Joulun vietto ilman lasta. =o(

[ahdistaa!]

Aivan kamala ajatuskin. Olen eronnut vuosi sitten marraskuussa. Viime joulun vietimme silti yhdessä, koska erosta oli niin vähän aikaa. Nyt se ei enää onnistu. Meillä on poika vuoroviikoin isällään ja mulla. Jouluviikko osuu isälle. Saan hakea pojan joulupäivänä, mutta nyt iski jo aivan kauhea ahdistus siitä, että miten selviän siitä ensimmäisestä jouluaatosta kun en saa sitä poikani kanssa viettää? Tottakai kaikkein tärkeintä on se että pojalla olisi mahdollisimman kiva joulu, mutta kyllä tuo omakin "selvityminen" mietityttää. En pysty itkemättä edes ajattelemaan koko asiaa. Ja pakkohan se siitä on selvittävä eihän siinä auta. Yksi päivähän se vain on, mutta kun se on jouluaatto, niin se tuntuu äärimmäisen pahalta. Kaikki muistot tulvivat taas mieleeni. Poikakin vielä pari kuukautta sitten kirkkain silmin mulle totesi, että sitten kun on joulu niin iskä voi taas tulla meille. Tietysti puhuin hänen kanssaan asiat, mutta kyllä sydämestä riipaisi!

Kohtalotovereita??

 

[Peppari]

Mä oikein odotan että lapsi pääsee isälleen viettämään joulua. Miksi ladata yhteen vaivaiseen päivään niin paljon tunteita ja odotuksia? Viettäkää te lapsen kanssa joulu englantilaiseen malliin eli juurikin joulupäivänä.

 

[vicy]

Itse olen tuotakin asiaa miettinyt, silloin kun miehen kanssa meni huonommin. Itse ajattelen asian iin että en viettäisi joulua aattona ollenkaan, vaan viettäisin ihan normaalia iltaa yksinäni ja sitten kun lapset tulisi joulupäivänä/tapaninpäivänä niin viettäisin sitten joulua lasten kanssa, antaisin omat lahjat/meidän suvulta tulleet lahjat jne. Sillälailla olisi itsellekin helpointa.

 

[ahdistaa!]

Kyllä mulla ajatuksena onkin että joulupäivänä kun haen pojan niin täällä on sitten odottamassa lahjoja, ja vietämme kivan päivän. En mä siltin voi sille mitään että tuntuu pahalta se jouluaatto. Kaipa se siitä sitten menee, niinkuin sanottu, toivottavasti kuitenkin pojalla olisi sellainen joulu ettei hän alkaisi edellisiä jouluja haikeudella muistelemaan.

 

["vieras"]

Miksi ette enää voi viettää yhdessä? Olette kutenkin väliessä koska lapsi ajatteli että voitte viettää yhdessä. Oletko ehdottanut yhdessä viettämistä?

Voimia kuitenkin! Yritä ajatella että jouluaatto on vain yksi ilta. Joulupäivä on koko päivä

 

["Nomi"]

Jep, erottiin kesällä ja isällä ensimmäinen aatto. Menen vanhempieni ja veljieni kanssa syömään ja tissuttelemaan aatoksi. Mieluummin lasten kanssa mutta joulupäivänä sitten,

 

["poikia3"]

Ap, ymmärrän sinua hyvin. Olen täysin jouluihminen ja joulu on lasten juhla. Vaikka itse kuinka viettäisi joulua mikä päivä tahansa, ympäröivä maailma viestiin joulun olevan 24. päivä.

Minä olen ekan lapsettoman joulun aikaan lähtenyt viettämään sitä ulkomaille. Meidän sopimuksen mukaan lapsi on siis vuorojouluin aina toisella vanhemmalla - ja tarkoitaa siis kaikkia joulun pyhiä.

Nyt kun on useampi lapsi, ja esikoinen on jo iso, ei tunnu enää niin pahalta. Mutta hullulta tuntuu tehdä esim. jouluruuat kahdesti - mutta olen tehnyt niin, niinä vuosina, kun esikoinen on ollut isällään. Se kun on ollut lapsen toive.

 

[ahdistaa!]

Ollaan hyvissä väleissä kyllä, mutta molemmat uusissa suhteissa, tuskin exät hyväksyisivät yhteistä joulunviettoa. Enkä kyllä enää haluaisikaan, mutta surettaa se silti kun muistelee edellisiä jouluja. Tällasissa tilanteissa mulle tulee niin epäonnistunut olo, kun en pystynyt lapselleni tarjoamaan ehjää kotia. =o(