A
ap.
Vieras
Lapsi menee jouluksi isälleen. Viime jouluna sanoin suoraan että tää lapsi on joulun mun kanssa, en jousta yhtään, nyt tänä vuonna (kun erokaan ei ole niin kipeä aihe) ajattelin että oikeuden nimissä mun on päästettävä lapsi (3v) isänsä luo jouluksi, kun niin pyysi.
...Ei täs muuta, kuin että ikävältä tuntuu. Tuleehan toi kotiin sitten joulupäivän iltana, mutta mitä MÄ nyt teen jouluna? ...Jos totta puhutaan, en oo jaksanut ees aloittaa mitään joulupuuhia, olen ajatellut että ne on mun ja lapsen yhteisiä juttuja. Sitäpaitsi tässä on nyt ollut kaikenlaisia muitakin vastoinkäymisiä, oon tosi stressaantunut ja käyn vähän äärirajoilla muutenkin. Tänä jouluna eksän nyksä onkin sitten pistänyt ranttaliksi ton joulu-jutun kanssa, tuntuu etten viitsi lähteä edes "kilpailemaan" itse tehtyjen joulukalentereiden ja porojen paijaamisten kanssa. Hyvä kun oon jaksanut katsoa että missä laatikossa ne joulukoristeet sijaitsee...
Pääasiahan on, että lapsi saa hyvän joulun. Mitä lähemmmäs se joulu tulee, sitä hermoheikommaksi oon ruvennut, itkettää ihan tyhmätkin jutut. Enkä TODELLA tiedä, mitä teen keskenäni sen viikon ennen aattoa, puhumattakaan aatosta ja jouluaamusta. ...Tai joulupäivän illastakaan, kun lapsi tulee kotiin. Oon jotenkin niin väsynyt ja surullinen. ...En jaksaisi mennä vanhempienkaan luo murjottamaan ja raahaamaan tätä synkkää pilveä niden joulun ylle.
Miten aikuisten ihmisten on tarkoitus viettää joulua yksin? Mitä tässä voi tehdä, että edessä ei olisi vuoden inhottavin ilta? Miten muut toimii?
...Ei täs muuta, kuin että ikävältä tuntuu. Tuleehan toi kotiin sitten joulupäivän iltana, mutta mitä MÄ nyt teen jouluna? ...Jos totta puhutaan, en oo jaksanut ees aloittaa mitään joulupuuhia, olen ajatellut että ne on mun ja lapsen yhteisiä juttuja. Sitäpaitsi tässä on nyt ollut kaikenlaisia muitakin vastoinkäymisiä, oon tosi stressaantunut ja käyn vähän äärirajoilla muutenkin. Tänä jouluna eksän nyksä onkin sitten pistänyt ranttaliksi ton joulu-jutun kanssa, tuntuu etten viitsi lähteä edes "kilpailemaan" itse tehtyjen joulukalentereiden ja porojen paijaamisten kanssa. Hyvä kun oon jaksanut katsoa että missä laatikossa ne joulukoristeet sijaitsee...
Pääasiahan on, että lapsi saa hyvän joulun. Mitä lähemmmäs se joulu tulee, sitä hermoheikommaksi oon ruvennut, itkettää ihan tyhmätkin jutut. Enkä TODELLA tiedä, mitä teen keskenäni sen viikon ennen aattoa, puhumattakaan aatosta ja jouluaamusta. ...Tai joulupäivän illastakaan, kun lapsi tulee kotiin. Oon jotenkin niin väsynyt ja surullinen. ...En jaksaisi mennä vanhempienkaan luo murjottamaan ja raahaamaan tätä synkkää pilveä niden joulun ylle.
Miten aikuisten ihmisten on tarkoitus viettää joulua yksin? Mitä tässä voi tehdä, että edessä ei olisi vuoden inhottavin ilta? Miten muut toimii?