kaksi vai kolme??

[lapsia kaksi toiveissa enemmän]

Onko täällä ketään joka on jättänyt tekemättä kolmannen, neljännen lapsen miehen takia?? Meillä kaksi lasta. Minä tahtoisin 3 tai 4 mies ei halua enää yhtään. Olen miettinyt et jos yhdessä jatketaan tulenko katumaan jossain vaiheessa että jatkoin yhteiselämää miehen kanssa jonka kanssa joudun luopumaan toiveesta isosta perheestä. vai erotako ja ehkä löytää mies jonka kanssa voi perustaa perheen..Nyt ikää mulla 30 joten peliaikaa ei kauheasti ole loppujen lopuksi. Ahdistaa tää tilanne tosi paljon.

 

[minä]

Olisin niin onnellinen kahdesta lapsesta! Useammasta en uneksi.

 

[Meritähti]

No mitkäs ne tunteesi miestä kohtaan on? Kait se muutakin on kuin siittäjä ja isä? Aviomies myös.

 

[mä]

Mä halusin alunperin 4. Mut suostuin kahteen vain sillä ehdolla että saan niille sit pienet ikäerot Ja voihan se olla et miehen mieli vielä muuttuu... Oon kuitenki aika nuori vielä.

 

[Ap]

Minä: Toivottavasti toiveesi toteutuu..

 

[papulia]

Siis ihan tosissas pohdit, että heittäisit lastesi isän menemään, että ehkä saisit suurperheen? Kaksikin lasta on jo mukavan kokoinen perhe. Toiset joutuu luopumaan perhehaaveista ilman sitä ensimmäistäkään. Eikä sitä ole missään taattu, että uuden kanssa saisit sen suurperheen.

 

[Ap]

Meritähti: Meillä on pitkä suhde takana. Rakastan minä miestäni mutta meillä on tässä viime aikoina suht vaikeeta, tää lapsiasia on yksi mikä on verottanut suhdetta aika paljon..Jotenkin tunteet on "solmussa"

 

[minä]

Kiitos, ap!

 

[Kovajänis]

Mä halusin, siis toivoin kahta alunperin, sit kun 2 oli, haaveilin kolmannesta..Ja mies kun itse isosta perheestä, haaveili useammasta. Tehtiin sit 4, enkä ole varma onko vieläkään pääluku täys :/

 

[Ap]

Papulia: Tässä suhteessa sitä en ainakaan saa. Onko lapsille parempi asua isän ja äidin kanssa jotka eivät ole tyytyväisiä suhteeseen vai jos vanhemmat lähtevät eri teilleen ja kummallakin vanhemmalla on mahdollisuus elää ehkä onnellisena. Onnea ei voi koskaan taata tai lasten saantia mutta että siihen olisi edes mahdollisuus

 

[...]

No sun on sitten parasta lähteä etsimään sitä uutta miestä kenen kanssa ne 1-2 lasta lisää tehdä. Jos nykyinen miehesi ei enempää halua, ette olisi onnellisia vaikka lisää jostain syystä tulisikin.

 

[vieras]

Saat sympatiani ap. Olen itse samankaltaisessa tilanteessa. Mut mä haluan vielä toivoa, että tehdään se kolmaskin. Lopullista eitä ei ole mies sanonut. Ei kyllä ole myöntyväinenkään...

 

[Madicken04]

Meillä on kaksi lasta ja haaveilen kyllä vielä kolmannesta ja ehkä neljännestäkin. Mies ei ole tässä ongelma vaan hänen toiveensa käyvät ihan yksiin omieni kanssa (hän pelottelee välillä että olisi valmis vieläkin isompaan perheeseen), mutta syyt siihen että jahkaillaan johtuvat ihan muista asioista.

Kuitenkin omalla kohdallalni olen miettinyt sen niin että suurin haaveeni oli saada lapsi ja toiseksi sitten hänelle sisarus. Kaikki muu siihen päälle on vain plussaa mitä ilman pystyn kyllä elämään, vaikka isommasta perheestä haaveilisinkin. Eli omassa tilanteessani en menisi miehen vaihtamista miettimään noista syistä.

 

[Ap]

Kysymys nro 1 on itselläni se että voinko elää miehen kanssa jonka kanssa unelmat ja tavoitteen eivät kohtaa?? Eläisittekö te? Pelottaa vaan että jos jään tähän suhteeseen eletäänkl me molemmat sitten onnettomassa suhteessa? Voihan olla että miehenekin olisi onnellisempi naisen kanssa joka ei lapsia enää halua...jaarittelua jaarittelua

 

[=)]

Vaikea on kysymys. Kannattaa miettiä missä kunnossa suhde muuten on. Lasten lukumäärä on yhteinen päätös ja teillä sitä ei ole tehty joten kannattaisi keskustella asiasta mahdollisimman pian.

 

[Non compos mentis]

Heti kuopuksen jälkeen mm. helpon synnytyksen takia mielessä käväisi ajatus kolmannesta. Mutta kuopuksen päästyä noin 1,5 vuoden ikään on vauvakuume palaillut enää varttitunnin pätkissä kerran vuodessa. Nyt on vaan niin paljon mukavampaa ja helpompaa! Eikä mulla olisi taloudellisia edellytyksiäkään enää yhteenkään lisälapseen.