Hei hoi vaan kaikille! Oon niin laiskistunu täällä, että luen, mutten raapustele. Nyt on asiaakin, niin pitäähän ne kertoa.
Nt-ultra oli viime perjantaina ja kaikki meni oikeen mallikkaasti. Pikkuinen oli hiukkasen yli 5cm pitkä pötkylä ja liikkui niin kovasti, että sai sydän syrjällään onnenkyyneleiden läpi tihrustella. Vauva aivan kuin ymmärsi ultraajaa ja kääntyili tarvittaviin asentoihin.
Jaloista puhuessa pikkuinen meni yllättäen kyykkyyn ja ponkaisi hurjalla vauhdille läpi monitorin ruudun kohdun toiseen päähän.
Siinä nauro jo ultraajakin.
Niskaturotus oli kahdella eri mittauksella ensin 1,0mm ja sitten 1,1mm, eli ei hätää! Nenännykeröinenki näkyi nätisti sivuprofiilissa, mikä kielii ainakin siitä, että down-riski on todella pieni. Heillä kun nenä tässä vaiheessa harvemmin erottuu kunnolla, jos ollenkaan. Ja tosiaan, kaikki raajat bongattiin ja saatiin mukavasti kehuja pikkuisesta. Tuolloin ultrauspäivänä olin menossa rv 11+2 ja koon puolesta pieni oli rv 11+4 kokoa, joten heittoa vain pari päivää ja la pysyy siis samana.
Parin viikon päästä on lääkäri-neuvola, jossa kurkitaan kohdunsuu ja mitähän muuta.. En kyllä muista.
Ihana, kun
Pamskun pikku typykkä piristää liikkeillään.
Lepo on nyt paras lääke saikkulaiselle. <3
piupiuun masu on i-ha-na!
Mona Lisa Täälläkin alkaa helpottamaan hiljalleen. Enää ei ällötä niin paljon hajut sun muut. Ruokahalu on kyllä olematon. Paino putoaa tasaiseen tahtiin..
Ihanaa alkavaa kevättä!
- Hopeakissa ja Murunen 11+5 <3