:hug: Toivottavasti kaikki on kuitenkin ihan hyvin. Varmasti on jännittynyt olo!! :|
JOULUNODOTTAJAT HEINÄKUUSSA!
- Viestiketjun aloittaja Tuitzu
- Ensimmäinen viesti
No joo, mä aloin niiskuttamaan sen alun aikana, kun näyttivät sen pikkudelfiinin syntymän...
Mies katsoi taas silmät pyöreenä, että mitä tuo taas viuraa Ja mua alkoi itseäkin jo naurattamaan.Margaret, :hug: sulle. Toivotaan, että kaikki kuitenkin hyvin. Voihan tuo vauveli hyvinkin olla luultua nuorempi. Pari viikkoa voi kuitenkin tuntua ikuisuudelta, mutta ethän ala hermoilemaan, ethän! :heart:
Moikka!
:hug: Margaretille ja muillekkin, jotka sitä tuntuvat tarvitsevan. Taas kamalasti luettavaa kertynyt kahdessa viikossa, mutta näin ensimmäisen työpäivän loman jälkeen voi kai hyvin käyttää lueskeluun
Olimme rakenneultrassa viikko sitten ja siellä kaikki näytti olevan kunnossa. Ultraus kesti 45 minuuttia, kun meidän otus ei suostunut näyttämään sydäntään joltain tietyltä kantilta, että olisi nähty ristikkäin menevät verisuonet. Lopulta nekin kuitenkin nähtiin. Jalkojaan kaveri pihtaili niin tiukasti yhdessä, että sukupuoli jäi ihan arvoitukseksi. Mitään kovin hyviä kuvia ultrasta ei saatu, vain pari tummaa kasvokuvaa.
Nuo jutut karvamahoista oli aivan ihania =) Voin liittyä seuraanne karvamahat, sillä minulla karva alkaa jo tuosta rintojen välistä ja peittää koko masun. Karva näkyy parhaiten suihkussa märkänä, mutta kyllä sen kuivanakin erottaa Rinnat tiputtavat edelleen päivittäin, ei siis mitään uutta voinnissa.
Vähän jännittää, pitäis varmaan tänään kertoa täällä töissä, että olen jäämässä marraskuun alusta lomalle, kun kukaan töissä olevista ei vielä vauvasta tiedä, ei edes pomo :/
Mukavaa viikkoa ja heinäkuun loppua kaikille!
Riinuska 21 tasan
:hug: Margaretille ja muillekkin, jotka sitä tuntuvat tarvitsevan. Taas kamalasti luettavaa kertynyt kahdessa viikossa, mutta näin ensimmäisen työpäivän loman jälkeen voi kai hyvin käyttää lueskeluun
Olimme rakenneultrassa viikko sitten ja siellä kaikki näytti olevan kunnossa. Ultraus kesti 45 minuuttia, kun meidän otus ei suostunut näyttämään sydäntään joltain tietyltä kantilta, että olisi nähty ristikkäin menevät verisuonet. Lopulta nekin kuitenkin nähtiin. Jalkojaan kaveri pihtaili niin tiukasti yhdessä, että sukupuoli jäi ihan arvoitukseksi. Mitään kovin hyviä kuvia ultrasta ei saatu, vain pari tummaa kasvokuvaa.
Nuo jutut karvamahoista oli aivan ihania =) Voin liittyä seuraanne karvamahat, sillä minulla karva alkaa jo tuosta rintojen välistä ja peittää koko masun. Karva näkyy parhaiten suihkussa märkänä, mutta kyllä sen kuivanakin erottaa
Rinnat tiputtavat edelleen päivittäin, ei siis mitään uutta voinnissa.Vähän jännittää, pitäis varmaan tänään kertoa täällä töissä, että olen jäämässä marraskuun alusta lomalle, kun kukaan töissä olevista ei vielä vauvasta tiedä, ei edes pomo :/
Mukavaa viikkoa ja heinäkuun loppua kaikille!
Riinuska 21 tasan
Kenelläkään muulla samankaltaisia tuntemuksia ollut/on? Kun tässä on ihan huolestunut, kun harvase päivä rinnat tuntuu kuumilta ja kivistää ja särkee aikalailla.. :'( Johtuisko sit vaan siitä et syntyy lisää maitorauhasia, en tiiä.. Mutta huolestuttaa silti.. Niin ja semmosta piti vielä kysymän teiltä fiksummilta, jotta kun näin ensikertalaisena on ihan uunona näissä asioissa, että onko ne niitä harjotussuppareita vai sitä että vauva on jossain tietyssä asennossa kun aina välillä on maha ihan kova ja pinkee kun painelee..?
Niin ja semmosta piti vielä kysymän teiltä fiksummilta, jotta kun näin ensikertalaisena on ihan uunona näissä asioissa, että onko ne niitä harjotussuppareita vai sitä että vauva on jossain tietyssä asennossa kun aina välillä on maha ihan kova ja pinkee kun painelee..? Heippa taasen!
Mafiamamma, mä oon päätelly noi suppareiksi. Ensikertalaisena kokemusta ei oo. Mut maha menee kovaksi ja on semmoinen pari minuuttia. Varsinkin kun on tehny jotain raskaampaa niin saattaa tulla.
Mittasimpa huvikseni mahan ympäryksen navan kohdalta.Ja oli 100 cm! argh. Ja mä oon vielä tämmönen pienehkö tyttö.
margaretille tsemppiä, josko sieltä vaan tulisi hentonen vauva? Ja kai nuokin kasvaa sitten eri tahtia, kunhan vaan omaa vauhtia kasvelee? Koita olla stressaamatta vaikka tiiän että se on tosi vaikeeta.
Maukkis, noi kylä lattia nukkumiset on niin pyllystä. Mää en meekkään mihinkään yksi jos ei oo sänkyä tiedossa. oon sen verran prinsessa. (ja mulla on aina ollut selkäkipuja joten jos nukkuisin yön lattialla kolme päivää menisi ihan tuskasena)
Huomenna 22 viikko, neuvola ja äitiyspaapperit hakuun. sitten vaan kuumeissaan oottamaan pakkausta.Kauankohan siinä mennee??
Tui ja Tipu 21+6
Mafiamamma, mä oon päätelly noi suppareiksi. Ensikertalaisena kokemusta ei oo. Mut maha menee kovaksi ja on semmoinen pari minuuttia. Varsinkin kun on tehny jotain raskaampaa niin saattaa tulla.
Mittasimpa huvikseni mahan ympäryksen navan kohdalta.Ja oli 100 cm! argh. Ja mä oon vielä tämmönen pienehkö tyttö.
margaretille tsemppiä, josko sieltä vaan tulisi hentonen vauva? Ja kai nuokin kasvaa sitten eri tahtia, kunhan vaan omaa vauhtia kasvelee? Koita olla stressaamatta vaikka tiiän että se on tosi vaikeeta.
Maukkis, noi kylä lattia nukkumiset on niin pyllystä. Mää en meekkään mihinkään yksi jos ei oo sänkyä tiedossa. oon sen verran prinsessa. (ja mulla on aina ollut selkäkipuja joten jos nukkuisin yön lattialla kolme päivää menisi ihan tuskasena)
Huomenna 22 viikko, neuvola ja äitiyspaapperit hakuun. sitten vaan kuumeissaan oottamaan pakkausta.Kauankohan siinä mennee??
Tui ja Tipu 21+6
Fiksumpi en oo mutta mulla myös rinnat joskus sellaset kuumottavat ja pinkeet, eiköhän ne ala ihan vaan valmistautumaan tulevaan työhönsä Ja harjoitussupparit tuntuu mulla yleensä ihan vaan sellasena mahan kovettumisena. Ja miksei sekin jo vaikuta asian miten päin se vauva siel on, ite ainaki oon huomannu et saattaa olla ihan erilainen tuo vauvaosio masusta välillä ja päätelly et jorma vaihtaa asentoa. Kipuja harjoitussuppareihin ei välttämättä liity ja jos kipeetä tulee jo niin kai se on merkki että on aika löysätä.. =)
Snoopy Hyvä et en oo ainoo.. Mä en ees pystyny kattoon sitä syntymäkohtaa ja pillitys alkoi sit ku se show alkaa ja ne delfiinit ekat kerrat siinä näyttäytyy. Tiedä sit miksi se on niin liikuttavaa. Sit vaan urheena siinä hymyilee ja vaivihkaa pyyhkii silmiään ettei kukaan vaan huomaa :kieh:
Riinuska Karvainen masu pääsee muuten hyvin oikeuksiinsa kun käy pulahtamas järvessä missä ei niin kauheen kirkasta se vesi oo, siitä kun jää sellasta väriä ja se tarttuu hienosti kii niihin karvoihin
Ja taas vaan hakeuduin tänne.. joo no jos nyt menis suihkuun ku ei eilen jaksanu ja pelais sen jälkeen esikon kans vaik jotain. Ei huvita mitää talouden hoitoon liittyvää ees ajatella.
Muoks. tuitsulle vielä et täällä päin ei mee kauaa. rahana ku otin niin meni hakemuksen jättämisestä alle viikko ja paketin sain parin viikon kuluttua hakemuksesta.
Niin ja kylässä yöpyminen ei muutenkaa oo mun juttu tällä porukalla ja varsinki ku neiti on tosi herkkäuninen eikä nää isäntäväki sitä tahtonu ymmärtää.. Räyh. Ja selkä on nyt kipee tai paremminki jäykkä. Toivottavasti kiehuvan kuuma suihku helpottais..
Ja harjoitussupparit tuntuu mulla yleensä ihan vaan sellasena mahan kovettumisena. Ja miksei sekin jo vaikuta asian miten päin se vauva siel on, ite ainaki oon huomannu et saattaa olla ihan erilainen tuo vauvaosio masusta välillä ja päätelly et jorma vaihtaa asentoa. Kipuja harjoitussuppareihin ei välttämättä liity ja jos kipeetä tulee jo niin kai se on merkki että on aika löysätä.. =) Snoopy Hyvä et en oo ainoo.. Mä en ees pystyny kattoon sitä syntymäkohtaa ja pillitys alkoi sit ku se show alkaa ja ne delfiinit ekat kerrat siinä näyttäytyy. Tiedä sit miksi se on niin liikuttavaa.
Sit vaan urheena siinä hymyilee ja vaivihkaa pyyhkii silmiään ettei kukaan vaan huomaa :kieh: Riinuska Karvainen masu pääsee muuten hyvin oikeuksiinsa kun käy pulahtamas järvessä missä ei niin kauheen kirkasta se vesi oo, siitä kun jää sellasta väriä ja se tarttuu hienosti kii niihin karvoihin
Ja taas vaan hakeuduin tänne.. joo no jos nyt menis suihkuun ku ei eilen jaksanu ja pelais sen jälkeen esikon kans vaik jotain. Ei huvita mitää talouden hoitoon liittyvää ees ajatella.
Muoks. tuitsulle vielä et täällä päin ei mee kauaa. rahana ku otin niin meni hakemuksen jättämisestä alle viikko ja paketin sain parin viikon kuluttua hakemuksesta.
Niin ja kylässä yöpyminen ei muutenkaa oo mun juttu tällä porukalla ja varsinki ku neiti on tosi herkkäuninen eikä nää isäntäväki sitä tahtonu ymmärtää.. Räyh. Ja selkä on nyt kipee tai paremminki jäykkä. Toivottavasti kiehuvan kuuma suihku helpottais..
Tervehdys kaikille :wave: ! Olikin tullut juttua, kun päivän olin poissa koneelta =) . Kivahan näitä on lueskella (ja vielä työajalla ).
Mmiilialle tsempit työpaikan suhteen! Kerroitko, että oot raskaana?
Pi pa re: Se on kyllä varmaan ihan totta, että meille naisille nuo vaunut aiheuttaa samanlaisia tunne-elämyksiä kuin miehille autot =) . Hyvä vertaus.
Snoopy ja joku muu ei halunnut kuulla synnytysjuttuja muilta. Mä en kyllä koe niitä mitenkään lietsomisena, koska faktahan se on, että aika moni varmaan paskoo pöydälle ja aika monelle se varmaan on todella kivulias kokemus, MUTTA eihän kukaan niistäkään, jotka niitä juttuja kertovat, sano, etteikö se lapsen syliin saaminen olisi maailman hellyyttävin hetki. Mä henkilökohtaisesti synnytyksestä kokemattomana kuuntelen kaikenlaiset kokemukset. Osaanpahan sitten varautua kaikenlaisiin kokemuksiin. Jos itse pääsen sitten vähemmällä, niin hyvä niin :saint: .
Kylmät väreet meni, kun luin teidän kokemuksia siitä, miltä tuntui saada vauva syliinsä ensi kertaa. Kyllä siinä varmaan miljoona onnen kyyneltä vierähtää ja kaikki kipu ja tuska unohtuu :heart: . En malta odottaa joulukuuta...
Pinkeijulle kovasti myös voimia ja jaksamista :hug: . Tosi surullista, että jo toistamiseen joudut pettymään lapsesi isään :snotty: . Toivottavasti sulla on muita ihania ihmisiä ympärilläsi, jotka auttavat ja ovat tukena. Ainakin me virtuaalikamut ollaan :heart: .
Tsemppiä kaikille, jotka tänään ovat menossa ultraan tai ovat ehkä paraikaa. Kuulumisia odotellaan... Itselläkin sitten huomenna edessä se kauan odotettu päivä =) ...
).Mmiilialle tsempit työpaikan suhteen! Kerroitko, että oot raskaana?
Pi pa re: Se on kyllä varmaan ihan totta, että meille naisille nuo vaunut aiheuttaa samanlaisia tunne-elämyksiä kuin miehille autot =) . Hyvä vertaus.
Snoopy ja joku muu ei halunnut kuulla synnytysjuttuja muilta. Mä en kyllä koe niitä mitenkään lietsomisena, koska faktahan se on, että aika moni varmaan paskoo pöydälle ja aika monelle se varmaan on todella kivulias kokemus, MUTTA eihän kukaan niistäkään, jotka niitä juttuja kertovat, sano, etteikö se lapsen syliin saaminen olisi maailman hellyyttävin hetki. Mä henkilökohtaisesti synnytyksestä kokemattomana kuuntelen kaikenlaiset kokemukset. Osaanpahan sitten varautua kaikenlaisiin kokemuksiin. Jos itse pääsen sitten vähemmällä, niin hyvä niin :saint: .
Kylmät väreet meni, kun luin teidän kokemuksia siitä, miltä tuntui saada vauva syliinsä ensi kertaa. Kyllä siinä varmaan miljoona onnen kyyneltä vierähtää ja kaikki kipu ja tuska unohtuu :heart: . En malta odottaa joulukuuta...
Pinkeijulle kovasti myös voimia ja jaksamista :hug: . Tosi surullista, että jo toistamiseen joudut pettymään lapsesi isään :snotty: . Toivottavasti sulla on muita ihania ihmisiä ympärilläsi, jotka auttavat ja ovat tukena. Ainakin me virtuaalikamut ollaan :heart: .
Tsemppiä kaikille, jotka tänään ovat menossa ultraan tai ovat ehkä paraikaa. Kuulumisia odotellaan... Itselläkin sitten huomenna edessä se kauan odotettu päivä =) ...
korjailen vähän edellisiä kirjoituksia... Tottatoki tahdon kuulla synnärijuttuja! Ja eihän sille mitään mahda, että jotkut hirrrrrvittävät synnärikokemukset vaan on traumaattisia ilman että niitä väritetään sen enempää :/ . Ekakertalaiselle vaan ei oo mun mielestä hyödyksi, että joku sanoa täräyttää että synnytys on kamalin, tuskaisin ja piinaavin kokemus koko elämässä, ts. "ei ikinä enää" -juttu! Orientoidu siinä sitten... Voipi olla myös, että vedän palkokasvin nenääni nykyään turhan herkästi, ja koen nää jutut turhan hlökohtaisena (lue: pelotteluna). Jos synnytys jonkun mielestä on ollut kaikenkaikkiaan kamala kokemus, ei sitä varmaankaan kaunisteltua saa vaikka kuinka yrittäisi...
No joo, meni taas vuodatukseksi... Mutta kiinnostuksella siis lueskelen teidän synnärijuttuja! Se niissä on ollut ihana huomata, että kaikki ovat muistaneet mainita ne hyvät asiat, vaikka ehkä kivuliaita ja vaikeita synnytyksiä onkin ollut.
Ultrakuulumisia odotellaan monelta tänään. Jännityksellä taustalla seurailen, koska joulumammat alkavat itsestään ilmoitella
Orientoidu siinä sitten... Voipi olla myös, että vedän palkokasvin nenääni nykyään turhan herkästi, ja koen nää jutut turhan hlökohtaisena (lue: pelotteluna). Jos synnytys jonkun mielestä on ollut kaikenkaikkiaan kamala kokemus, ei sitä varmaankaan kaunisteltua saa vaikka kuinka yrittäisi...No joo, meni taas vuodatukseksi... Mutta kiinnostuksella siis lueskelen teidän synnärijuttuja! Se niissä on ollut ihana huomata, että kaikki ovat muistaneet mainita ne hyvät asiat, vaikka ehkä kivuliaita ja vaikeita synnytyksiä onkin ollut.
Ultrakuulumisia odotellaan monelta tänään. Jännityksellä taustalla seurailen, koska joulumammat alkavat itsestään ilmoitella
Margaret: :hug: Toivon että kaikki on hyvin!
(.) Mulla on tosi iso olo...Ruokahalu on mennyt ihan mahdottomaksi, voisin syödä (ja syönkin :ashamed: ) ihan koko ajan ja mitä vaan. Sit on kauhea ähkypuhkuolo ja masuun pistää ja pitää levätä ja yrittää sulatella...Käveleminen tuntuu jotenkin hankalalta. Luulen et ratkaisen ongelman silleen et käyn ostamassa isompia vaatteita Tänään päällä on tavalliset farkut ja oli kyllä vikatikki, näissä on tosi tukala olla ja ahistaa.
Joku valitti että työnteko ei oikein maistu - sama täällä :wave: Voisin vaan kaiket päivät lueskella vauvalehtiä kotisohvalla ja kasvattaa masua ja tunnustella pieniä potkuja :heart: Vähän hävettää välillä kun on niin laiska olo enkä oikein jaksa ottaa kantaa työpaikan asioihin - yritän sitten muistutella itseäni että olen tosiaankin raskaana ja silloin on ihan luvallista ottaa iisisti vai mitä
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille joulukuupino-kamuille!
(.) Mulla on tosi iso olo...Ruokahalu on mennyt ihan mahdottomaksi, voisin syödä (ja syönkin :ashamed: ) ihan koko ajan ja mitä vaan. Sit on kauhea ähkypuhkuolo ja masuun pistää ja pitää levätä ja yrittää sulatella...Käveleminen tuntuu jotenkin hankalalta. Luulen et ratkaisen ongelman silleen et käyn ostamassa isompia vaatteita
Tänään päällä on tavalliset farkut ja oli kyllä vikatikki, näissä on tosi tukala olla ja ahistaa. Joku valitti että työnteko ei oikein maistu - sama täällä :wave: Voisin vaan kaiket päivät lueskella vauvalehtiä kotisohvalla ja kasvattaa masua ja tunnustella pieniä potkuja :heart: Vähän hävettää välillä kun on niin laiska olo enkä oikein jaksa ottaa kantaa työpaikan asioihin - yritän sitten muistutella itseäni että olen tosiaankin raskaana ja silloin on ihan luvallista ottaa iisisti vai mitä
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille joulukuupino-kamuille!
Ai niin - Margaret: Unohdin vallan kommentoida. Toivottavasti kaikki todellakin on hyvin :hug: ! Kamalaa varmaan tässä vaiheessa joutua taas odottelemaan... Jaksamista ja halauksia :hug: !
Margaret jaksamista!
Schätzchen en tiedä tarkoititko mua tuolla Snoopyn lisäksi, joka ei halunnut kuulla synnytysjuttuja. Mä käsitin tuon Snoopyn jutun niin, että haluaa kyllä kuulla niitä juttuja. Mä ainakin ensimmäistä odottaessa jotenkin ihmettelin sitä, että ei olisi saanut olla luottavainen synnytystä kohtaan. Jos sanoi ääneen sen, niin melkein ivallisesti kommentoitiin, että kyllä sun mieli vielä muuttuu, kun oikein supistaa tai kun väliliha leikataan. Ihan kuin ensikertalaista oikein yritettäis pelottaa. Onko ne sitten naisten vastine armeijajutuille. Voi kyllä olla, että ymmärsin Snoopyn väärin.
En todellakaan väheksy niitä, joilla on huonoja kokemuksia tai synnytyspelkoa. Toki voi synnytys olla ihan kauheakin kokemus, kuten jollain tässä pinossa olikin. Olisko ollut Porche. Ja kaikista kokemuksista on hyvä tietää, mutta sellaista pelottelua en tajua. Ehkä muut sitä sitten ei oo kokeneet.
No ehkä mäkin silloin ekalla kerralla vedin sitten herneitä turhaan nenään, mutta ihmetytti silloin vain. Tai sitten mulla on tosi outoja ja ilkeitä tuttavia. Ja ei mulla mitään synnytysjuttuja vastaan oo tässäkään ketjussa. Eikä noita outoja kommetteja oo enää tullutkaan tällä toisella kertaa, liekö se joku perinne pelotella ensikertalaisia.
Juu ja en loukkaantunut Schätzchenin jutusta. Tuo ihan selvennyksenä, kun luin tuon yllä olevan kirjoitukseni ja siitä voi saada kuvan, että täällä nousis savu korvista. Ehei, tuntuu vaan, että ymmärsin jutun erilailla kuin sinä ja ehkä Snoopykin. Mutta mä oonkin tälläinen outolintu.
Schätzchen en tiedä tarkoititko mua tuolla Snoopyn lisäksi, joka ei halunnut kuulla synnytysjuttuja. Mä käsitin tuon Snoopyn jutun niin, että haluaa kyllä kuulla niitä juttuja. Mä ainakin ensimmäistä odottaessa jotenkin ihmettelin sitä, että ei olisi saanut olla luottavainen synnytystä kohtaan. Jos sanoi ääneen sen, niin melkein ivallisesti kommentoitiin, että kyllä sun mieli vielä muuttuu, kun oikein supistaa tai kun väliliha leikataan. Ihan kuin ensikertalaista oikein yritettäis pelottaa. Onko ne sitten naisten vastine armeijajutuille. Voi kyllä olla, että ymmärsin Snoopyn väärin.
En todellakaan väheksy niitä, joilla on huonoja kokemuksia tai synnytyspelkoa. Toki voi synnytys olla ihan kauheakin kokemus, kuten jollain tässä pinossa olikin. Olisko ollut Porche. Ja kaikista kokemuksista on hyvä tietää, mutta sellaista pelottelua en tajua. Ehkä muut sitä sitten ei oo kokeneet.
No ehkä mäkin silloin ekalla kerralla vedin sitten herneitä turhaan nenään, mutta ihmetytti silloin vain. Tai sitten mulla on tosi outoja ja ilkeitä tuttavia. Ja ei mulla mitään synnytysjuttuja vastaan oo tässäkään ketjussa. Eikä noita outoja kommetteja oo enää tullutkaan tällä toisella kertaa, liekö se joku perinne pelotella ensikertalaisia.
Juu ja en loukkaantunut Schätzchenin jutusta. Tuo ihan selvennyksenä, kun luin tuon yllä olevan kirjoitukseni ja siitä voi saada kuvan, että täällä nousis savu korvista. Ehei, tuntuu vaan, että ymmärsin jutun erilailla kuin sinä ja ehkä Snoopykin. Mutta mä oonkin tälläinen outolintu.
Voi että miten aika tuntuu menevän taas hitaasti. Lueskelin heinäkuisten
synnytyshöpinöitä ihan tippa silmässä. Tuntuu että siihen että meidän
pino kertoo samanlaisia juttuja menee ikuisuus..
Mutta sekin päivä tulee vielä!
Jännä tunne kun siirryin sieltä tänne meidän omaan pinoon, sellainen
olo kun olisi tullut takasin tuttujen luokse. Te ootte muuten kaikki
tulleet jännällä tavalla "tutuiksi", ihana toisaalta kun saadaan olla vielä monta kuukautta yhdessä!
Joo mulla on töissä tylsää eihän kuulosta yhtään siltä :kieh:
synnytyshöpinöitä ihan tippa silmässä. Tuntuu että siihen että meidän
pino kertoo samanlaisia juttuja menee ikuisuus..
Mutta sekin päivä tulee vielä!
Jännä tunne kun siirryin sieltä tänne meidän omaan pinoon, sellainen
olo kun olisi tullut takasin tuttujen luokse. Te ootte muuten kaikki
tulleet jännällä tavalla "tutuiksi", ihana toisaalta kun saadaan olla vielä monta kuukautta yhdessä!
Joo mulla on töissä tylsää eihän kuulosta yhtään siltä :kieh:
Täällä kans yks jota ei kiinnostais olla töissä enää... Mulle on nyt iskeny joku pesänrakennusvietti kun monta päivää järkkäilly mökkiä ja suunnitellu vauvan tavaroille paikkaa. Tuntuu vaan, että pitää nyt tehdä kaikki mahdollinen jos ei sitten myöhemmin enää jaksa..
Mä en oikein tiedä supistaako vai onko se vauva joka möngertää. Jollakin taisi olla vähän sama ongelma. Joskus on ihan selvästi vauva joka tyyrää ittensä myttyrälle yhteen kohtaan, mutta joskus en sit tiiä et mikä on ku vatsa on kovan tuntuinen. Kipeää ei ole tehnyt yhtään kertaa. Mutta ei varmaankaan vaarallista kun kuitenkin niin harvoin tulee.
Margaret, toivotaan että pikkuisella kaikki hyvin. Aika jännä, että tuollaiseen epätietoisuuten sut jätetty eikä oikein selvästi oo sanottu miks ei viel näy kunnolla.
Eka kerran tuli kommenttia että ei vaan kaks ois tuolla sun masussa kun vasta marras-joulukuun vaihteessa laskettu aika. Höh, ei tää nyt niin iso oo. Ihan sopiva mun mielestä. Torstaina neuvola, iik onkohan tullut miten painoa kun tähän mennessä siellä punnittuna ei vielä yhtään. Oman puntarin mukaan joku 4kg.
Synnytysjutuista ollut puhetta. Niitä on kiva lukea niin osaapahan ajatella mitä voi eteen tulla. Itse olen ollut kahta synnytystä seuraamassa kun olin työssäoppimisjaksolla. Kovasti äidit sanoivat, että saa tulla katsomaan jos uskaltaa ja tuumailivat, että kunhan ei mikään kammo iske. No ei iskenyt. Toinen synnytys oli aika pitkäkin, mutta kaikki meni hyvin ja ei jäänyt kammoja vaikka siinä suoli tyhjeni samalla ym. Jotenkin se kaikki oli vaan niin luonnollista. Tietysti ajatukset vois olla erilaiset jos olisi tapahtunut jotain dramaattista, mutta hyvä näin. Onko kenenkään synnytystä ollut opiskelija seuraamassa tai mitä ajattelette asiasta ( jos vielä ajattelette niin pitkälle )? Itse en oikein tiedä olisiko kiva jos siinä joku "ulkopuolinen" on seuraamassa toisaalta jos sattuisi olemaan kiva ja reipas opiskelija hänestä voisi olla jopa apua synnytyksen aikana.
:hug: kaikille ja hyviä vointeja!
Snoukku
Mä en oikein tiedä supistaako vai onko se vauva joka möngertää. Jollakin taisi olla vähän sama ongelma. Joskus on ihan selvästi vauva joka tyyrää ittensä myttyrälle yhteen kohtaan, mutta joskus en sit tiiä et mikä on ku vatsa on kovan tuntuinen. Kipeää ei ole tehnyt yhtään kertaa. Mutta ei varmaankaan vaarallista kun kuitenkin niin harvoin tulee.
Margaret, toivotaan että pikkuisella kaikki hyvin. Aika jännä, että tuollaiseen epätietoisuuten sut jätetty eikä oikein selvästi oo sanottu miks ei viel näy kunnolla.
Eka kerran tuli kommenttia että ei vaan kaks ois tuolla sun masussa kun vasta marras-joulukuun vaihteessa laskettu aika. Höh, ei tää nyt niin iso oo. Ihan sopiva mun mielestä.
Torstaina neuvola, iik onkohan tullut miten painoa kun tähän mennessä siellä punnittuna ei vielä yhtään. Oman puntarin mukaan joku 4kg. Synnytysjutuista ollut puhetta. Niitä on kiva lukea niin osaapahan ajatella mitä voi eteen tulla. Itse olen ollut kahta synnytystä seuraamassa kun olin työssäoppimisjaksolla. Kovasti äidit sanoivat, että saa tulla katsomaan jos uskaltaa ja tuumailivat, että kunhan ei mikään kammo iske. No ei iskenyt. Toinen synnytys oli aika pitkäkin, mutta kaikki meni hyvin ja ei jäänyt kammoja vaikka siinä suoli tyhjeni samalla ym. Jotenkin se kaikki oli vaan niin luonnollista. Tietysti ajatukset vois olla erilaiset jos olisi tapahtunut jotain dramaattista, mutta hyvä näin. Onko kenenkään synnytystä ollut opiskelija seuraamassa tai mitä ajattelette asiasta ( jos vielä ajattelette niin pitkälle )? Itse en oikein tiedä olisiko kiva jos siinä joku "ulkopuolinen" on seuraamassa toisaalta jos sattuisi olemaan kiva ja reipas opiskelija hänestä voisi olla jopa apua synnytyksen aikana.
:hug: kaikille ja hyviä vointeja!
Snoukku
IIIK |O . Mistä mun jutusta? Ei ole kyllä missään vaiheessa ollut tarkoitus loukata ketäänAlkuperäinen kirjoittaja Mrs Nobody:
. Nyt alkaa taas tulla niin väärinymmärryksen väärinymmärryksiä, että tuskanhiki alkaa tippumaan otsalta.
*puuh*Pahoittelen, jos jollain jutulla olen jotakuta loukannut.
Mä oon vähän jo miettinyt tuota asiaa, ja mun mielestä olisi ihan ok jos joku opiskelija/ opiskelijat tulisi synnytystä seuraamaan. Kaverini juuri kertoi juttua tästä, että hän oli ennen synnytystä päättänyt ettei ketkään "ulkopuoliset" pääsisi tätä kyseistä perhetapahtumaa seuraamaan. Kuinkas ollakaan, synnärillä tämä samainen kaveri pyörsi puheensa ja seuraamassa oli opiskelijoita. Ottipa yksi heistä kuvankin kun tuore isä leikkasi napanuoraa. Tämä kuva tosin oli kuuleman mukaan ehkä vähän liian "lääketieteellisestä näkökulmasta" otettu, eli isukki ja vauva olivat sivuosassa ja itse napanuorastahan tämä kuva oikeastaan oli
Kiva muisto kuitenkin.Mua ainakin ensisynnyttäjänä aikoinaan otti päähän suunnattomasti se että kaikki mun tuttavat ja sukulaiset olivat kaunistelleet mulle synnytyskertomuksiaan ja en todellakaan tiennyt mitä se saattoi
pahimmillaan olla. Mua ihan suututti jälkeenpäin kun kukaan ei
oikeasti kertonu MITÄ se pahimmillaan on jotta olisi voinut varautua edes jotenkin. Tuntui ihan siltä että mut oli petetty sen lisäksi huijattu synnyttämään siinä uskossa että se on helppoa.
Kai nyt jokainen tajuaa sen että ei se kaikilla ole yhtä vaikeaa nyt kun
vaikka esim minulla mutta tosiasia ja fakta voi olla myös se ettei kaikki mene "ihanasti". Tuskin täällä ketää PELOTELLAAN yhtään millään, sittenhän sen tietää kun on kokenut mitä se oli. :heart: :heart:
pahimmillaan olla. Mua ihan suututti jälkeenpäin kun kukaan ei
oikeasti kertonu MITÄ se pahimmillaan on jotta olisi voinut varautua edes jotenkin. Tuntui ihan siltä että mut oli petetty sen lisäksi huijattu synnyttämään siinä uskossa että se on helppoa.
Kai nyt jokainen tajuaa sen että ei se kaikilla ole yhtä vaikeaa nyt kun
vaikka esim minulla mutta tosiasia ja fakta voi olla myös se ettei kaikki mene "ihanasti". Tuskin täällä ketää PELOTELLAAN yhtään millään, sittenhän sen tietää kun on kokenut mitä se oli. :heart: :heart:
Puhut ihan mun suullani =) . Juuri noin mä ajattelen kans. Omat ystäväni on ennen mun raskautta aina jättäneet kertomatta lähes kaiken. Voisin siis melkein kuvitella, että vauva vaan pulpsahti ulos maailmaan sieltä jalkovälistä ja mitään negatiivista ei tapahtunut, joten seksikin olis sujunut vaikka saman tien.Alkuperäinen kirjoittaja Porsche:
Nyt sitten yhtäkkiä yllättäen mun raskaudesta kuultuaan ne on tajunnu, että ehkä se vois olla ihan positiivista, etten elä sellaisessa lapsellisessa kuvitelmassa, että ne vauvat vaan syntyy pikkaisen ponnistamalla (en kyllä ole niin kuvitellutkaan).
Innolla lueskelen nyt noita heinäkuisten juttuja ja vuodatan väliin pari kyyneltäkin liikutuksesta
. Täytyy tässä henkisesti valmistautua seuraavat kuukaudet B) .Opiskelijoista : En todellakaan halua mitään nuoria lääkiksen kandipoikia katselemaan synnytystäni. Jos saan päättää, niin eivät kyllä tulekaan |O .
Snoukku ja Tracy75: Ei TODELLAKAAN kiinnosta olla töissä. 71 työpäivää olis mammaloman alkuun... Säälittävää laskea tässä vaiheessa :ashamed: ...
Tuota päiväähän me kaikki jo odotellaan kuin kuuta nousevaa...!
Pääsisi nyt ensin täältä töistäkin äippälomalle... *huoh* Schätzchen on aloittanut jo tj-päivien laskemisen, pitäisköhän itsekin... Aamukampaa en tohdi vielä ostaa On varmaan ihan ihmisestä kiinni, kuka noita synnärijuttuja kertoo. Ei tuokaan ole mistään kotoisin, että kerrotaan että sieltä ne lapsoset vaan pulpsahtavat ulos (niinkuin sätseeni ilmaisi
), ei todellakaan! Varsinkin, kun Porschen kokemukset olivat mitä olivat. Uskon, että petetyksi itsesi tunsit. Itse aion jossain vaiheessa neuvolassa ottaa nuo hurjatkin kokemukset ja riskit puheenaiheeksi, jossei muutoin niistä mainita. Realistinen näkemys riittää, ilman kaunisteluja tai turhia värittämisiä saatikka pelotteluja. Kommentoidaan nyt tännekin; oletteko jo törmänneet tuohon tämän päivän iltiksen lööppiin? http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1412042 Karseeta luettavaa!
Jep, tuo festarijuttu on kerrassaan järkyttävä. Ihan alkaa suututtamaan tuollainen käytös. Kun itse on tätä lasta niin hartaasti toivonut ja yrittänyt ja raskautuminen ei ole ollut mikään itsestäänselvyys, niin pistää tosissaan vihaksi tuollaiset tapaukset. Toivon todellakin, että vauvalla tulee kuitenkin vielä olemaan ruusuinen tulevaisuus!!!
Jassoo. Sitten toisiin juttuihin. Onkos teillä muilla nyt mittailtu sitä kohdunpohjan korkeutta? Ja mitäpä teillä on siitä sanottu?
Neuvolan täti mittas multa tänään sen useamman kerran, ei vissiin uskonut silmiään...raskausviikkoja kasassa reilut 20 ja mitta oli jotain 23 cm. Sano että olis laittanut mut tuon takia äippäpolille tutkittavaksi, mutta kun jokatapauksessa olen tälläviikolla menossa rakenneultrattavaksi uudemman kerran (kun pikkuneiti/herra ei sitä sydäntään näytellyt), niin sanoi, että mainitse tuosta sitten samalla.
Johan tää raskaus tässä puoleenväliin niin malliikkaasti menikin. Nyt on sitten alkanut pukata jos jonkinnäköstä oiretta, selkä/lonkkakipuineen ja heikotuskohtauksineen.
Eli laittakaan noita sf mittoja, niin päästään "vertailemaan" niitä...
Jassoo. Sitten toisiin juttuihin. Onkos teillä muilla nyt mittailtu sitä kohdunpohjan korkeutta? Ja mitäpä teillä on siitä sanottu?
Neuvolan täti mittas multa tänään sen useamman kerran, ei vissiin uskonut silmiään...raskausviikkoja kasassa reilut 20 ja mitta oli jotain 23 cm. Sano että olis laittanut mut tuon takia äippäpolille tutkittavaksi, mutta kun jokatapauksessa olen tälläviikolla menossa rakenneultrattavaksi uudemman kerran (kun pikkuneiti/herra ei sitä sydäntään näytellyt), niin sanoi, että mainitse tuosta sitten samalla.
Johan tää raskaus tässä puoleenväliin niin malliikkaasti menikin. Nyt on sitten alkanut pukata jos jonkinnäköstä oiretta, selkä/lonkkakipuineen ja heikotuskohtauksineen.
Eli laittakaan noita sf mittoja, niin päästään "vertailemaan" niitä...
Kauhee tuo kuopion juttu... Vauvan puolesta tuli surullinen mieli.
Täällä on kivoja synnytyskertomuksia ollut... itselläni oli hiukan erilainen. Olin odottanut niin sitä äidin ja vauvan ensikohtaamista, mutta mulla esikoinen oli kakkinut lapsiveteen, joka oli sitten ihan puuromaisen vihreää. Siinä sitten mun jalkojen juuressa kätilö imaisi vauvan keuhkot puhtaiksi ja sitten hoitaja meni hiukan kauemmas tytön ja mieheni kanssa antamaan vauvalle lisähappea ym. Noin tunnin iässä sain sitten pikkuisen syliini ja ahnaasti alkoi heti hamuilla rintaa. itse olin synnytyksestä ihan sekaisin, etten oikein tajunnut aluksi mitä tapahtuu. Mies onkin jälkeenpäin sanonut, että ihmetys oli SUURI, kun en alkanut ensi töikseni itkemään ja huutamaan mitä tapahtuu, vaan pöyristyneenä katselin tapahtumaa... sanoinpa siihen, ettei sen ponnistamisen ja puhkimisen jälkeen ihan heti ollut aivot tapahtumassa mukana. Onneksi kaikki meni hyvin ja tyttö pääsi heti synnytyssalista kuitenkin vierihoitoon. Se tunne on uskomaton, kun sen oman pikkuisen ensi kerran näkee ja saa syliin... =) Sitä kun ei osaa sanoin kuvailla, vaikka aika hyvin se täällä kuvailtu on. =) Synnytys sinänsä oli upea kokemus, vaikkakin kivulias. Mutta sillä kivulla kun oli tarkoitus, niin se on ihan erilaista kipua, ainakin mun mielestä... Ja ei kenelläkään varmaan ihan kivutonta synnytystä ole ollut =)
Omaan napaan sen verran, että tänään oli paluu pariksi päiväksi töihin, kun oli koulutuspäivä. Huomenna vielä toinen koulutus ja sitten on vielä viikon loma tytön kanssa. 7 tuntia suurimmaksi osaksi istumista auditoriossa. kyllä oli kroppa kovilla. En millään meinannut jaksaa sitä istumista. Häntäluuhun koski ja vatsaa nipisteli. Nyt ymmärrän istumatyötä tekeviä... Eikä oikein kehdannut täydessä salissa kesken luennon nousta seisomaan ja jalkoja lepuuttelemaan. Onneksi huomenna ei ole mitää luentojuttuja niin voi seisoakin välillä ja rauhassa venytellä. taas tuli niitä ihania kommentteja tästä vatsan koosta. Tiedän kyllä, että se on isooooo... =) Positiivinen kommentti oli, että sulle on tullut vaan toi maha... Joo, kiitos,kiitos, tiedän itsekin näyttäväni valaalta, mutta kiitos kohteliaisuudesta... Työkavereita oli oikeasti mukava nähdä pitkästä aikaa ja kai sinne töihinkin sitten loppujen lopuksi on mukava palata kuitenkin. Mulla on ollut nyt kaksi päivää navan alapuolella sellaista ihme pistokipua aina aika ajoin. Kärsiikö joku muu samanlaisesta vaivasta tai onko tietoa mistä voisi johtua? Pikkuinen on ollut pari päivää selvästi rauhallisempi. potkut kyllä alkanut tuntua tosi selvästi. iana tunne! =)
Riikkuli 21+1
Vauvan puolesta tuli surullinen mieli. Täällä on kivoja synnytyskertomuksia ollut... itselläni oli hiukan erilainen. Olin odottanut niin sitä äidin ja vauvan ensikohtaamista, mutta mulla esikoinen oli kakkinut lapsiveteen, joka oli sitten ihan puuromaisen vihreää. Siinä sitten mun jalkojen juuressa kätilö imaisi vauvan keuhkot puhtaiksi ja sitten hoitaja meni hiukan kauemmas tytön ja mieheni kanssa antamaan vauvalle lisähappea ym. Noin tunnin iässä sain sitten pikkuisen syliini ja ahnaasti alkoi heti hamuilla rintaa. itse olin synnytyksestä ihan sekaisin, etten oikein tajunnut aluksi mitä tapahtuu. Mies onkin jälkeenpäin sanonut, että ihmetys oli SUURI, kun en alkanut ensi töikseni itkemään ja huutamaan mitä tapahtuu, vaan pöyristyneenä katselin tapahtumaa... sanoinpa siihen, ettei sen ponnistamisen ja puhkimisen jälkeen ihan heti ollut aivot tapahtumassa mukana.
Onneksi kaikki meni hyvin ja tyttö pääsi heti synnytyssalista kuitenkin vierihoitoon. Se tunne on uskomaton, kun sen oman pikkuisen ensi kerran näkee ja saa syliin... =) Sitä kun ei osaa sanoin kuvailla, vaikka aika hyvin se täällä kuvailtu on. =) Synnytys sinänsä oli upea kokemus, vaikkakin kivulias. Mutta sillä kivulla kun oli tarkoitus, niin se on ihan erilaista kipua, ainakin mun mielestä... Ja ei kenelläkään varmaan ihan kivutonta synnytystä ole ollut =) Omaan napaan sen verran, että tänään oli paluu pariksi päiväksi töihin, kun oli koulutuspäivä. Huomenna vielä toinen koulutus ja sitten on vielä viikon loma tytön kanssa. 7 tuntia suurimmaksi osaksi istumista auditoriossa. kyllä oli kroppa kovilla. En millään meinannut jaksaa sitä istumista. Häntäluuhun koski ja vatsaa nipisteli. Nyt ymmärrän istumatyötä tekeviä... Eikä oikein kehdannut täydessä salissa kesken luennon nousta seisomaan ja jalkoja lepuuttelemaan.
Onneksi huomenna ei ole mitää luentojuttuja niin voi seisoakin välillä ja rauhassa venytellä. taas tuli niitä ihania kommentteja tästä vatsan koosta. Tiedän kyllä, että se on isooooo... =) Positiivinen kommentti oli, että sulle on tullut vaan toi maha... Joo, kiitos,kiitos, tiedän itsekin näyttäväni valaalta, mutta kiitos kohteliaisuudesta... Työkavereita oli oikeasti mukava nähdä pitkästä aikaa ja kai sinne töihinkin sitten loppujen lopuksi on mukava palata kuitenkin. Mulla on ollut nyt kaksi päivää navan alapuolella sellaista ihme pistokipua aina aika ajoin. Kärsiikö joku muu samanlaisesta vaivasta tai onko tietoa mistä voisi johtua? Pikkuinen on ollut pari päivää selvästi rauhallisempi. potkut kyllä alkanut tuntua tosi selvästi. iana tunne! =) Riikkuli 21+1
käytiin sit tänään ultrassa. kaikki oli hyvin vauvalla.. painoa vauvalla oli 476g ja ette usko kuinka yllätyin kun nähtiin että siellähän onkin poika. :heart: Oli jotenkin kokoajan ollu niin tyttöfiilis.. mutta empä ollu ainoo jolle fiilikset teki tepposet. hih.. näin itekkin niin selvästi pojan vehkeet. ihana! Mies ja lapset oli myös ultrassa mukana, tyttö ihmetteli kun vauva näky ruudussa, ja poika toisteli kätilön sanoja: tuossa on pää! oli se kyllä ihana tapahtuma. :heart:
no nyt ei oikein ajatukset liiku.. joten poistun takavasemmalle. tsemppivä ja onnea muille ultraan ja jo ultrassa käyneille!
no nyt ei oikein ajatukset liiku.. joten poistun takavasemmalle. tsemppivä ja onnea muille ultraan ja jo ultrassa käyneille!
Siis ei, ei, ei. Minä en oo loukkaantunut etkä toivottavasti sinäkään.Alkuperäinen kirjoittaja Schätzchen:IIIK |O . Mistä mun jutusta? Ei ole kyllä missään vaiheessa ollut tarkoitus loukata ketäänAlkuperäinen kirjoittaja Mrs Nobody:
Nyt alkaa taas tulla niin väärinymmärryksen väärinymmärryksiä, että tuskanhiki alkaa tippumaan otsalta.
Pahoittelen, jos jollain jutulla olen jotakuta loukannut.
Eli kun vastasin siihen sun viestiin (josta siis tuo ylin lainaus on) ja ite luin sen, aattelin siitä voivan saada sen kuvan, että oon kiukusissani vaahdonnut. Siksi siis selvensin vaan, etten oo mistään herneitä nenään vetänyt, kun vaikutti se teksti niin töks-töks. Kun välillä kirjoitetuista jutuista voi saada väärän kuvan, kuin puhuttuna saman asian esittäis. Vähän niinkuin ennakkoon yritin välttää mahdollisen selkkauksen, mutta en nyt onnistunut
. Tajuaakohan tästä nyt, mitä tarkoitin alunperin, on niin vaikea saada kirjoitettua järkevästi.Mrs Nobody:
*huokaisee taas helpotuksesta*
Pi pa re : Hurjasti onnea hyvistä ultrakuulumisista ja pojasta :heart: . Olikos sullakin mahakarvoja? Että tiedän huomenna tarkkailla vauvelin jalkoväliä ...
Kuopion juttu oli kamala :snotty: . Just tollaset vastuuntunnottomat sitten saa lapsia ja moni ikuisesti lapsista haaveillut, todella lapsia ansaitseva ei koskaan .
Missäs ne muut tänään ultrassa käyneet luuraa? Kuulumisia kaivataan...
Hyvä =) - en minäkään, joten kaikki siis ok.
*huokaisee taas helpotuksesta*Pi pa re : Hurjasti onnea hyvistä ultrakuulumisista ja pojasta :heart: . Olikos sullakin mahakarvoja? Että tiedän huomenna tarkkailla vauvelin jalkoväliä
...Kuopion juttu oli kamala :snotty: . Just tollaset vastuuntunnottomat sitten saa lapsia ja moni ikuisesti lapsista haaveillut, todella lapsia ansaitseva ei koskaan
.Missäs ne muut tänään ultrassa käyneet luuraa? Kuulumisia kaivataan...
Noihin synnytysjuttuihin vielä, että kyllä mäkin halusin ihan realistisesti kuulla minkälaista se on. Mun sisko oli suurinpiirtein ainut, joka sanoi että kyllä varmasti sattuu niin pirkuleesti mutta on se sen arvoistakin. Kun monesti just kun puhui positiivisesti edessä olevasta, vastattiin suurinpiirtein, että oota vaan kun sinne pääset niin ei kuule oo mitään herkkua, repeät ja vuodat kuiviin (noin kärjistetysti sanottuna).
Opiskelijoista synnytyksessä. Mulla itellä oli opiskelija synnytyksessä, joka teki kaikki työn kätilön valvonnassa. Tää neitonen oli ranskalainen ja aivan ihana ihminen. Ainut hankaluus oli, se kun piti englanniksi kommunikoida. Ite ei nyt siinä tuskissa ihan hirveesti tullut englanninkielinen synnytyssanasto mieleen ja kun ranskalaisten englannintaitokin on aika puutteellista, että piti kyllä ottaa kädet avuksi että tuli ymmärretyksi. Missään vaiheessa multa ei kysytty saako tuo opiskelija sinne tulla. Ehkä olisin passittanut pois, mutta näin jälkikäteen ei mitään pahaa sanottavaa. Oli aivan mahtavan huolehtiva ihminen. Tikkejä laitettaessa moneen kertaa kysyi, ettei vaan ota kipeää ja koko ajan huolehti, että kaikki oli hyvin.
No joo poistun taas.
Opiskelijoista synnytyksessä. Mulla itellä oli opiskelija synnytyksessä, joka teki kaikki työn kätilön valvonnassa. Tää neitonen oli ranskalainen ja aivan ihana ihminen. Ainut hankaluus oli, se kun piti englanniksi kommunikoida. Ite ei nyt siinä tuskissa ihan hirveesti tullut englanninkielinen synnytyssanasto mieleen ja kun ranskalaisten englannintaitokin on aika puutteellista, että piti kyllä ottaa kädet avuksi että tuli ymmärretyksi. Missään vaiheessa multa ei kysytty saako tuo opiskelija sinne tulla. Ehkä olisin passittanut pois, mutta näin jälkikäteen ei mitään pahaa sanottavaa. Oli aivan mahtavan huolehtiva ihminen. Tikkejä laitettaessa moneen kertaa kysyi, ettei vaan ota kipeää ja koko ajan huolehti, että kaikki oli hyvin.
No joo poistun taas.
Alkuperäinen kirjoittaja Schätzchen:Mrs Nobody:Hyvä =) - en minäkään, joten kaikki siis ok.
/quote]
=) . Kaikki ok, ollut koko ajan. En vaan oo mikään ruuneberi, enkä osaa asiaani ilmaista niinkuin haluisin.