Jumalaton pelko toisesta lapsesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja cothis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä kun sain esikon, kätilö oli siitä reilusta viidestä tunnista paikalla vain ponnistus- ja ulostulovaiheen. En saanut mitään lääkitystä, vaikka pelkopolilla se oli erikseen kirjattu mun papereihin. Sano vaan et soittakaa kelloa ku tarvii jotain kipuun. Ku olisin tarvinnu, kätilö tokas vaan, et et sä enää mitään saa, sä synnytät nyt. Pojan syntymästä meni viis tuntia salissa meidän perheen kesken, kätilö vain putsas pojan, ennenku päästiin osastolle.
Toisen pojan kohdalla pelkäsin käyvän samoin, mut sattu mitä ihanin kätilö, jonka ansiosta olin synnytyksen jälkeen onnellisempi ja "terveempi" ku ekassa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytti:
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Alkuperäinen kirjoittaja tiu tau tulkku:
No jos noin olisi niin me oltaisiin vieläkin, neljättä vuotta, laitoksella ja kätilö odottelis vastaanotettavaa... :xmas:

Salissa mäkin sitten olisin vielä. Ei riittänyt kätilön apu vaan tarvittiin lääkärikin, paikalla oli muistaakseni ainakin neljä henkilökunnan jäsentä lopuksi.
sektio on asia eriksensä.

Ei ollut kyse sektiosta. Tarvittiin imukuppi avuksi ja silloin pitää olla lääkäri paikalla. Kun imukuppi oli paikoillaan, aina supistuksen tullessa ja mun ponnistaessa, kätilö painoi mun vatsaa koko painollaan. Suoraan sanoen rysäytti mun mahaa. Tunnin ponnistamisen jälkeen lapsi sitten saatiin pihalle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
missä te oikein synnytätte kun ei muka saa epiduraalia? Tyksissä saa kun vähän vihjaa siihen suuntaan. Tai siis itse marssin sisään ja ilmoitin, että alkakaa piipata nukkumattia, minä en synnytä ilman lääkitystä. Ja hyvä niin, koko homma kesti 28 tuntia, ponnistus 1h40 min ja sitten imukuppi. Repesin pahasti mutta onneksi en suoleen päin.
EIkä jäänyt traumoja. Kakkosen tekoon läksin ihan turvallisin mielin, taas sain epiduraalin, joka tehosi jopa paremmin kuin ekalla kereralla, synnytys 14h ja ponnistus 14 min. Nelikiloisia jötkäleita molemmat.

Epiduraalin mä sain puoli tuntia ennen pojan syntymistä imukupilla, sen jälkeen kun äljäke räjähti viimein kätilölle ja vaati lääkärin paikalle, joka laittoi epiduraalin hakuun ja ihmetteli isoon ääneen että miksi ihmeessä sitä ei ole annettu, muista kivunlievityksistä puhumattakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Phoenix:
Alkuperäinen kirjoittaja tytti:
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Alkuperäinen kirjoittaja tiu tau tulkku:
No jos noin olisi niin me oltaisiin vieläkin, neljättä vuotta, laitoksella ja kätilö odottelis vastaanotettavaa... :xmas:

Salissa mäkin sitten olisin vielä. Ei riittänyt kätilön apu vaan tarvittiin lääkärikin, paikalla oli muistaakseni ainakin neljä henkilökunnan jäsentä lopuksi.
sektio on asia eriksensä.

Kuulepa, ku ei se sektiota vaadi, että on puoli synnäriä paikalla...

jaa,mulla oli vaan yksi kätilö,lopussa kaksi ja viisi lasta synnyttänyt.Tuttu tapaus kättärillä ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytti:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
missä te oikein synnytätte kun ei muka saa epiduraalia? Tyksissä saa kun vähän vihjaa siihen suuntaan. Tai siis itse marssin sisään ja ilmoitin, että alkakaa piipata nukkumattia, minä en synnytä ilman lääkitystä. Ja hyvä niin, koko homma kesti 28 tuntia, ponnistus 1h40 min ja sitten imukuppi. Repesin pahasti mutta onneksi en suoleen päin.
EIkä jäänyt traumoja. Kakkosen tekoon läksin ihan turvallisin mielin, taas sain epiduraalin, joka tehosi jopa paremmin kuin ekalla kereralla, synnytys 14h ja ponnistus 14 min. Nelikiloisia jötkäleita molemmat.
juu kyl epiduraalin saa jos menee synnyttämään tuntikausia ennen..
No pakko oli lähteä kun ei pystynyt istumaan muuten, matkaa 50 km ja joka 4 minuutin välein supistuksen tullessa piti nousta autosta. Onneksi oli keskiyö...
Ei ne sieltä ketään ulos heitä.
VAATIKAA lääkkeitä, ja hakeutukaa isoihin sairaaloihin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja HuliHumppanpuli:
Saako vai ei on todellakin aika paljon siitä synnytystä hoitavasta kätilöstä kiinni :(

Nimenomaan näin. Päivävuoron kätilö ja paikalla käynyt lääkäri lupasivat mulle epiduraalin heti kun pyysin, mutta tuli vuoron vaihto ja iltavuoron kätilö vain jauhoi purkkaa ja toisteli, että yritetään nyt näitä miedompia keinoja ensin. Ja niitähän yritettiin, kunnes ärähdin kätilölle, joka aika loukkaantuneena sitten hälytti anestesian paikalle. Onneksi yövuoron kätilö oli aivan ihana ihminen, jolla oli aikaa ja taitoa kuunnella ensisynnyttäjää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Alkuperäinen kirjoittaja tiu tau tulkku:
No jos noin olisi niin me oltaisiin vieläkin, neljättä vuotta, laitoksella ja kätilö odottelis vastaanotettavaa... :xmas:

Salissa mäkin sitten olisin vielä. Ei riittänyt kätilön apu vaan tarvittiin lääkärikin, paikalla oli muistaakseni ainakin neljä henkilökunnan jäsentä lopuksi.

No näin se lopulta meni mullakin, kun viimein hoksattiin ettei alakautta tule edes imukupilla.
 
:hug:
Sun kannattas varmaan ihan ekana jutella ukkoses kans, että molemmat tiiätte tilanteen. Ja sit jos joskus meinaatte toista lasta niin heti ekalla neuvolakerralla alat puhuun peloistas.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytti:
jaa,mulla oli vaan yksi kätilö,lopussa kaksi ja viisi lasta synnyttänyt.Tuttu tapaus kättärillä ;)

No onnea sulle, että sulla on ollut helppoa ja kätilö on ollut vain ottamassa lasta vastaan. Luulisi kuitenkin ihmisen tajuavan ettei kaikki synnytyksen mene samalla tavalla ja jotkut oikeasti saavat traumoja synnytyksestä. Itsellä ei ole traumoja ja olen valmis siihen hommaan uudestaan, mutta toivottavasti jatkossa se homma hoituu vähän nopeammin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kippuravarvas:
:hug:
Sun kannattas varmaan ihan ekana jutella ukkoses kans, että molemmat tiiätte tilanteen. Ja sit jos joskus meinaatte toista lasta niin heti ekalla neuvolakerralla alat puhuun peloistas.

Joo kyl mä sille myöhemmin sain sanottua ja se tietää et oon ihan kauhuissani eikä ihmettele kuulemma yhtään, olihan se siinä vieressä sen yli 10tuntia mitä sitä helvettiä kesti. Sairaalassa jo sanoin et ei enää koskaan, neuvolassa sanoin kans et ei enää koskaan.. et niissäkin kyllä tiedetään ja sairaalassa lääkäri laittoi ison merkinnän, että jos tulen synnyttämään joskus uudestaan niin kivunlievitykseen on puututtava välittömästi. Et on ne jo jotenkin hallussa, mut silti moon ihan kauhuissani, edes ajatus pelkosektiosta ei lohduta :snotty:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Alkuperäinen kirjoittaja tytti:
jaa,mulla oli vaan yksi kätilö,lopussa kaksi ja viisi lasta synnyttänyt.Tuttu tapaus kättärillä ;)

No onnea sulle, että sulla on ollut helppoa ja kätilö on ollut vain ottamassa lasta vastaan. Luulisi kuitenkin ihmisen tajuavan ettei kaikki synnytyksen mene samalla tavalla ja jotkut oikeasti saavat traumoja synnytyksestä. Itsellä ei ole traumoja ja olen valmis siihen hommaan uudestaan, mutta toivottavasti jatkossa se homma hoituu vähän nopeammin.

Joo, meillä tuli ponnistaa mun mukana lääkäri, lastenlääkäri ja 5 kätilöä, joista 4 repi mun jokaista raajaa ja yks paino mahaa.
 
Jospa sä Cotsu tarvitset nimenomaan aikaa. Mun synnytys oli aivan kaamee, mutta kun vuodet kuluivat, se hirveys, joka oli pahempaa kuin hirveyksien hirveys, vaikka se oli *ihan normaali alatiejutska*, vain painui haaleiden muistojen joukkoon. Eli nykyään mä vain tiedän, että synnytys on paksa juttu, mutta en tod. kieltäytyisi moista läpikäymästä. Minkä ikäinen tämä nykyään ainoa tapaus on?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fatima von Gyllenbögel:
Jospa sä Cotsu tarvitset nimenomaan aikaa. Mun synnytys oli aivan kaamee, mutta kun vuodet kuluivat, se hirveys, joka oli pahempaa kuin hirveyksien hirveys, vaikka se oli *ihan normaali alatiejutska*, vain painui haaleiden muistojen joukkoon. Eli nykyään mä vain tiedän, että synnytys on paksa juttu, mutta en tod. kieltäytyisi moista läpikäymästä. Minkä ikäinen tämä nykyään ainoa tapaus on?

Ne tunteet nousee pintaan välittömästi uudelleen kun / jos uudelleen raskaaksi tulee ( ainakin mulla ) :(

 
Alkuperäinen kirjoittaja HuliHumppanpuli:
Alkuperäinen kirjoittaja Fatima von Gyllenbögel:
Jospa sä Cotsu tarvitset nimenomaan aikaa. Mun synnytys oli aivan kaamee, mutta kun vuodet kuluivat, se hirveys, joka oli pahempaa kuin hirveyksien hirveys, vaikka se oli *ihan normaali alatiejutska*, vain painui haaleiden muistojen joukkoon. Eli nykyään mä vain tiedän, että synnytys on paksa juttu, mutta en tod. kieltäytyisi moista läpikäymästä. Minkä ikäinen tämä nykyään ainoa tapaus on?

Ne tunteet nousee pintaan välittömästi uudelleen kun / jos uudelleen raskaaksi tulee ( ainakin mulla ) :(

näin teki mullaki... ja kakkosen synnytys toi vaan lisää pelkoja
 
Alkuperäinen kirjoittaja tyttö Tenonvarrelta:
Alkuperäinen kirjoittaja HuliHumppanpuli:
Alkuperäinen kirjoittaja Fatima von Gyllenbögel:
Jospa sä Cotsu tarvitset nimenomaan aikaa. Mun synnytys oli aivan kaamee, mutta kun vuodet kuluivat, se hirveys, joka oli pahempaa kuin hirveyksien hirveys, vaikka se oli *ihan normaali alatiejutska*, vain painui haaleiden muistojen joukkoon. Eli nykyään mä vain tiedän, että synnytys on paksa juttu, mutta en tod. kieltäytyisi moista läpikäymästä. Minkä ikäinen tämä nykyään ainoa tapaus on?

Ne tunteet nousee pintaan välittömästi uudelleen kun / jos uudelleen raskaaksi tulee ( ainakin mulla ) :(

näin teki mullaki... ja kakkosen synnytys toi vaan lisää pelkoja

Meillä on varmaan ollu sama ihana kätilö..

 
Ok, ei me toista halutakaan... tai siis onhan mulla lähes jatkuva vauvakuume, mutta enpä usko, että saadaan, tosin tämä yksi on ihan täydellinen ja mitään enempää en voisi kuvitella saavanikaan sekä ihmettelen, miten juuri tämä lapsi mahtoi joutua syntymään meille, mutta ei tulisi mieleenikään antaa häntä pois. tjsp
 
Alkuperäinen kirjoittaja HuliHumppanpuli:
Alkuperäinen kirjoittaja tyttö Tenonvarrelta:
Alkuperäinen kirjoittaja HuliHumppanpuli:
Alkuperäinen kirjoittaja Fatima von Gyllenbögel:
Jospa sä Cotsu tarvitset nimenomaan aikaa. Mun synnytys oli aivan kaamee, mutta kun vuodet kuluivat, se hirveys, joka oli pahempaa kuin hirveyksien hirveys, vaikka se oli *ihan normaali alatiejutska*, vain painui haaleiden muistojen joukkoon. Eli nykyään mä vain tiedän, että synnytys on paksa juttu, mutta en tod. kieltäytyisi moista läpikäymästä. Minkä ikäinen tämä nykyään ainoa tapaus on?

Ne tunteet nousee pintaan välittömästi uudelleen kun / jos uudelleen raskaaksi tulee ( ainakin mulla ) :(

näin teki mullaki... ja kakkosen synnytys toi vaan lisää pelkoja

Meillä on varmaan ollu sama ihana kätilö..

niin eikös me olla ainaki samassa sairaalassa synnytetty...
:whistle: (jos oikein muistan)
no tokalla kerralla oli aivan ihana kätilö, mut mulla tooosiiii alhanen kipukynnys enkä saanu mitään auttavaa kivunlievitystä (ei ollu apua ilokaasusta, kipupiikeistä tai aquarakkuloista)
 
Alkuperäinen kirjoittaja tyttö Tenonvarrelta:
Alkuperäinen kirjoittaja HuliHumppanpuli:
Alkuperäinen kirjoittaja tyttö Tenonvarrelta:
Alkuperäinen kirjoittaja HuliHumppanpuli:
Alkuperäinen kirjoittaja Fatima von Gyllenbögel:
Jospa sä Cotsu tarvitset nimenomaan aikaa. Mun synnytys oli aivan kaamee, mutta kun vuodet kuluivat, se hirveys, joka oli pahempaa kuin hirveyksien hirveys, vaikka se oli *ihan normaali alatiejutska*, vain painui haaleiden muistojen joukkoon. Eli nykyään mä vain tiedän, että synnytys on paksa juttu, mutta en tod. kieltäytyisi moista läpikäymästä. Minkä ikäinen tämä nykyään ainoa tapaus on?

Ne tunteet nousee pintaan välittömästi uudelleen kun / jos uudelleen raskaaksi tulee ( ainakin mulla ) :(

näin teki mullaki... ja kakkosen synnytys toi vaan lisää pelkoja

Meillä on varmaan ollu sama ihana kätilö..

niin eikös me olla ainaki samassa sairaalassa synnytetty...
:whistle: (jos oikein muistan)
no tokalla kerralla oli aivan ihana kätilö, mut mulla tooosiiii alhanen kipukynnys enkä saanu mitään auttavaa kivunlievitystä (ei ollu apua ilokaasusta, kipupiikeistä tai aquarakkuloista)


sielläpä hyvinkin
 
Meille ei tule enää koskaan lasta, ei alakautta eikä sektiolla. Esikoinen syntyi normaalisti alakautta ja kaikki oli hyvin. Tokassa sain pyytämällä pyytää sitä epiduraalia. Kun ensin ei ollu tarpeeks auki ja sitte liikaa. Loppupeleissä multa repes kohtu (ei kylläkään kiinni kätilöstä, tai kenestäkään muustakaan) ja oli todella lähellä ettei kuoltu molemmat, poika ja minä. Poika saatiin elvytysekn jälkeen kuntoon, minä menetin verta lähes viis litraa ja vietin kaksi vuorokautta teho-osastolla. Papereihin merkittiin suurella ja punaisella että kolmannen kohdalla ehdottomasti sektio, mutta ikinä en enää edes harkitse.

Ap:lle terkkuja että ratkaisu on sun ja pelkopolille kannattaa mennä aikaisessa vaiheessa. Ja uskoakseni ton historian jälkeen saat sen sektion. Jossa kivunlievitys on taattu, tavalla tai toisella.
 
:headwall: Saisivat tuommoiset kätilöt hakutua ihan muulle alalle, kun eivät selvästikkään oikein ole hommansa tasalla. Mukava, hyvä kätilö on kyllä iso osa synnytystä, sitä millaiseksi sen tulee kokemaan. Vaikka synnytykset ovat kätilöille rutiinia, pitäisi heidän muistaa se, että se ei todellakaan ole sitä synnyttäjälle vaan ainutlaatuinen tapahtuma, joka säilyy muistoissa aina. Pyydä ap lähete pelkopolille vaikka seuraava raskaus ei olisikaan vielä ajankohtainen. Saisit asian käsiteltyä...
 
eipä sitä epiduraalia tyksissäkään aina saa.... minä olisin sen halunnut ja esitietolomakkeeseenkin sen kirjoittanut 10cm:n kokoisilla kirjaimilla....
sain kohdun kaudan puudutteen ja kaikin puoli sekin auttoi... kipuja vei hiukan vähemmän pois mutta kätilö oli kakkosen synnytksessä todella hyvä ja tsemppaava eli terveisiä aan eräälle tyksin mieskätilölle joka meitin jöllikän maailmaan auttoi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Åboriginal:
Pelkopolille...ja jos se ei auta, saat varmaan sektion :hug: .

Täh?!? 'Saat' sektion??Tämä kuulostaa nyt ihan joltain palkinnolta tai muuten mahtavalta jutulta. Sulle ei varmaan oo tehty sektiota?
 

Similar threads

Yhteistyössä