Hei!
Enpä ole taas ainakaan viikkoon ehtinyt tänne. Töissä hirveä kiire, kun sain kuulla että joudun jäämään jo viikkoa aikaisemmin pois, en saakaan jättää pitämättömiä lomia vanhempainvapaan loppuun kuten ennen.
Toisaalta hyvä vain kun on kiire ja muutakin ajattelemista kuin oma olo.
PipetiPoolle jaksuja :hug: kohtalotoverilta! Itsekään en pidä itseäni täysin työkuntoisena, mutta olen halunnut sinnitellä siellä jotta ei tarvitsisi viettää päiviä vain oman pään seurassa. Mutta jokainenhan reagoi ja toipuu omalla tavallaan.
AC:lle myös hali liikkumattomuuden takia, se on kyllä hirveä tunne! Minähän jouduin edellisodotuksessa vielä rv 27+5 ekstraultraan kun liikkeitä ei tuntunut. Onneksi tämä toinen on ollut parempi liikkumaan. Voimia myös
OmituiselleOtukselle,
NullPointsille ja muille, joilla on ollut huolestuttavia kokemuksia.
Asumisesta oli juttua aikaisemmin. Meillä on 58 neliön mini-kolmio, ja täällä jatkamme elämää neljännenkin perheenjäsenen synnyttyä. Helsingin hinnoilla ja meidän palkoillamme ei ole mitään asiaa normaalikokoiseen perheasuntoon.
Perätilassa oli meidänkin pienoisemme viimeksi kun neuvolassa käytiin, eli maanantaina. On tosin aina välillä myös poikittain, eli tuntuu mahtuvan vielä hyvin kääntyilemään. Ja kun se leikkauspöytä erittäin todennäköisesti odottaa anyway (iso vauva tulossa ja hiljan tehty sektio takana) niin ihan sama sitten tuon asennon kanssa... Alatiesynnytystä olen minäkin toivonut, kuten täällä moni muukin on kirjoitellut, mutta taitaapa taas jäädä haaveeksi
Ja mitään erityistä seurantaa ei ole mulla tän pt-asian tiimoilta, joskus rv 36 paikkeilla se synnytystapa-arvio kyllä, mutta se siis siksi kun edellinen synnytys päättyi sektioon. Siitä muuten
toivuin varsin helposti, ja ihan seuraavana päivänä leikkauksesta hoidin jo vauvaa täysin itse. Tällä kertaa en sitä vain haluaisi siksi, kun on tuo esikoinenkin nosteltavana, ja JOS joskus haluamme kolmannen, niin eduksi olisi kun ei olisi kahta sektiota takana.
Hankinnoista: Ei ole ostettu juuri mitään, pari vaatekappaletta ja pari
tuttia. Mutta esikoiselta onkin lähes kaikki olemassa. Tuplarattaat hommaamme jossain kurvissa, ja jotain pikkuhankintoja varmaan lisää vielä.
Terhikille ja muille, joilla mies ei ole kovin innokas, jaksamista! Meillä mies ottaa mun mielestä tähän odotukseen enemmän osaa. Ei tosin kummallakaan kerralla ole ollut mikään "intoilija", mutta nyt useammin esim. silittää masua ilman komentamista
kuin edelliskerralla. Mutta ei ole siis mitään päivittäistä.
Vauvauinti tuntuu vielä aika kaukaiselta
mutta varmaankin menemme taas. Sisarusuintiin siis tällä kertaa, pitäähän tuo esikoispoikakin tietysti ottaa mukaan!
Tärinää tuntui esikoisen odotuksessa usein, nyt ei. Hermostoa eikä pissaamista
epäilen minäkin, koska tärinä saattoi kestää tunninkin yhtä soittoa, tuskin niin hartaasti olisi ruikkinut
Naputtaja - pyydäpä, että kilpirauhasarvot tarkistetaan! Voi hyvinkin olla väsymyksen syy!
Painoarvio oli meillä 1290 g viikolla 28+0. Kuulemma keskikäyrän yläpuolella, Tekayn sivujen mukaan kutakuinkin keskikäyrällä (tai ainakin syntymäpaino olisi selvästi alle 4 kg jos jatkaa samaa käyrää, ultraavan lääkärin mukaan "ainakin neljä kiloa" kun syntyy). Mutta joo, iso mulla oli esikoinenkin (55 cm ja 4,4 kg) joten odotukset ovat "korkealla"
nytkin.
Kas niin, eiköhän tässä ole tullut jo romaania koko poissaolon edestä... Omassa olemisessa nyt ei niin kertomista tällä hetkellä, päivä kerrallaan elän ja pärjäilen. Fyysisesti kaikki hyvin, sitä hiukan kohonnutta paastosokeria lukuun ottamatta - painot ja paineet olleet koko odotuksen ok, jne.
t. Grynna 30+2