.. ja kun rupesin laskemaan, niin samalla työnantajalla 20 vuotta. huh... Jos olis heti alkanu yrittään ja ois tärpänny niin ois jo aikuiset mukulat... Mutta kun ... ei sitä vauvakuumetta ollu tai jos oli niin oli ehkäisyvalistus menny liian hyvin perille ...
 
Senora, hm niinpä se vaan menee. Arvaa, just tänä aamuna mietin, että jos kaikki olis mennyt hyvin, voitais miehen kanssa olla nyt jonkun nyytin uunituore äiti ja isä. Toisaalta outo ajatus, kun ei ole yhtään semmonen äiti/isä fiilis. Sitä on vaan jatkanut elämäänsä niin kuin ennenkin, pakkohan se on ollut. Mutta luulisin, että siihen äiti/isä ajatukseen olisi tietysti kasvanut kiinni, jos olisi ollut se 9 kuukautta aikaa. Sitäkin mietin, että kun joskus syksyllä sinun kanssa mietittiin sitä, että koska koittaa se päivä, jolloin aamulla olisi mielessä jokin muu asia kuin se keskenmeno. Kyllä se vaan on aika tehnyt tehtävänsä senkin osalta eli ei se keskenmeno enää ole pitkään aikaan ollut päällimmäisenä mielessä.

Ok nyt pohdinnat sikseen ja työpöydän raivaukseen. Hei tulkaas muutkin linjoille, ettei mene minun ja Senoran kaksinpuheluksi. Mukavaa viikonlopun alkua kaikille! Mites meinaatte viikonloppua viettää?

Tuuli
 
Tuuli... en minäkään ois uskonu, että km ei ois päällimmäisenä mielessä... Mutta tää palsta on tosiaan auttanu... näkee ja kuulee, kuinka muutkin yrittävät uudelleen ja uudelleen... Vähitellen on itsellekkin tullut se vauvakuume... Ei kyllä mikään äitifiilis... *voimia* sinulle Tuuli, tää on rankkaa aikaa... eli sulla ois näihin aikoihin ollu la?? itsellä nämä ajat sitten kesäkuun puolivälissä ... pelottaa jo näin etukäteen, millainen romahdus sitten tulee.

Tilasin muuten sen Syntymätön-kirjan... saas nähdä millon se tulee...Kuinkahan rankka luettava se on? Kävin eilen kyllä kirjaosastolla, mutta oli tuttu myyjä... olis pitäny selitellä. En jaksanu. Nettitilaus on anonyymimpää.

Tää taitaa olla mun ja Tuulin kahdenkeskinen chatti ... ;)

Jeee---perjantai ... Ukonkaato ois mielessä. ;) Ihana että lauhui - jos vaikka käytäis pilkillä. ens viikko ois meidän seudun hiihtolomaviikko. Voi olla meikäläisellä hiljaisempaa tää osallistuminen.. Ma-ti aattelin olla lomalla... ke-pe pitäis käydä töissä...
 
No niinpä näyttää tämä olevan muuttunut meidän kahden keskustelupalstaksi :) hei tänne saa kyllä muutkin osallistua! Joo tämän kuun puolivälissä olis ollut la eli nyt olis jo jännät paikat...

Kerro sit mitä mieltä olet kirjasta. Minäkin yritän metsastää sitä.
 
oisin käyny kirjastosta, mutta kun tää on niin himputin pieni paikka, niin ei viitti. ...
onkohan porukat reisunpäällä?? Mutta saadaanhan me kahdestaankin aika kulumaan :)
Mitä viikonloppusuunnitelmia sinulla on, Tuuli?
 
Huomenta Tuuli ja Senora ja tietty muut!

Minä nukuin vähän pidempään kun tytön piti mennä hoitoon vasta myöhemmin ja hän tuppaa heräämään aina siihen aikaan kuin minäkin. Ihanaa oli nukkua ja mielikin on huomattavasti virkeämpi nyt levänneenä.

Tuulille voimahali! Totta on että aika parantaa haavat, mutta pienet asiat sitten muistuttavat mieleen keskenmenon ja menetyksen. Kuten ollaan puhuttu on joukossa niitä hyviä päiviä ja myös niitä huonoja. Sitten kun niitä parempia päiviä on enemmän voi sanoa jo jollain tasolla päässeensä asian yli.

Senora & Tuuli: Yrittäkää olla murehtimatta sitä, että ette aloittaneet yritystä aiemmin. Sille ei enää voi mitään. Ihan varmasti se teidän plussauspäivänne koittaa, toivottavasti pian. Kesä on ainakin sitä hedelmällisintä aikaa. =) Tuulilla vielä reissu tiedossa, ja ilmeisesti ovisaikaan.

Kerro Senora kun olet saanut kirjan ja silmäillyt sitä. Minua kiinnostaa se suunnattomasti. Täytynee varata pakettia nessuja kun sitä lukee...

Mutta aurinkoista päivää kaikille Kermiteille! Rutkasti halauksia!
 
Huomenta. Täältä minäkin ilmottaudun, jottei Tuuli ja Senora kirjoittele pääasiassa kahdestaan :)

Minun pitäisi vielä noin 50 minuuttia jännittää, sit soitan lekurille.

Mulla on vielä aika pinnassa tuo joulukuinen km, johtuen tästä minun tilanteesta. Koko ajan mietin, että missä elimistöni mahtaa mennä tämän toipumisen suhteen. Toisaalta en haluaisi tähystykseenkään joutua, koska eikö siitäkin kuitenkin tule oma ns.toipumisaika.

Vauvakuume on todella kova, viimeksi eilen asiasta miehelle puhuin. Ja jo etukäteen tiedän, että heinäkuun puoliväli tulee olemaan kova paikka. Tietty toivon, että silloin olisi uusi raskaus meneillään ja voisi siitä nauttia.

Nyt taidan lähteä kahvin keittoon.

ps. nyt ehkä hieman paineen tunnetta oikealla alamahassa. (voi johtua myös jännityksestä). Lämpö: 36.6
 
Tuo Järven kirja kuulosti oikein kiinnostavalta. Pitää katsoa jos löytäisi sen vaikka kirjastosta. Vuodenvaihteessa luin yhden kirjan keskenmenosta (40 tarinaa...) ja aika rankka se lukeminen oli. Jotenkin suru nousee aina pintaan keskenmenoista lukiessa. Toivottavasti se kuuluu toipumisprosessiin...

Teillä oli puhetta lapsista ja iästä. Esikoisen syntyessä olin vielä hetken 28v. Nyt tokan kohdalla on 30 jo ylitetty jokin aikaa sitten. Parasta kai tuossa asiassa olisi, että ei kadu tekemiään valintoja. Meille eka lapsi oli ajankohtainen "vasta" tuolloin, toisille ajankohta voi tulla paljon aiemmin ja toisille vasta myöhemmin. Toki biologisesti ajateltuna mahdollisuudet ovat lapsen tekoon paremmat nuorempana, mutta ei niitä lapsia tehdä/saada sen mukaan mitä tilastot näyttävät.

Katzulle peukkuja tuloksen suhteen : )

Ruusa
 
Heippa kaikille !!

Tehikselle onnittelut sykkeestä :))) Ihanaa

Katzulle tsempit árvojen kanssa. Toivottavasti nyt laskis lopullisesti jotte pääsette uuteen yritykseen.

Nyt ei pysty muuta kun mies kotona ja en voi rauhassa = salaa kirjoitella...
Jatkan kun hän vaikka suihkussa tai jossain pois jaloista pyörimästä... :)

Ompulle piti laittaa ihanaa Saksan-matkaa (olihan saksa?!?!)
ja muille iso iso hali

kapris
 
Kiitos vielä ultraonnitteluista!

Me ollaan Jazzin kanssa yhtä hyvin onnistuttu tässä teidän taustailijoiksi siirtymisessä ;-)

Tämä on niin ihana porukka. Itsellä tuo keskenmenokokemus on jo aikalailla taka-alalla ja edelleenkin väheksyn omaan stooriani teihin muihin verrattuna. Mutta täällä sakissa vaan viihtyy muuten niin hyvin! Minusta on mahtavaa, että kun jollakin on jotain iloja tai murheita, AINA JOKU reagoi näihin juttuihin. Itsellä, kuten monilla muillakin varmaan, ei tule kommentoitua kaikkia juttuja, kun ei millään muista/ehdi/jaksa, mutta yleensä aina tosiaan joku muistaa. Tuota Jazzia en voi kyllä käsittää! Hän kyllä taitaa muistaa kommentoida kaikille :-D

Tuuli ja Senora; Kaikella on yleensä joku tarkoitus! Itse en ole mikään huippu-uskonnollinen tyyppi, mutta jotenkin elämässä monesti on törmännyt siihen, että asioille yleensä löytyy joku selitys ja tarkoitus. Yleensä sitä ei juuri sillä hetkellä itse huomaa, mutta jälkeenpäin on helpompi tulkita tilanteita.
Itse jossakin vaiheessa jälkeenpäin harmittelin, etten ollut kolmanteen lapseen valmis aikaisemmin, vaikka isäntä puhui siitä suunnilleen kakkosen syntymästä asti. Olen sitten katsonut tuota meidän ilopillerikuopusta ja todennut, että eipä meillä sitten olisi just tätä maailman ihaninta pakkausta! :-D
Jospa teilläkin on näin. Se maailman ihanin pakkaus nyt vaan vähän odotuttaa itseään!

Mites meidän tuoreimmat plussaajat? Ei ole kuulunut kuin Kapriksesta ja laiskanlaisesti sinustakin! *mur*

Höh, eikä Anusta ole kuulunut mitään... Vai onkohan mulla menny joku viesti ohi?

Ompulle tosiaan hyvät reissut, vaikka ei taida enää olla lukemassa...

Meillä muuten tuo neiti Tokaluokkalainen, joka tässä jo aikaisemminkin on puhunut pikkusiskohaaveista, totesi tässä joku aika sitten, että eikös meillekin voitais ottaa sellainen sijaiskotilapsi. (Meillä yhdessä ystäväperheessä on alle 2-vuotias tyttö.) Tuumasi, että mun vatsa on niin PIENI ja LÖLLÖ, ettei sieltä enää voi mitään vauvoja tulla :-D Taitaa muistella sitä loppuraskautta, kun vatsa oli aikas pieni, mutta todella pinkeä, kun nelikiloinen möhkäle siellä möllötti. Totesin vaan hänelle, että eihän se sillonkaan heti ollu iso, joten eihän sitä koskaan tiedä, vaikka vielä tuliskin...

Nyt on riennettävä kaapille...

Tehis rv 7+5
 
Olihan täällä muitakin :) Nyt laitat Kapris miehen ja lapsen ulos pulkkamäkeen vähäksi aikaa, että pääset meidän kanssa seurustelemaan...

Katzu, on mielestäni ihan ymmärrettävää, että sinulla km on vielä päälimmäisenä mielessä, koska sinulla on siitä kuitenkin vasta niin vähän aikaa ja seuranta on vielä päällä. Mutta usko tai älä kyllä se alkaa vielä helpottamaan. Saanko muuten kysyä onko teillä ennestään lapsia? Jotenkin ajattelen, että teillä on sama tilanne kuin meillä eli esikoista yritetään?

Jazz tiedänhän minä, ettei sitä kannata murehtia, mikä on jo mennyttä, mutta kun tässä on viime aikoina ollut ihan liikaa aikaa ajatella kaikkea, niin onpa tuokin käväissyt mielessä. Ja eilen tuli taas yksi murehtimisen aihe lisää...luin salilla yhtä naistenlehteä (siis teen minä siellä muutakin, vaikkei ehkä siltä vaikuta...) ja siinä oli haastateltu ainoina lapsina kasvaneita ihmisiä. Ja kaikki halusivat ehdottomasti sisaruksia omille lapsilleen! Tuli jotenkin paha olla...kun tämä ensimmäinenkin on niin kovan työn ja tuskan takana miten ihmeessä minä ikinä pystyn tähän kahta kertaa? Ja sen olen nyt huomannut, että kun päivät vaan menevät menojaan ja siitä edellisestä plussasta alkaa olla aikaa niin sitä kaukasemmalta alkaa tuntua ajatus siitä uudesta plussauspäivästä. Jossain vaiheessa km:n jälkeen olin ihan innostunut ja varma, että plussa tulee pian ja saatettiin jutella siitä miehenkin kanssa; miettiä lomia, mahdollista äitiysloman ajankohtaa ym. Enää ei niin tehdä.

No menenpä nyt täältä taas ikävine mietteineni. Ai niin Senora kyseli viikonloppusuunnitelmia; leffaan mennään ainakin huomenna kavereitten kanssa ja ehkäpä viinilasillisellekin :)

Katzun uutisia odotellessa. Muuten mihin Pikku2 olet vallan hävinnyt? Peukkuja sinulle maanantain ultraan!

Tuuli
 
Kiitos Tehis, olen ihan tippa linssissä täällä. Oli niin kauniisti sanottu tuo "Se maailman ihanin pakkaus nyt vaan vähän odotuttaa itseään!" Pelasti päiväni :)

Tosiaan missäs piilossa se Anu nyt jännäilee =)


 
Kiva kuulla Tuuli, että piristi :-)

Se on muuten alkanut kesäkausi täällä lounaisrannikolla.
Meidän neidillä on tänään jalkapallotreenit ekaa kertaa ulkokentällä :-) Nappulatossut on kaivettu esille. Jokahan tarvis aurinkorasvoja ruveta kattelemaan???
PIHA OLI kyllä melkoisen LIUKAS tänä aamuna!
 
Minustakin Jazz jaksaa muistaa aina kaikkia, mutta myös Tuuli on ihana... Ja Tehikseltä saa ne parhaat naurut. Mutta kaikki te ootta ihania.

Vai tehiksellä kesäkausi... eikös maaliskuu ole eka kevät-kuukausi??? Joo - ja tulee isoja jalkarättejä (=lumia) ... Maaliskuu maata näyttää...
 
Täällähän minä ja pikaiseen kirjoittelen, kun olen lähdössä kauppaan kävellen...

En tiedä onko oikein mitään kerrottavaa...
Vuoto alkoi eilen... mutta minkäänlaisia menkka kipuja ei ole...
Rinnat edelleen kipeät ja lämmöt koholla... mutta taitaa tässä kuitenkin käydä sillein että täti saateri voittaa taas...
Mutta katsellaan;

Olipas kiva kuulla Tatti sustakin! Luin sinun postisi ja vastailen tässä kun ehdin!!
 
No voihan nenä, menkatko ne sinne Anulle hyökkäsi. Lohtuhalaus!

No kylläpäs täällä kilvan kehutaan toisiamme. =) Kaikki olette maailman ihanimpia enkä taida lähteä täältä kulumallakaan.

Tuulille piti vielä kirjoittaa, että eikö ole kumma että sitä pitää aina jotain olla murehtimassa. Pitäisi vaan yrittää elää tätä hetkeä ja muistaa olla tyytyväinen siihen mitä on jo elämässä saavuttanut. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän sen itsekin nimim. kaikesta murehtiva ja vielä muidenkin asioita murehtiva...
Mutta yritä kovasti uskoa siihen että se plussauspäivä tulee ihan varmasti tämän vuoden aikana. Minä ainakin uskon vahvasti.

Vai Tehiksellä on liukas piha.... Toivottavasti lapsukaiset pysyvät kuitenkin fudistreeneissä tolpillansa. Ja tietäispä teidän tokaluokkalainen asian todellisen laidan. Hihii. Koska meinaatte kertoa lapsukaisillenne?

Olen muuten Tehiksen kanssa täysin samaa mieltä, että asioilla on tapana järjestyä ja kaikella on jokin tarkoitus. Usein mietin sitä kun katselen tuota esikoistani. Se oli hänen vuoronsa tulla tähän maailmaan.

En sitten tiedä olemmeko mahdollisesti välttyneet joltain vielä pahemmalta kun olemme joutuneet kokemaan keskenmenoja. Mutta ainakin meistä on tullut vielä ymmärtäväisempiä kuin mitä olimme aikaisemmin. Ja olemme tavanneet toisemme täällä netissä. =)

Mitenkäs Katzun lääkärille soitto meni? Toivottavasti kaikki on ok. On täysin ymmärrettävää ettet pääse vielä tuon joulukuisen keskenmenon yli kun siitä edelleen joudut kärsimään. Halauksia rutkasti! Toivotaan että pääset nyt vihdoinkin toipumaan ja suunnittelemaan tulevaa.

Kaikille haleja ja ihanaa viikonloppua! Meidän viikkissuunnitelmiin kuuluu siskon asunnon myymisen juhlimista ja rentoa oleskelua perheen kesken.

Nyt pukkaa paltsua ja joutuu kiitämään.
 
no noppaa vielä...
kyllähän minä täällä olen joka päivä monta monta kertaa käymässä, mut ei ole voinut niin romaaneja kirjoitella, kun mies tosiaan kotosalla tän loppuviikon...
Ja kun on vielä saikulla, niin ei oikein voi pakottaa uloskaan ;)

Hitsin hitsi Anu, kun täti hyökkäs... =(((((
Ei muuta kuin taistellen uuteen kiertoon.

Kyllä noilla asioilla on oikeasti tapa järjestyä parhain päin, vaikka joskus sen ymmärtäminen saattaa kestää vähän..
Meilläkin oli käytännössä "onni" (jos niin voi sanoa) kun meni kesken, koska laskettu ois ollu toukokuu ja silloin nopealla kaavalla mies leikkauksessa/toipilaana ja nyt kun tämä vanha tauti - pahempi kuin tämä uus joka leikataan - hyökkäs kimppuun, niin ei ois ollu kiva olla täällä pienen vauvan ja tytön ja tosi toipilaan miehen kanssa....
No, tietenkin oisin ottanut sen toukovauvan mielelläni!!!!!!!!!!!!!!!! mutta on jotain hyvää löytäny siitä, että ei ihan vielä synnykkään se toinen...

Kävin eilen varaan ultran. Oli ajat tosi tiukassa ja on nyt sit parin vk:n päästä samalle gynelle aika jolla kävin reilu 2vk sit valittelemassa tärppäämättömyyttä... ;)
Mut ei voi yhtään ajatella sitä ultraa, kun pukkaa NIIN uskomaton paniikki päälle...

Meidän viikonloppu menee ihan ollessa ja rentoutuessa ja syödessä.
Kummipoikaa käymme myös moikkaamassa.

halit ja pusut edelleen teille ihanaiset naiset!!!!

kapris 4+6
 
Positiivinen ajattelutapa tulee varmaan vasta sitten kun on uudelleen raskautunut. Nyt on hieman hankala nähdä tämän kaiken tarkoitusta, kun niin moni asia meni uudelleen mietintään km myötä. Toisaalta ajattelen myös niin, että vastoinkäymiset eivät välttämättä kasvata ihmistä. Niiden alle voi myös luhistua. Anteeksi nyt tämä negaatio vaikka hyvää tarkoitattekin. Kuulostaa vain tuo klisee tällä hetkelä hieman hankalalta ymmärtää.

Mutta siis iloista viikonloppua. Meillä suunnitelmissa: rakentaminen, rakentaminen.... ja la aamusta "vauvauintiin".

Ruusa
 
Totta on että aivan heti ei keskenmenoa saa pois mielestään, eikä pidäkään saada. Mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että kyllä siitä yli spääsee vaikkei heti uudelleen raskautuisikaan. Rumasti sanottu, mutta pahempiakain asioita on maailmassa ja aina pitäisi huonona hetkenä ajatella että asiat voisi olla paljon pahemminkin. Keskenmeno on niin yleinen että oma lääkärini sanoi, että melkein jokainen nainen kokee keskenmenon - useat niin alussa etteivät sitä edes huomaa. Se vain on niin - myös eläinkunnassa. Ja suruun on turha jäädä rypemään, se ei ketään hyödytä.
 
Ruusa asiaa puhut ja mua alko vähän ärsyttää itteeni toi mun viesti..
Ei siis tosiaan ollut minkään asteen onni, kun kesken meni vaikka ehkä sen kuvan saa viestistä...
Ja piti tosiaan painottaa sitä, että omalla kohdalla on kuitenkin JOTAIN pikkiriikkisen hyviä puolia löytynyt siitä että ei ihan vielä ole 2 lasta...
Mut ei tosiaan ole varmaan yhtään helppo ajatella positiivisesti kun on yritys vielä menossa uuden ++ saamiseksi.

RUTISTAA taas kaikkia

Kapris
 
Tämähän on ihan keskinäisen kehumisen kerhoksi muuttunut...mutta ihaniahan me ollaan kaikki, ei sille mitään voi =)

Sori Kapris ei ollut tarkoitus sairasta miestäsi ulos heittää...

Ja Anulle pahoittelut täti vierailusta :(

Siinä olen Jazzin kanssa samoilla linjoilla , että minua tämä kokemus on kasvattanut esim. juuri ymmärtäväisyyttä ja kärsivällisyyttä on tullut enemmän. Mutta ymmärrän myös Ruusankin näkemyksen, sillä jos on vaikka monta vastoinkäymistä päällekkäin, ne voivat myös luhistaa ihmisen. Ja samalla tavoin, kuin Ruusakin, en kyllä vielä pysty näkemään, mikä tarkoitus tällä kaikella on. Toivon, että se selviää minullekin aikanaan.

Kuitenkin se hyvä puoli tässä asiassa on, että olen tavannut teidät kaikki täällä! Sitäkin olen jo murehtinut, että olisi ollut tosi mukavaa vaihtaa teidän kokeneempien kanssa ajatuksia myös raskausajasta, kun minulla ei ole enää ketään ystäviä tässä samassa tilanteessa. Kuten huomaatte olen kova murehtimaan, se lienee osittain luonnekysymys.

OK nyt viikonlopun viettoon! Kaikille oikein mukavaa sellaista!

Tuuli
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Similar threads

U
KERMIT
Viestiä
135
Luettu
3K
Lapsen saaminen
peetu79
P
U
  • Lukittu
Kermit
Viestiä
206
Luettu
5K
Lapsen saaminen
Plaza-tiimi
P
V
kermit
Viestiä
128
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Tatti I
T
U
Kermit
Viestiä
150
Luettu
5K
Lapsen saaminen
Katzu
K
U
KERMIT
Viestiä
192
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Roosa2
R

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa