Joulukuu 8

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja AnniinaA
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olen pahoillani, jos viestini jäi vaivaamaan, olin vaan niin kamalan järkyttynyt tapahtuneesta. Tällaista ei saisi tapahtua, ja sitäpaitsi omasta kokemuksesta -- kaksi kertaa kättärillä synnyttäneenä -- voin sanoa, että ikävä kyllä virheitä tapahtuu enemmän kuin halutaan myöntää.
 
Paljon onnea Minnille tyttövauvan johdosta. Täällä vielä odotellaan omaa vuoroa :) Olen ottanut käyttöön sen kolmen s:n taktiikan, mutta ei vielä tulosta. Meidän maha-asukki on nyt n.3500g eli kokonsa puolesta saisi jo syntyä. Sitä paitsi mies on ensi viikolla yötöissä (ajaa rekkaa) eikä todellakaan pääse toiselta puolelta suomea synnytykseen mukaan jos se silloin alkaa.

Jos Minni jaksat niin tule kertomaan tarkemmin kuinka synnytys meni ja kuinka vauva arki on alkanut. Uskoisin että meille kaikille tekee hyvää kuulla kivojakin uutisia kaiken surun keskellä. Elämä jatkuu ja meidän on hyvä myös muistaa niitä positiivisia asioita tälläkin palstalla. En tarkoita että pitäisi unohtaakaan, mutta ollaan myös onnellisia niistä iloisista uutisista :)

Mukavaa pakkaspäivää mammat !
 
EI VOI OLLA TOTTA!!!

Olen todella pahoillani Minnan omaisten puolesta. Eihän tästä montaa päivää ole kun hän kävi itse laittamassa viestiä ketjuun myrkytyksestään. Silloin ei vielä osannut odottaa että jotain näin järkyttävää tapahtuisi.
Itsekin vielä arvelin jonkun meistä synnyttävän juuri 5.12. Mutta eihän se näin pitänyt mennä...todella lohdutonta.
Pienelle vauvalle toivotan kaikkea hyvää elämään ja isälle...en edes tiedä mitä tässä voisi sanoa.

Itse alan hiljakseen kärsiä uupumuksesta, kun miehestä ei ole apua vauvan hoidossa...mutta nyt sai taas elämä ihan uudet mittasuhteet...turha tässä on mitään kitistä kahden tunnin unista vuorokaudessa kun joku joutuu vielä tekemään surutyötä samalla.

Toivon todella teille kaikkea hyvää tästä eteenpäin ja paljon rakkautta. Vaikkei se tässä juuri lämmitä niin onneksi lapsi kuitenkin on terve ja vielä jonain päivänä se tulee olemaan lohdutus kuinka paljon hän äitiään muistuttaa.
 
Synnytys meni hyvin, ainakin kun nyytti kainalossa on kullannut muistot :o)
Lapsivedet meni rv 38+2 ja siitä sairaalaan. Siellä odottelimme vuorokauden supistuksien alkamista mutta kun ei kuulunut niin lääkäri vähän avitti (joku pilleri kohdunsuulle) ja siitä se ilo sitten alkoi. 15 tuntia meni välillä vähemmän ja välillä enemmän mukavasti kunnes tuli ponnistusvaihe. Se menikin sitten 10 minuutissa (aika pieni vauva ja hyvä lihaskunto) ja palkinto oli rinnalla.
Kivunlievityksenä perinteiset jättipallo, jyväpussi, keinutuolijutut ja sitten aquarakkulat, ilokaasu ja autuaaksi tehnyt epiduraali. Sen jälkeen ei kyllä koskenut enää mihinkään....
Vauva-arki on lähtenyt mukavasti. Aika säännöllistä 3-4h välein syöttöä ja loput ajasta neiti lähinnä nukkuu. Välillä jaksaa hiukan seurustella. Senkin lähinnä iskälle kun se ilmaantuu paikalle. Äitin jutut ei taida kiinnostaa :0)

Kyllä itselläni oli aika huoli että miten se vauvan kanssa pärjää mutta sairaalasta saa hyvät ohjeet ja varmuuden. Jopa tälläinen tumpelo ensisynnyttäjä....
 
Ulkopuolisena luin tämän ketjun ja järkytyin Minnan kohtalosta. Syvät osanottoni omaisille ja etenkin miehelle, enkeleitä pienen tytön matkan varrelle. Hänessä kuitenkin elämä jatkuu.
 
Järkyttäviä nuo Minnan kuulumiset...Lämmin osanottoni suuressa surussanne!! Isälle ja vauvalle jaksamista & voimia!

Minni: Onnea pikku prinsessan syntymän johdosta!!

Täällä vaan odotellaan. Laskettuaika oli eilen, mutta mitään ihmeempiä merkkejä synnytyksen lähetymisestä ei ole. Perjantaina ja lauantaina oli hyvin pikkasen ruskehtavaa vuotoa (limatulppa??) ja supistuksiakin ollut silloin tällöin. Itsenäisyyspäivänä ja toissa yönä oli suppareita tunnin ajan lähestulkoon säännöllisesti, mut siihenpä ne jäivät. Nyt on muutamana iltana oikeasta tisusta tiputellut maitoa?? Lakanalle tullut ihan märkä läntti.

Kolmen s-:n tekniikka ollut käytössä, mut eipä tunnu auttavan. Isäntä lisäsi siihen yhden R:nkin yrittäen saada riidan poikasen aikaiseksi, mutta ei sekään onnistunut :) Tänä aamuna oli proteiinit 1+:lla (ekan kerran), mut verenpaine ihan normaali. Tuosta yhdestä plussasta ei varmaan tarttee säikähtää?? Antovat siis neuvolasta viime viikolla verenpainemittarin & pissatikut mukaan, ihan siks, että saan seurailla. Paineet kun meinas hypätä (hoitsun mittaamana). Mut itse mitattuna on ollu ihan normaalit arvot. Osaan jännittää joka kerta, kun toinen mittaa. Mikä lie? Huomenna ois onneks aika äitipolille...saa nähä käynnistävätkö? Toivottavasti!! On sen verran alamasu kipee ettei tästä olosta enää kauheesti nauti. Synnytystapa-arviossa (rv36+3) vauvan paino arvio oli n.3400g, joten tämänhetkinen arvio voi hipoa neljää kiloa tai ylikin. Sen suhteen toivonkin että synnytys käynnistettäisiin. Kun kysyin lääkäriltä, että mahtuuko vauva tulemaan alateitse, niin tuumasi vaan että se nähdään sitten synnytyksessä. Toivottavasti eivät sit ähellytä tuntikaupalla ja huomaa, että eipä mahdukaan.

Mullakin on tullu palstaa seurailtua, mut ite oon tosi huono kirjottaa. Mut nyt sain jotain aikaan...

Poksahtamista odotellen & kaikille masukkaille tsemppiä toivotellen
Hansu rv40+1
 
VOI JÄRKYTYSTEN JÄRKYTYS! Veti aivan sanattomaksi tämä tragedia.

Valtavasti voimia Minnan perheelle ja läheisille! Ei voi muuta kuin itkeä.

Suojelusta ja enkeleitä pienen tytön elämään. Ja isän kans.


 
Voi hyvä ihme sentään. Sanotaan, että kaikella on tarkoituksensa. Tämä on jo aivan liikaa!! Yritän saada kirjoitetuksi kyynelten seassa. Ei löydy niin paljon sanoja kuinka pahoillani olen ja rintaa puristaa. Siunausta ja jaksamista Minnan läheisille, isälle ja pikku-prinsessalle. Taivaanisä auttakoon teitä jaksamaan.
 
Sivullisena luin tämän ketujun!!

Lämmin osanotto Minnan läheisille etenkin isälle ja pikkuiselle-tyttövauvalle. Taivaanisä siunatkoon, varjelkoon ja antaa voimia suuren surun keskellä.
 
Meille syntyi kolmas tyttö 7.12. (38+4). Hän painoi 3300 g ja oli 49 cm pitkä. Kerron lisää kunhan saan univelan jonkinlaiseen tasapainoon. Pliis, joku jolla on enemmän aikaa, aloittakaa uusi joulukuisten ketju! Osanottoni Minnan läheisille ,-(
 
Olen ammatiltani kätilö ja tuo luku ei taida ihan pitää paikkaansa(5/100000)koska esim.vuonna 2003 kuoli kemissä L-pks kaksi äitiä ja vauvaa raskausmyrkytykseen ja siellä synnytyksiä on n700 vuodessa ja samana vuonna kuoli myöskin oyks.ssa yksi äiti raskausmyrkytykseen.
 
Huomasin Minnan kuolinilmoituksen Hesarista viikonloppuna ja jo silloinkin vierähti kyynel poskelle. Nyt huomasin tämän ketjun ja olen tosi järkyttynyt.

Osanottoni Minnan omaisille ja ystäville. Paljon voimia jaksaa eteenpäin. Onneksi pieni prinsessa on muistuttamassa elämän jatkumisesta!
 

Similar threads

Yhteistyössä