Kellään mitään neuvoa tai sanottavaa mun tilanteeseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja helpless
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mistä mä saan voimia lähteä? Kun rupeaa miettimään tilannetta "uhmaan koko maailmaa" eikä jää ketään läheistä jäljelle, pakko myöntää että pelottaa. Rahallisesti pärjään, olen maksanut omat menoni koko ajan.

Ajattele lastasi ja itseäsi. Vanhempasi varmasti alistavat lapsesi samoin kuin itsesi. Ala toimimaan heti huomenaamulla, niin ei pelko ehdi kasvamaan niin suureksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mistä mä saan voimia lähteä? Kun rupeaa miettimään tilannetta "uhmaan koko maailmaa" eikä jää ketään läheistä jäljelle, pakko myöntää että pelottaa. Rahallisesti pärjään, olen maksanut omat menoni koko ajan.

Ajattele lastasi ja itseäsi. Vanhempasi varmasti alistavat lapsesi samoin kuin itsesi. Ala toimimaan heti huomenaamulla, niin ei pelko ehdi kasvamaan niin suureksi.

Juuri näin ja kun nyt ryhdyt toimeen, vuoden päästä olet saanut asiasi jo järjestykseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis että olen huono ja epävakaa äiti. Ja lapsi kuulemma rakastaa isovanhempiaan enemmän kuin minua koska heitä ei masenna.

nyt taitaa olla niin että isäsi ja äitisi tässä ovat sairaita,et sinä
sinun pitää päästä pian pois sieltä "kotoa"
ja rakentaa itsellesi ja lapsellesi semmoinen elämä jonka haluat
ei ole tervettä tuollainen aikuisen ihmisen alistaminen
pakkaat kimpsut ja kampsut ja lapsen mukaan,menet turvakotiin tai lapsen isän luokse ja selvität turvakodissa tilanteesi,saat varmasti apua itsenäiseen elämään-ja he osaavat neuvoa sinulle kaiken avun jota tässä vaiheessa tarvitset-myös taloudellista apua saat ihan muualta kuin vanhemmiltasi.
 
Sinun kannattaa todellakin ottaa yhteyttä nyt heti lähimpään turvakotiin ja pyytää sieltä apua asioiden järjestelyyn. Saat sieltä varmasti käytännön apua asioiden hoitoon, tai sitten osaavat neuvoa mistä muualta apua ja tukea voi kysellä. Tee tämä kuitenkin salassa vanhemmiltasi, jolloin eivät voi sinua estellä. Kerrot asiasta vasta kun olet jo selvillä vesillä, eli olet lähdössä turvakotiin tai johonkin muuhun paikkaan.

Miehelläsi on kaikki oikeudet teidän yhteiseen lapseen. Et voi kieltää häntä tapaamasta lastaan, vielä vähemmän sinun vanhemmillasi on siihen oikeutta. Sinun kannattaa lähteä nyt todella nopeasti, koska tuskin haluat vanhempiesi pääsevän vaikuttamaan oman lapsesi kasvatukseen. Hyvin nopeasti alistavat ja nujertavat hänetkinm aivan kuten ovat tehneet sinullekin.

Suosittelisin ottamaan muuton jälkeen reippaasti etäisyyttä vanhempiisi. Lopullista välien katkaisemista ei tarvitse tehdä, mutta pieni etäisyys auttaa myös vanhempiasi ymmärtämään, että olet nyt itsenäinen nainen etkä enää ole heidän talutusnuorassaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis että olen huono ja epävakaa äiti. Ja lapsi kuulemma rakastaa isovanhempiaan enemmän kuin minua koska heitä ei masenna.

nyt taitaa olla niin että isäsi ja äitisi tässä ovat sairaita,et sinä
sinun pitää päästä pian pois sieltä "kotoa"
ja rakentaa itsellesi ja lapsellesi semmoinen elämä jonka haluat
ei ole tervettä tuollainen aikuisen ihmisen alistaminen
pakkaat kimpsut ja kampsut ja lapsen mukaan,menet turvakotiin tai lapsen isän luokse ja selvität turvakodissa tilanteesi,saat varmasti apua itsenäiseen elämään-ja he osaavat neuvoa sinulle kaiken avun jota tässä vaiheessa tarvitset-myös taloudellista apua saat ihan muualta kuin vanhemmiltasi.

Peesi! Ei sulla ole päässä vikaa. Olet ilmeisesti elänyt koko ikäsi vastaavanlaisen painostuksen alla. Harvalla jota omat vanhemmat ovat aina vähätelleet ja henkisesti alistaneet on kovin hyvä itsetunto. Sama asia kun eläisin alistavan ja pahoinpitelevän miehen kanssa, mutta ap:lla sitä on vissiin jatkunu koko elämän ajan.
Ei normaalit vanhemmat hauku ja syyllistä lapsiaan epäonnistumisista, vaan koittavat tukea,että asiat järjestyisivät paremmin päin.

Musta aloituksen voisi ymmärtää jos ap olisi 14v. mutta että aikuista kohdellaan noin... Uskon että ap:n on vaikea uhmata vanhempiaan, mutta nyt alkaa olla korkea aika. Ehkä vanhemmat eivät halua kohdata sitä todellisuutta että heidän ainoa lapsensa on ihan oikeasti kasvanut aikuiseksi, eikä enää tarvitsekaan vanhempiaan joka hetki, vaan pärjää jo omillaankin. He eivät halua uskoa tätä ja nyt kiristävät ap:ta lapsella :kieh: sairasta musta :$
 
Minkälaisia ne ensikodit on? Vai onko ne vaan nuorille? Voisikohan/kannattaisiko mennä ensin sellaiseen ja sieltä päin sitten järjestäisi omaa asuntoa itselle ja lapselle.
 

Yhteistyössä