Ken kehtaa astua mukaan......:D

Luulin 7 vuotiaana että koirat syö kissoja

 

Itselle muistu tällanen mieleen, kun oltiin Oulussa pitämässä hauskaa ja baari-illan jälkeen suunnistettiin läheiselle grillille. Hyvä ystäväni mukavassa humalatilassa päätti tilata hampurilaisen. Myyjä kysy että saako laittaa kaikki mausteet, johon kaverini vastasi että -Ilman kurpitsaa. (vaikka mausteissa ei ollut vaihtoehtona edes koko hemmetin kurpitsaa). No tämä asia tuli selväksi, niin myyjä kysyi että otatko mukaan, vai syötkö täällä, johon ystäväni vastasi että -Puolipakettiin. Oltiin sovittu että mennään läheiseen leikkipuistoon murkinoimaan. Ollaan tästä kaverille kyllä muistettu kuittailla että vieläkö tilaa hampurilaisia ilman kurpitsaa puolipakettiin

Toinen tapaus oli sattunut yhdelle mies puoliselle kaverille. Oli odotellut kaikessa rauhassa bussia, bussikolikot jo kädessä valmiina. No bussin jo näkyessä mutkan takaa oli muistanut, että taskussahan on Pectus-aski (niitä vaaleanpunasia karkkeja), että nappaanpa niitä muutaman suuhuni. Oli sit kaatanu niitä kämmenelleen ja huitassu vahingossa niin karkit kuin kolikot suuhunsa. Siinä bussin pysähtyessä paikalle oli sit kaivellu niitä kolikoita suustaan Pectusten seasta.

Tämä sama miespuolinen kaveri oli joskus palailemassa baarista kotiin. Oli yrittänyt olla oikein hipi hiljaa ettei nukkuva avovaimo herää. Oli sitten hipsinut kohti sänkyä, kun jalan alla oli rapsahtanut. Oli kaveri astunut avovaimonsa silmälasien päälle... että se siitä hiljaa tulemisesta.

 

Pitää vielä yksi juttu kertoa

Mulla on tapana ajatuksissani räpeltää käsissäni kaikkea mitä käsissä suinkin sattuu olemaan. Muutamia vuosia sitten asuessani Tampereella ajelin bussilla keskustaan ja lasista mäelle tuijotellessani hypistelin käsissäni olevaa bussilippua, jonka oli tarkoitus toimia vaihtolippuna vaihtaessani seuraavaan bussiin keskustassa. Olin ihan muissa maailmoissa ja revin lipun aika lailla tuusan nuuskaksi, sillai että aloitin repimisen reunasta edeten kohti keskustaa, niin että lipusta tuli ikään kuin spiraalin muotoinen
Huomasin tekoseni vasta saavuttuani keskustaan ja vaihdettuani toiseen bussiin. Punastelin äkeän oloisen bussikuskin edessä suikaloidun lippuni kanssa ja änkytin että "tää on vähän huonossa kunnossa... anteeks" ja kuski tuumas että "niinpä tosiaan näyttää olevan!" :ashamed: Lippu oli just ja just luettavissa... Kyllä hävetti

 

Tuosta autojutusta tuli mieleen kans eräs huippuhetki. Olin töistä lähdöstä meidän ns kakkosautolla, jossa ei oo keskuslukitusta. Pakkaspäivä, kuskin puoli oli jäässä, joten menin vänkärin puolelta sisään enkä saanu kuskin puolta sitäkään kautta auki. No käynnistin auton ja lähdin raappaamaan ikkunoita. Työni tehtyä huomasin, että vänkärinkin puoli oli mennyt lukkoon, auto hurruutti täysillä (taipumusta jäädä "kaasu pohjaan") ja mä mietin mitä nyt... vara-avain kotona ja lapset pitäis saada tarhasta, mies reissussa. Onneks yks autollinen työkaveri oli viel tavoitettavis, joka ystävällisesti käytti mut kotona ja ehdin viel nippanappa ennen tarhan sulkeutumista lapset hakemaan. Mut oli vähä noloa hiippailla autolle - se kyllä ehti sulaa siinä välissä.

Mulla käyny kans näin. Onneks oltiin koti pihassa, ja vara-avain sisälle, jossa auton vara-avaimet, löytyy takapihalta. Laukku ku oli tietysti autossa. Takaluukun sain auki, ja sieltä kautta takaovet auki lapsille, ja takapenkin kautta ite kuskin paikalle. Ja kiire oli tietty, kuten aina, kun moisia juttuja satuu.

 

Mun mies oli, ennen kuin mut tapasi, tosi huono sukulaisuussuhteiden nimissä. Siis hyvä kun tiesi mitä serkku tarkoittaa. Mä sit kerran "valistin" sitä niissä. Sanoin, että äidin veli on eno, isän veli on serkku, äidin sisko on täti ja isän sisko on tantta. Ja täydestä meni, kunnes mua rupes naurattamaan.

 

ihania

 

Olin töissä yrityksessä, jossa tuotannolla oli päällään työasut. Ruokalassa kun oltiin porukalla syömässä, tuli eräs tuttu vanhempi tuotannon esimies tervehtimään ohi kävellessään. Esimiehellä oli päällään siviilivaatteet. Katsoin vähän aikaa, ennenkuin vastasin tervehdykseen, kun en heti tunnistanut miestä. Pahoittelin heti fiksusti ja sanoin "Anteeksi, kun en heti tunnistanut vaatteet päällä" :ashamed: Ei juma... Ja tästä on kyllä kuultu...

Itse oon kanssa tämän saman tokaissut töissä asiakkaalle. Eräs vanha rouva oli aina kotonaan yöpaitasillaan kun siellä käytiin. Sitten kerran näin hänet hienostilaitettuna ala-aulassa, olivat lähdössä jouluostoksille talon väen kanssa ja odottivat kyytiä. Rouva tervehti minua ja tottakai piti sitten sanoa, että "Kas, xxx hän se siinä, en ollut vaate päällä tunnistaa". Ja hävetti ja mummat katso pitkään..

Mulla on tähän sarjaan jatkoa...

Eli menin aikoinaan katsastuskonttorille kirjallista koetta suorittamaan, ja siellä se virkailija tiskin takana oli kummallisen tuttavallinen. No koe tuli tehtyä ja ootelin siinä muita samalla kyydillä tulleita, kun sitten yhtäkkiä välähti kuka se virkailija on. Ja piti sitten mennä vielä sillekkin suoraan sanomaan etten tunnistanu vaatteet päällä. Oltiin käyty samassa aerobicissä reilun vuoden.

 

Töpeksin ensimmäisen inssiajon. Seuraavaa lähdin koettamaan -taas sama kirveellä veistetyn näköinen tiukka inssi. Katsastuskonttorin pihasta lähtö: "Oikealle." Käännyin ja kiittelin itteäni hienosti onnistuneesta lähdöstä. Inssi vaan tuumasi kuivasti:"Muuten oikein hyvä mutta tämä on vasen..."

 

Olin joskus ala-aste ikäisenä ollu äitini kanssa kaupassa, siellä oli tullut myyntiin uusia mehujäitä, siis niitä pakkauksia mitä ostetaan kotiin ja laitetaan siellä pakastimeen. Niin oli innoissani selittänyt että kato miten paljo makuja, mansikka, vadelma, hallon yms..
Äitiä oli kovasti huvittanut, kun hallon tarkoittaa vadelmaa..

 

nää on hauskoja!

Ei tuu mieleen nyt ku yks joka täss ihan hiljattain sattu...

Olin kassalla maksamassa ruokaostoksia visa electronilla. No, kassa anto sen kuittauslapun siihen ja mä otin kynän käteen, kauhee oikosulku iski ja mä sanoin hämmentyneenä sille kassalle, että "mikäs hitto mun nimi nyt olikaan???" No, onneks oli tuttu kassa.

Nii joo ja kerran olen kirjottanu nimeni tositteeseen tyyliin "Keri Mattunen" vaikk siis piti kirjottaa "Mari Kettunen"... Älysin sen vasta ku olin kirjottanu sen siihen, mutt en alkanu korjailemaankaan "Hei, eihän mun nimi nyt toi ollut!"

 

Ajokortin saatuani luulin, että vilauttaa valoja tarkoittaa sitä, että ajovalot laitetaan pois päältä ja takaisin... Kesti muutama vuosi, kunnes hokasin, että pitkiähän sitä kuuluu vilauttaa

Juu sama juttu täälläkin

 

joskus ammattikoulussa menin kahvilaan ostamaan jotain pientä purtavaa, ja aloin maksamaan visalla. Siinä oli laite että pitää itse näpyttää tunnusluku, ja takana oli pitkä jono. No, minä laitoin kortin laitteeseen, ja sitten en enää muistanut omaa tunnuslukua :O vaikka kuinka monta kertaa laitoin eri luvun niin ei kyllä pikkasen hävetti siinä seisoskella ja sanoa etten minä omaa tunnuslukua muista :/

 

kerran miehen kans ajeltiin kotia päin iltasella.. ajettiin vahingossa tien ohi josta olisi pitänyt kääntyä, mutta ei siinä mitään, ajateltiin että käännetään auto. Mutta kun saatiin käännettyä auto niin me pöljät jatkettiin vaan väärään suuntaan ei siinä sit auttanu ku tehä pikku lenkki ja kiertää kotiin toista kautta

 

heh nää on aika hauskoja tuli mieleen itsellänikin yks.. Kerran eräs tuttu ihminen kysyi minulta, että kumpi painaa enempi, kilo höyheniä vai kilo lyijyä. No minä tietenkin vastasin että tietenkin lyijy. Tuttavani alkoi vain nauramaan ja sanoi että ne painaa yhtä paljon, mutta minä vain intin että ei höyhenet niin raskaita ole kuin lyijy, kyllä se lyijy painaa enemmän.. siinä "kinasteltiin" jonkun aikaa ja kyllä sitten nolotti kun tausin kysymyksen

 

nää on hauskoja!

Ei tuu mieleen nyt ku yks joka täss ihan hiljattain sattu...

Olin kassalla maksamassa ruokaostoksia visa electronilla. No, kassa anto sen kuittauslapun siihen ja mä otin kynän käteen, kauhee oikosulku iski ja mä sanoin hämmentyneenä sille kassalle, että "mikäs hitto mun nimi nyt olikaan???" No, onneks oli tuttu kassa.

Nii joo ja kerran olen kirjottanu nimeni tositteeseen tyyliin "Keri Mattunen" vaikk siis piti kirjottaa "Mari Kettunen"... Älysin sen vasta ku olin kirjottanu sen siihen, mutt en alkanu korjailemaankaan "Hei, eihän mun nimi nyt toi ollut!"

Heh, mie oon johonki kelan lomakkeeseen kirjottanu miehen nimen tyyliin etunimi kadunnimi...

 

Tuli mieleeni näistä autokommelluksista mun eka pimeelläajo inssin jälkeen: Ajelin ihan hienosti pitkät päällä, mutta sitten tuli auto vastaan. Valot piti saada lyhyiksi, mutta mistä . Ensin painoin vilkut päälle, sitten sammutin valot kokonaan :ashamed: vasta kun auto oli ehtinyt ohittaa sain valot takaisin ja jollekin levikkeelle menin valonkäyttöä tsekkaamaan :ashamed:

 

Yks vielä...

Meillä hajos aattona meitin aataminaikunen töllö; kuva meni viiruks ja kuulu kauheeta "virinää". Mä huudan miehelle, ett "tuu nyt kattoo tää hajos tää tv" - ja räppäsin sen uudelleen päälle ku mies sit tuli.

No sit alko ihan hirvee käry haisemaan siitä töllöstä ja mä aloin ihan paniikissa ravaamaan eestaas ett "mitämäteenmitämäteen-piuhatirti-soitanko ambulanssin vai mitämäteen!" Ukkoo rupes naurattaa. ...että tv:lle ambulanssi... :kieh:

 

Niin juu, kannattaa kovassakin kiireessä katsoa, että jääkaapissa pullo josta otat huikan, on oikeasti mehupullo, eikä ruokaöljypullo...

Mie olen ajatuksissani joskus hörpänny omenaviinietikkaa omenalimpparin sijasta. :x

 

Meillä on miehen kanssa erittäin lapsellinen "äitis oli"-inside juttu.
(Esim; "vähänkö oot törkee" kommenttiin vastaus on "-äitis oli törkee ku sinua synnytti".) Kunnes tuli niin überäitisoli-juttu että ei enää ole huvittanut jatkaa. Kerran motkotin ukolle kuinka hän ei koskaan pyyhi pöytiä tiskaamisen jälkeen; "- nä jätät aina kaiken puolitiehen!" ja vastaushan oli "äitis jäi puolitiehen ku sinua synnytti"
En tiiä kuuluuko tuo varsinaisesti tämän ketjun aiheeseen mutta tuo jaksaa naurattaa ainaki meillä..

 

mä tällään itteni kans tähän pinoon... :ashamed:

Sillon ku ex miehen kans vielä asuttiin yhessä, meillä oli chinchilla, joka oli nakertanu puhelimen laturin johtoa niin että sisukset tuli siitä ulos. Ex sano mulle että sitä laturia ei sitte saa käyttää.
Meni parisen tuntia ja ajattelin laittaa laturiin puhelimeni... Tietysti nappasin sen nakerrellun johdon ja laitoin tiskipöydän päälle lataamaan puhelimen. Samalla ku johto osu tiskipöytään, iski se kipinää ja mä tarrasin johosta kiinni ja silmät loistaen huusin exälle että Äkkiä kattoon miten tää johto tekee, vähän jännä! :ashamed:
Heiluttelin sitä johtoa vielä siinä tiskipöydän päällä...

 

mä tällään itteni kans tähän pinoon... :ashamed:

Sillon ku ex miehen kans vielä asuttiin yhessä, meillä oli chinchilla, joka oli nakertanu puhelimen laturin johtoa niin että sisukset tuli siitä ulos. Ex sano mulle että sitä laturia ei sitte saa käyttää.
Meni parisen tuntia ja ajattelin laittaa laturiin puhelimeni... Tietysti nappasin sen nakerrellun johdon ja laitoin tiskipöydän päälle lataamaan puhelimen. Samalla ku johto osu tiskipöytään, iski se kipinää ja mä tarrasin johosta kiinni ja silmät loistaen huusin exälle että Äkkiä kattoon miten tää johto tekee, vähän jännä! :ashamed:

totalreps

 

Sitte tän oon kertonu aikasemminki täällä, mut tähän tällään samaan ketjuun muitten nolouksien kans...

Yks aamu vein lapset hoitoon ja tulin käymään kotona, jonka jälkeen lähdin kouluun...
Istuin autoon ja se ei lähteny käyntiin... Olin aivan paniikissa että nyt se on sanonu ittensä irti... Soitin isille että nyt on auto rikki ja tuleeko se kattoon sitä ja voinko lainata niitten autoo...
Isi lupas tulla...oli vasta noussu sängystä. Soitin luokkakaverille, joka kulkee mun kyydillä että pitää tulla meille, myöhästytään koulusta ku auto on rikki...
Laitoin opettajalle viestin: Pahoittelen todennäköistä myöhästymistäni, mutta rakas punainen vulvani sanoi tsup. Kyydistäni riippuvainen eikku myöhästyy näin ollen myös. Mutta älä huoli, olen soittanut isille, isi auttaa.
Noh... isi tuli, yritti käynnistää autoa...mulla tuskan hiki pinnassa...Isi nousi autosta ja tuumas että Bensa loppu :ashamed:

 

Mun on kans pakko osallistua tähän ketjuun :ashamed:

Pari viikkoa sitte vein pojat tarhaan ja lähdin talsimaan kotiin koiria ulkoiluttamaan. Ihmettelin, ku lapset tuijotti mua oudosti ja kaikki vastaantulijat oli niin ilosia. Kotona ukko alkoi nauramaan vedet silmissä ja ilmotti, että mulla on ne siniset pussit kenkien päällä. Onneksi ei tästä oo tarhalle pitkä matka

Töissäkin sattuu vaikka mitä. Usein sanon ruotsiksi eri hinnan kun suomeksi, siinä on sitte asiakkailla ihmettelemistä :ashamed:

Pari päivää sitte yks nainen tuli ostamaan dvd:n ja karkkipussin. No mä sain sitte summaksi 6922? ja olin ihan tosissaan tivaamassa siltä naiselta noin mieletöntä summaa, ennen ku tajusin, että olin painanu 300 kertaa sen dvd:n

Näitä sattuu kyllä niin paljo, että suurin osa unohtuu...

 

mä olin kaupassa hakemassa tarvikkeita kummitytön kakkuja varten, ja äitinsä oli mulle niihin rahat antanut. kassalla nuori mies lateli tavarat toiseen päähän ja kun sanoi loppusumman niin ojensin korttini. sit älysin et mun pitikin maksaa käteisellä ja kiskaisin kortin pois miehen kädestä et en mä tällä maksakaan. annoin käteisen ja otin kynän käteeni allekirjoittaakseni kuitin.. mies katto mua hetken hymyillen ja sanoi "ei sun tarvii käteisellä maksaessa allekirjoittaa mitään". pikkasen hävetti.

 

kaveri oli kyydissä ja halusi käydä automaatilla. pysähdyttiin, kaveri meni automaatille ja aikansa siellä nyhjättyään tuli autoon "en ymmärrä mikä vika tässä kortissa on". "näytä sitä korttia"-sanoin ja kaveri ojensi s-etukortin.. vähän nauratti.