***Joulukuiset lumihiutaleet 2010 SYYSKUUSSA***

Mandy arvaappa vaan, mulle on tullut kans suonikohjut häppäreihin. Ei oo kivaa ei, viime viikolla huomasin, kun leikkasin sieltä päin karvoja. Tosin mulla kyllä tuntuu niissä aina välillä kiristystäkin. Aluksi luulin, että siellä on karva huonosti, mutta taitaakin olla noi suonikohjut. Toivottvasti lähtee synnytyksen jälkeen pois.:ashamed:

Lisäksi olo tuntuu aika isolle. Mulla on tullut painoa alusta asti noin 7,5 kg. Tanssitunnilla varsinkin olo on iso. Mä en voi katsoa enää sitä dance ohjelmaa, kun aloin itkeä sen aikana, kun siellä on niin paljon mulle tuttuja ja itse koen nyt itseni isoksi.:| Ja mulla tuntuu samanlailla kuin Mandylla, että pissatessa pää tuntuu tosi alhaalla olevan.

Vielähän tuota painoa tulee toki lisää, mutta ei vaan oo niin helppo tottua tähän masuliin.

Muuten on kyllä hyvä mieli pikkuisesta. Synnärivalmennusta oli eilen ja järjestelyt pitkällä.:heart:

Salmiakki78 ja Papu 28+2

 

Mulle tuli alkuraskaudessa pari suonikohjua, tai ne on siis semmosia aika pieniä "sieviä" ihon alla ja eivät näy onneksi kovin kummoisesti ellei ihan ota jalkaa käteen ja ala tutkimaan suoraan sanottuna. Mutta nuo kohdathan on tosi kipeitä, varsinkin kun ovat tulollaan. Nyt noita ei ole ollut onneksi. Raskausarpia ei toistaiseksi ole tullut yhtään, oon kyllä rasvaillut. Toisaalta äitini sanoi, ettei hällekään oikeen tiannut tulla. Voihan ne tulla vasta loppuvaiheessakin, mistäpä sen tietää. Ne ei onneksi ole kipeitä, toisin kuin suonikohjut sitten ovat.

Kivoja nuo Tikkunekun harsot, mitä Jazzy laitoit. Kkuviot ovat tosi kivoja, tosin nuo taisi olla vähän tyyriimpiä. Tuossahan on myös kestoiluun aika hyviä, esim ne täysväriset pysty pesemään 95 asteessa. Olivat kyllä isompi kokoisia, mutta kuitenkin. En ollut nähnytkään noita täysvärisiä missään, mun mielestä jotenkin niin pirteitä

Mulla on ollut suht helppo tottua tähän mahaan, mullahan tää on aika iso ja pyöree oikeen koko alan vie. Tykkään myöskin vauvamassuista kovasti, vaikka omasta ei kyllä olekaan esim nyt otettu ollenkaan kuvia. Pitäis kyllä, kun eihän sitä elämässä olla kovin montaa kertaa raskaana tai voipa jäädä ainoaksikin. Tietysti on hauskoja tilanteita, kun mies tulee halaamaan niin maha onkin siinä vähän tiellä tai sitten kun en ole nähnyt omia varpaitani ties kuinka pitkään aikaan:heart: Tietysti on vaivoja välillä enemmän ja välillä vähemmän, mulla selkeesti vaihtelee.

Tuntuuko muilla vatsalihakset hassuilta? Jos nyt oikeen ymmärsin, niin ne suorat erkanevat toisistaan ja se vauvamassu tulee siihen väliin jotenkin? Musta tuntuu, että ihan tunnen sen vaikka nousenkin sivulleen sängyltä ym..niin ihan kuin ne vatsalihakset ottais sen liikkeen eri kohdilta vähän kuin sivuilta. Jotenkin tuntuu joskus jopa epämiellyttävältä nopeat liikkeet, kun vatsalihakset on kuitenkin mukana koko ajan.

Kestoilusta vielä. Lainasin tollasen kuin Vaippailmiö ja tuo on aika hyvä teos ainakin näin alottelijalle. Samoin ä-pakkauksen mukana tuli semmonen for dummies-tyylinen esite, oli mielestäni ihan hyvä ja siinä oli vähän kustannuksiakin laskettu kestoilulle ja kertoilulle. Mulla tahtoo aina unohtua aika nopeesti mitä luin noista kestoiluista, varmaan kun se konkreettinen toiminta siitä puuttuu ja ne tuotteet. Lisäksi kun tuntuu jotenkin vielä aika kaukaiselta se, että ois jotain vaippoja vaihtamassakin joku päivä.

Varmaan tulevana talvena tulee vieläkin innokkaammin vastaanotettua ensilumi!:heart:

-metsis 25+5 (toivottavasti oon oikeessa viikossa)

 

Suonikohjut, huoh! Mulla niitä kyllä löytyy:ashamed:
Oikea jalka on menetetty ja vasen tulee perästä (tai sanotaanko että katkeilleet pintaverisuonet on kamalampia kuin itse kohjut)! Alapää tuntuu turvonneelta ja painetta on:x
Suonikohjuja löytyy siis myös sieltä ja näemmä myös nivusissa ja sisäreisissä pullottelee että silleen!
Mutta voin lohdutella että kyllä ne nuo alapään suonikohjut siitä häviää!! Samoin yleensä muutkin suonikohjut hieman vetäytyy sitten kun lapsen paino on poissa ja verimäärät normalisoituu.
Mun tilannetta ei pelasta enää mikään muu kuin toimenpiteet mutta kyllä nuo jalat siedettävämmät on raskauden jälkeen!
Vaikka ovat rumat niin täytyy olla onnellinen etteivät särje. Toisilla kun hirveet kivut ja tuskat kohjujen kanssa!

Möhkälemäinen ja ahdistava olo on minullakin! Silti kyllä pidän masusta ja rinnoistakin:heart:
Mulla tuntuu kaikki ns. rasvaksi muodostuvat kilot menevän takapuoleen, reisiin ja pohkeisiin ja se ahdistaa!! Mulle ei mahdu kohta enää mitkään housut, edes mammahousut jotka ostin!! Yläosat sopii mainiosti!
Kiloja tuntuu tulevan reipasta tahtia tässä raskaudessa muutenkin vaikkei se ainakaan syömäpuolelta eroa mitenkään edellisistä tai jos eroaa niin terveellisempään suuntaan, syön erittäin paljon salaatteja jne.
Mulle on erittäin vaikee hyväksyä varmasti jokainen yli +10kg menevä kilo kun olen asettanut sen ns. takarajaksi (kuopuksesta tuli tuo +10kg)!!:ashamed:

Vakuutusta emme ole ottamassa. Asumme maalla ja olemme pärjänneet mainiosti terveyskekskuspalveluiden turvin. Lapsemme ovat muutoinkin olleet perusterveitä, ikinä ei tosin tiedä kuinka minkäkin laspen kohdalla menee mutta toivotaan että tämäkin olisi yhtä terve!
Kestovaippailu ei myöskään ole mun juttu, en ole oikeastaan liiemmin edes kiinnostunut ollut koskaan Taidan olla ihminen joka menee sieltä mistä aita on matalin
Vaatteista pesen kyllä uudet vastasyntyneen pienimmät vaatteet jotka ovat kosketuksissa ihoon! Isompien vaatteita tai omiani en ihan aina pese, samoin kuin ulkoiluvaatteet otan käyttöön heti!
Pesuaineena meillä käytössä Allegro, huuhteluainetta käytän vaihtelevasti!

(.) Supistukset on selvästi vähentyneet!! Samoin ne vauvelin liikkeet, joten voisiko tuo vauvan aktiivinen liikkuminenkin altistaa supistuksille?!
Paino nousee ja turvotustakin on tällähetkellä,puuh! Olo tuntuu jatkuvasti raskaalta ja täyteläiseltä, isommalta kuin olen!
Olen tainnut hieman virkistyä ja kaikesta huolimatta olo tuntuu tällähetkellä paremmalta!
Jokohan se kauan odottamani keskiraskauden energia ja into tulisi tännekin?!?!
Ensiviikon 4D:tä odotan kyllä suuresti! Toivottavasti olisi yhtä ihana kokemus kuin cisulla:heart: Kävitkö Brunolla (oletko pääkaupunkiseudulta?!)?!
Itse olen menossa Hämeenlinnaan! Toivottavasti saan niin ylä -kuin alapääasioihin selvyyden sieltä

Eilen tuli käytyä esimiehen luona laittamassa sopimukset älomasta kuntoon ja tänään pitäis sitten lompsia Kelaan kera hakemusten! Näin se homma etenee

Jennyli 25+5

 

Suonikohjuista: ei oo onneksi tullut, vaikka suvussa niitä onkin ainakin isällä ja vissiin raskauksien myötä isosiskollakin. Äidistä en oo varma, ei ainakaan kovin pahasti niitä taida olla.

Raskausarpiakaan ei ole vielä näkynyt. Isosiskolle niitä tuli, mutta ei mielestäni ihan ekassa tai ehkä tokassakaan raskaudessa (hällä 4 lasta). Tosin mahakaan ei ole mihinkään valtaviin sfääreihin vielä kasvanut, ehkä tästä lähes 180 sentin pituudestakin on hippasen apua, voi massu levittyä pidemmälle alalle.

Vaatteiden pesemisestä: omia vaatteitani en kyllä uutena pese (ehkä olis syytä, ainakin lähelle ihoa tulevien vaatteiden kohdalla), mutta vauvan vaatteet aattelin pestä.

Vakuutuksista: me otettiin se If sen halvemman hinnan takia, vaikka siinä sitten olikin osittain huonommat ehdot.

Hampiainen 28+0 *poks*

 

Myös metsola:lla on värikkäitä harsoja, mut on aika hyvä hintaisia Metsola: Värikäs harso 80 cm x 80 cm (Keltainen) - lasten vaatteet - Lasten Metsola - lastenvaatteet (niin ja yks värisiähän saa aika näppärästi itekki värjättyä, ku nakkaa pesukoneeseen pesunapin ja nipun valkoisia harsoja

 

Jennyli Asun Hämeenlinnassa joten täällä kävin Lääkärikulmassa. Lääkärinä oli Henri Rosendahl joka oikein ihana. Tervetuloa tänne meille

 

Pitipä vielä laittaa galluppia siitä kun kuitenkin tunnetaan toisiamme niin vähän vaikka täällä jo kuukausia turistu
Jotta kertokaahan vähän itsestänne, mitä sitten mieleen juolahtaakaan tahi ei juolahda?!

Itse olen kohta 31v. ja asustelen Tampereen naapurikunnassa. Ammatiltani olen kampaaja ja lähihoitaja ja töissä olen Kunnalla, kotipalvelussa (eli vanhustyössä). Avomies on samaa vuosimallia ja meidän kaksospojat on nyt 4-vuotta ja nuorimmainen, poika 10kk. Ja poikaa ilmeiseti odotamme nytkin!
Ostettiin rivarineliö keväällä ja ollaan kovasti viihdytty ja tykätty, tosin haaveissa se oma talokin joskus
Lapsiluku meillä piti olla täynnä jo tuon kuopuksen jälkeen mutta nyt kun yllätyksenä saimmekin tämän neljännen niin enää en uskalla sanoa mitään siitä vieläkö lapsia tulee vai ei Ehkäpä jään haaveilemaan siitä tytöstä....ehkä joskus
Kotona olen suunnitellut olevani sinne asti kun kaksikko menisi esikouluun eli kesään/syksyyn 2012 asti!

 

Cisu kiva kuulla Samaiselle lääkärille olen menossa ensitiistaina

 

Kiva idea Jennyli tuo itsensä esittäytyminen

Olen kohta 32-vuotias hämeenlinnalainen ja avoliitossa/kihloissa. Torstaina tulee 10 v. yhteiseloa mieheni kanssa ja ensi kesänä oli tarkoitus mennä naimisiin mutta siirrettiin häitä hamaan tulevaisuuteen tämän raskauden takia.
Asumme omassa/pankin rivitalokolmiossa, tosin hakusessa omakotitalo. Lemmikkinä ja aiempana "vauvankorvikkeena" pupu ja kaksi akvaariota.
Töissä olen kouluohjaajana naapurikunnassa. Äitiyslomalla tarkoitus miettiä myös työkuvioita ja tulevaa sen saralla uusiksi.
Tämä raskaus sai alkunsa toisen koeputkihoidon tuoresiirrolla. Lasta yritimme yli neljä pitkää ja rankkaa vuotta joista kolme vuotta meni hoitoihin.


cisu 27+2

 

noh,jos mäkin

mä oon kohta 24-v. lähihoitaja jyväskylän naapurista ja meijän perheeseen kuuluu aviomiehen lisäks esikoispoika 2v. ja miehen vanhempi poika 6 v. yhessä on oltu melkein 5 vuotta,josta vuos kohta naimisissa.mulla ei oo vakituista työtäpaikkaa,vuodeosastolla kerkesin nyt olla yhtä jaksosesti 9 kk,ja nyt tän kuun loppuun jään esikon kanssa vielä kotihoidon tuelle kotiin ennen äitiysloman alkua.
meillä on näillä näkymin kans lapsiluku ainakin tällä haavaa täynnä,miehen poika on joka toinen viikko meillä,eli periaatteessa tää on vähän niinku jo kolmas lapsi kuitenkin,niin eiköhän niitä ole tässä vähäks aikaa ja ainakin arvailivat ultrassa että nyt saisin naisseuraa tähän meijän miesvaltaiseen taloon.
sitä en tiiä vielä yhtään kauan kotona oon,riippuu vähän rahatilanteesta että kauanko kotona oleilen ennenkö töitä alan taas etsiä.
no mutta eipä kai mulla muuta

mimma ja typy 25+0 poks :wave:

 

Moikka moi!

Voi Sabine, kuinka surullista :'( iso :hug: teille. Ja :hug: kaikille tarvitseville :heart:

Täällä ollaan jo kotia jääty, saikulla tonne marraskuun alkuun : / Mut kun alkoi töissä supisteleen niin lääkäri katsoi parhaaksi kirjottaa pitkän sairasloman. Ihan ok, kotona on hyvä olla ja saapahan rauhassa laittaa kaikki valmiiksi.

Me ollaan ostettu kaikki uutena. Vaunut oli crescentin yhdistelmät, cragon kaukalo sillä systeemillä jota ei tarvitse vyöttää autoon kiinni. Ja ikeasta pinnis ja hoitopöytä. Oli pakko ostaa uutena, koska ei lähipiirissä ole kellään sen ikäsiä lapsia et ois säästäny viel näin kauan tarvikkeita. Kehto kylläkin saadaan tädiltä lainaan. Edesmennyt vaarini sen on tehnyt ja aateltiin pitää se täällä alakerrassa ettei tarvi aina yläkertaan lähteä nukuttamaan.

Mun neuvolatäti on aivan ihana, todella hyvä mieli jäänyt hänen osaamisestaan. Hänen sijainen kesällä olikin sitten aivan eri juttu mutta onneksi tarvi vain kerran käydä hänen luonaan.
Paikallinen terveyskeskus ja sairaala on sitten ihan vitsi. Asumme ruotsinkielisessä kaupungissa, vaasan lähellä ja naistenpolilla ei ole yhtään suomalaista tai suomenkielistä lääkäriä!!! Ekan ultran kävin täällä ja sain virolaisen lääkärin tutkimaan itseäni. Oli muutenkin hyvin ällöttävä tapaus ja sanoi vain kaksi sanaa : tuossa jalka, tuossa sydän...?
Ja täällä sairaalassa on kaksi nuorta naista kuollut synnytykseen tai sen aiheuttamiin kompilkaatioihin lyhyen ajan sisällä. Joten siksi valitsin naapurikaupungin sairaalan synnytyspaikaksi. Jos synnytyksessä tulisi jotain ongelmia, niin ainakin ne osattaisiin minulle selvällä suomenkielellä kertoa

Jennylin galluppiin-
Olen siis 28v. asun siis vaasan seudulla. Olen ollut neljä vuotta naimisissa ja yhteensä 12 vuotta yhdessä mieheni kanssa. Kaksi vuotta sitten rakennettiin itse omakotitalo tänne kaupungin kupeeseen. Rakastan liikkumista ja hikijumppia. Combat ja attack ovat suosikkejani ja kovasti toivon että mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen voisin ja haluaisin aloittaa uudestaan nuo lajit.
Meille siis ensimmäinen lapsi tulossa, kovin on odotettu pakkaus vatsassa, kun "vasta" clomeilla se saatiin alulle. (loppujen lopuksi aika helpolla päästiin tuossa asiassa)
Kovasti olen jo suunnittelemassa ensi syksyksi etelän matkaa, ollaan kovia reissaajia ja olisi ihanaa jos voitaisiin harrastustamme jatkaa vaikka vaavi onkin matkassa. (itse en sitä epäile, lapsen ehdoilla kuitenkin mennään :heart: )
Eipä kait kummempia

Ihanaa loppuraskautta kaikille, viimeistä kolmannesta viedään :heart:

Julia ja möykkäri 27+5

Niin ja olen myyntineuvottelijana paikallisessa yrityksessä

 

Merkkailen että hengissä ollaan..

Minä oon 32-vuotias, lähihoitaja-opiskelija. Alalla sijaisuuksia tehnyt ja sitä ennen toiminut tarjoilijasta bingoemäntään jne. Miehen kanssa ollaan samaa vuosimallia. Mulla on 11- ja 9-vuotiaat pojat, miehellä 5-vuotias tytär eli väkeä on jo ihan mukavasti. Lisäksi on ollut vähän puhetta ettei tämä tulokas jäisi viimeiseksi jos vaan mahdollisuus enempäänkin saadaan. Itse olin yh:na 7vuotta, erosin aikanaan poikien isästä nuorimmaisen ollessa 5kk. Nyt kun on tavallaan "uusi kierros" menossa ja alla todella hyvä, toimiva parisuhde, on mukava suunnitella kaikenlaista.
Omakotitalo ostettiin viime viikolla, avaimet saadaan parin päivän sisään. Talo oli meidän molempien unelma, paljon tilaa ja iso tontti jossa paljon puita sekä pensaita, ja rajoittuu ulkoilualueeseen. Koska meillä on vielä koirakin, tuntui että se paikka oli juuri kuin meitä varten tehty. Muutto tässä tilassa ei ehkä ole mukavin juttu mutta kiva päästä uuteen kotiin ennen vauvan syntymää!!
Niinkuin tuolla aiemmissa ketjuissa kerroin, oon kärsinyt koko raskausajan masennuksesta, eikä se tilanne ole vielä muuttunut miksikään. Välillä on parempia päiviä, välillä toivottoman huonoja. Pientä positiivisuutta yritän hakea huonompanakin hetkenä vaikka välillä tuntuu että kaikki on vain yhtä usvaa. Edellinen odotus oli henkisesti kovin rankka, jonka aikana tapahtui paljon pahoja asioita. Terv.hoitajan kanssa ajattelimme että taitaa tulla vähän takaumia sieltä vuosien takaa.. Sama terkkari oli siis jo silloin.
Mutta vauvaa täällä kovasti odotellaan koko porukan voimin ja varsinainen jumppari sieltä taitaa olla tulossa..

Piianen&Mökönen 29+0 (uä 29+4)

 

Jennylin galluppiin:

Minä oon 27-vuotias, asun Oulun pohjoispuolella. Ammattina raksamies.
Miehen kanssa yksissä oltu 7 vuotta. Asutaan omakotitalossa kaupungin keskustan tuntumassa, mutta silti on omaa rauhaa ja tilaa hyvin =)
Suuren arakkautena hevoset ja koirat, tosin omia ei enää ole. Hevosista luovuin pari vuotta sitten ja koiravanhus pääsi muille metsästysmaille jo 5 vuotta sitten, uutta en ole laittanut vielä vaan ensikesälle olisi suunnitelmissa pentu laittaa jos vauva ei ole allerginen.
Vauvaa on yritetty useampi vuosi, ja mikroinjektio toi avun meille. Kesällä 2009 keskenmeno viikolla 7.
Siinäpä jotain näin lyhkäisesti.

Jazzy

 

G: Mä oon -30v ja mies mua 8v vanhnempi. Asumme Oulusta n. 90km etelään. Mä olen ammatiltani sairaanhoitaja ja mies pyörittää veljensä kanssa lypsykarjatilaa (kotitilaansa). Meidän esikoinen (tyttö) on syntyny 3/08 ja toinen tyttö 12/09. Tästä mahan veitikasta ei tiedetä kumpi on.. sormustesti näyttää poikaa, mut itellä tyttö olo.

Eläimiä meil on siis sen verran et lypsykarjaa + muutakarjaa ja tietty navettakissa. Koiraaki on mietitty mut on lapset vielä niin pieniä et antaa niiden kasvaa. Koiran kouluttaminen jäis aika pitkälle minulle ja tällä hetkellä näissä lapsissa (+ukossa) on "kouluttamista" ihan tarpeeksi.

Mä käyn ajottain navetalla tuuraamassa toistaisäntää ja tyttöjen välissä olin töissä läheisessä tk:ssa. Nytki mietin et käynkö vastaanotolla tekeen pientä keikkaa, kovasti tekis mieli käydä vähän päivittään tietoja ja hakeen uusia ympyröitiä, mut ei haluta viedä tyttöjä hoitoon ni se hankaloittaa töissäoloa.

Me asumme niin maalla ku maalla vain voi asua, no tulee tänne asvaltitie, mut meiltä on esim. lähimpään kauppaan 30km matkaa ja naapureita on täs muutamia. Lähin lapsiperhe on 0.5km päässä (miehen veljen perhe). Mut mäki oon alunpitäen maalta lähtösin, (tosin kävin muutaman vuoden mutkan Rovaniemellä), ni ei tämä ole yhtään pöllömpi paikka asua. Kovasti on remontia tehty ja kovasti on vielä tekemättä.

 

Monesti kun olen kirjoittanut onkun viestin, luen sen läpi ja yritän miettiä miltä se kuulostaa, koska en halua antaa sellaista kuvaa itsestäni että yrittäisin haastaa riitaa. Ainakaan kun se ei ole tarkoituksena :saint: Jotkut ihmiset ovat tottuneet sylkemään niitä sammakoita suustaan ja kutsuvat sitä rehellisyydeksi tai suorasanaisuudeksi tai miksi vaan... Mielestäni se antaa ihmisestä vaan vähän sellaisen juntin kuvan. Komppaan Sazia ,käytöstavat kunniaan.

What Mäkään en ole ottanut mahastani kuvia. Mullaki verisuonet näkyy läpi ja viimeraskauden lopulla mun ihana masurasva (Dermosil ihonhoitovoide E iltaisin ja Täyteläinen vartalovoide E suihkun jälkeen) loppu kesken enkä saanut aikaseks tilata heti lisää, niin sain muutaman arven navan kummallekin puolelle. Niitä ei edes huomannut ennen kuin maha lähti. Nyt taas kun maha on pullistunut ne arvet näkyy tosi hyvin, ei tee mieli mahaa näytellä kellekään. Musta tuntuu et en edes näytä raskaana olevalta vaan pikemminki pystyyn nostetulta hylkeeltä. Onneks ei oo enää ku reilu 3kk jäljellä...

Onnea Cisulle hyvistä ultrakuulumisista :flower:

Hara :hug:

Vaipoista Sain muutaman keston kaveriltani viimevuoden äp:sta, ajattelin kokeilla niitä nyt tämän uuden vauvan kanssa, mutta en kyllä usko että minusta on siihen... Pääosin tullaan todennäköisesti käyttämään kertiksiä. Liberoklubiin kuulun ja niihin vaippoihin ollut ihan tyytyväinen. Luulen että näillä mennään taas.

Lähetän täältä nyt kaikille halauksen, kun on ollu niin kiva lukea ja kirjotella tänne...:hug: :heart:

 

Moi kaikille!

Menin varmaan eilen sekaisin, kun ostin kolmesta eri verkkokaupasta tuotteita... Oatin Manducan (oli tarjouksessa!) ja yhteensä 3*2 eri kestovaippaa Hulluinta tässä on se, että miekkonen ei edes vastustellut...Onneksi yhdestä kaupasta ei tullut postikuluja olleskaan ja toisestakin vaan pari euroa. Googlettelin siis eilen BumGenios vaippatarjouksia ja hintoja ja pitihän se sitten ostaa, jos jostakin löytyi jokunen euro halvemmalla kuin muualta jotakin poistovärejä. Meillä on nyt sitten 2 Fuzzy Buns s-koon taskuvaippaa, 2 BumGenios 3.0 yhdenkoon taskuvaippaa ja 2 BumGenios s-kokoisia AIO vaippoja. Eiköhän noista saa jo jonkun tuntuman ja tilaa sitten sellasia, mikä ittea miellyttää. Mutta noista kahdesta merkistä oli oikeastaan vaan hyviä kokemuksia ihmisillä. Harmi tietty, että ovat ulkomaalaisia...

Kirjoittelen esittelyn vaikka illalla, niin kerrankin säästytte Azalean maratonviestiltä

Azalea ja Luru 25+4

 

Gallup: Täytin juuri viikko sitten 30v ja esikoista odotellaan. Mies on mua parisen vuotta vanhempi. Yhdessä ollaan oltu lähemmäs 6 vuotta ja naimisissa reilun vuoden.

Asustellaan Turussa omassa/pankin kerrostalokolmiossa rauhallisella alueella. Saapi nähdä, miten tää asustelu rupee luonnostamaan tulokkaan kanssa, kun talossa ei ole hissiä ja asutaan kolmannessa kerroksessa. Haaveissa kyllä isompi rivitaloasunto tai omakotitalo. Tähän tilanteeseen lisälaina ei vaan houkuta, kun miehen työpaikan tilanne hieman epävarma. Mutta eiköhän sitä pärjätä nykyisessäkin.

Töissä olen julkisella puolella hallinnon tehtävissä, tehtävänimikkeenä tällä hetkellä projektisuunnittelija. Samassa organisaatiossa oon ollut jo yli 4 vuotta eri hommissa, mitä nyt välillä muutaman kuukauden työttömänä. Tehtävä on harmi vaan määräaikanen, eli ei oo työpaikkaa, mihin palata äippäloman jälkeen. Mutta eiköhän sitä sitten taas jotain löydy!

Perheeseen kuuluu koira, joka täyttää marraskuussa vuoden, eli täysi kakara edelleen. Pitää kyllä valtavasti lapsista, mutta luonteeltaan on sen verran sählä ja riehakas, että vähän saa kattoa perään, varsinkin sitten kun lapsi lähtee liikenteeseen. No onneksi koirakin sitten on vanhempi.

Harrastelen erilaisissa jumpissa (varsinkin lihaskuntopainotteisissa) käymistä, ennen raskautta n. 2-4 krt vkossa. Hyötyliikuntaa myös, lähinnä pyöräilyä. Käveltyä tulee tällä hetkellä tuon koiruuden kanssa 1-3 krt päivässä. Ollaan myös ahkerasti koiran kanssa käyty aloittelevien toko-koulutuksissa, ja sitä harrastusta olis tarkoitus jatkaa ja mahdollisesti agilitykin aloittaa, kunhan vauva on syntynyt.

Hampiainen 28+0

 

Ainiin joo ja vielä piti kommentoida noita kropan muutoksia, niin mullakin ehkä tohon valokuvaamattomuuteen ainakin yksi syy on se, että en oikein tiedä, mitä tykkään näistä muutoksista. Mulla oli kauniit ja sirot pienet nännit - ei ole enää, mutta toki tiedän, ettei niistä siroista kukaan vauva olisi kiinni saanut Rinnat samoin oli tosi pyöreät ja kauniin tasaväriset (ehkä paras puoli koko kropassa )ja onhan ne edelleen pyöreät, mutta vain reilua kuppia suuremmat...Ja niihin on tullut niitä raskausarpia : / Masussa ei ainakaan vielä näy arpia, mutta ehkä pitäisi alkaa pikku hiljaa jotakin rasvailemaankin...

 

Mä kuuluun siihen joukkoon, joka tykkää omassa kropassa raskauden aikana tapahtuvista muutoksista! On jotenkin aivan mahtavaa olla raskaana! Iso masu on ihana ja rinnatkin on ihan ok, vaikka ehkä vähän enemmän tykkäänkin niistä pienemmässä koossa. Raskausarpia tai suonikohjuja en oo havainnut, mutta toisaalta en oo kyllä etsimällä etsinytkään. Kaipa ne suonikohjut ainakin kipuilisi.

Kestoilua itsekin ajattelin nyt uudestaan kokeilla, esikoisen kohdalla meni vähän plörinäksi kun sen iho ei kestänyt kuin yhtä vaippamerkkiä (mikä oli tosi ärsyttävää, koska olisin halunnut ostaa suomalaisia vaippoja edes). Olen ajatellut kokeilla niitä sellaisia yhden koon vaippoja, joissa on monia eri nepparikiinnitysvaihtoehtoja. Ei tarttis sitten ostaa vaippoja lapsen kasvaessa.
Varmaan kuitenkin meilläkin tullaan käyttämään varalla noita kertiksiä, reissussa nyt ainakin. Nythän on kivasti tullut niitä maatuvia kertakäyttövaippojakin, joissa ei oo muovia.

Galluppiin:
Olen 24-vuotias ja mies on 29, naimisiin mentiin tämän vuoden huhtikuussa ja yhdessä on ehditty olemaan jo piiiitkään.
Meidän esikoispoika täyttää huomenna 6-vuotta ja nuorena olen hänet siis saanut. Ei nyt ihan tilauksesta tullut, mutta hyviin elämäämme kuitenkin alusta asti mahtui.
Esikoisen saaminen niin nuorena on myös syy, miksi tämä kakkonen lykkääntyi niin pitkälle. Me asuttiin miehen omistamassa yksiössä ja halusin olla kotona pojan kanssa, opiskella loppuun asti ja saada ammatin jne., eikä meillä ollut varaa ottaa isompaa lainaa. Ei myöskään haluttu lähteä vuokralle, kun rahat ois menneet vähän niin kuin hukkaan. Kovasti olisin toista lasta aikaisemminkin halunnut, mutta nyt vihdoin sitten..
Syksyllä 2008 aloitin sitten vakityöt eräässä päiväkodissa erityisryhmässä ja vuosi sitten kesällä muutettiin tosi ihanaan ja tilavaan kerrostaloasuntoon (4h + keittiö, 10m parveke ja kaksi vessaa). Tätä kakkosta alettiin puuhailemaan tämän vuoden helmikuussa ja hääyönä tai sen tienoilla huhtikuussa sitten tärppäsi :heart:
Meidän perheeseen kuuluu lisäksi kaksi ihanaa kissaa (toisen kuva on tossa mun avatarissa), eläinsuojelu on lähellä mun sydäntä ja nämäkin on kulkureina kaduilta pelastettu erään pienemmän eläinsuojeluyhdistyksen kautta meille tulleet. Lisäksi mua kiinnostaa kovasti ympäristöasiat, samoin yhteiskunnallisia asioita tulee jonkin verran seurattua.
Urheilua tulee harrastettua lähinnä hyötymuodossa, mutta kun autoa ei ole, niin aika paljon kuitenkin. Työmatkoja oon tehnyt pyöräillen, nyt raskauden aikana se on vähän jäänyt, kun pelkään, että selkä menee lopullisesti juntturaan. Uintia ja lenkkeilyä harrastin varsinkin kun olin esikoisen kanssa kotona ja piti iltaisin päästä vähän haukkamaan yksinään happea.. Tämän kakkosen kanssa toivoisin, että pystyisin olemaan kotona sen kolme vuotta. Jos nyt vaan raha-asiat antaa suinkin myötä.
Mitäs vielä.. Helsingissä siis asutaan. Mä haaveilen omakotitalosta jossain Nuuksion keskellä, mutta en haluais ottaa valtavaa lainaa ja autokin pitäisi ehkä silloin olla. Niin että voi olla, että pysytään täällä kaupungissa vaan.
Ehkäpä tässä tarpeeksi minusta.

mamadread ja ihme 23+5

 

Täällä jo perhevalmennus käyty ja eilen oli tutustuminen synnärille

Kyselin joku aika sitten puutuuko muiden kädet...No oma tilanne on siitä pahentunnu, en pysty sen takia nukkumaan öisin, kuin alkuyön, tänään olen heränny klo 02 käden puutumiseen ja sen seuraksena käsisärkyyn...Tänään kävin lääkärissä, diagnoosina rannekanavaoireyhtymä ja ens viikolle asti saitsua Lisäksi selkä kipuilee myös, mut siihen lääkäri ei sen kummemmin puuttunnu "no sille selälle ei nyt kyl voida mitään, mut se sun toinen juttu onkin toinen...."

Täällä asutaan Kaakkois-Suomessa maalla, itse ole 28v. mies 31v. Itse rakennetussa omakotitalossa asutaan koiran kanssa. Itse oon lastentarhanopettaja ja mies on pelastuspuolella. Molemmille ensimmäinen tulossa, alkuvuodesta koimme keskeytyneen keskenmenon.

28+2

 

hips ja heips..jennylin kyselyyn aattelin tulla vastaileen ennen päikkäreitä
eli oon 28v, tampereelta, naimisissa ollu kohta öööö 5v, töissä oon tehny sijaiskeikkoja pitkin poikin tamperetta päiväkodeissa ja ryhmiksissä eli mitään vakkarihommaa ei oo.. nyt ootellaan kolmatta lasta meidän perheeseen, tyttö on 11vee ylihuomenna, ja poika 4v.
kotona meillä on myös pieni kääpiökani poitsuli pomppimassa päivien ilona asustellaan kerrostalossa, neliöt on kaikki jo käytössä että saapa nähdä miten sitten vauvan tulon jälkeen tänne sovitaankaan kun nyt on jo ahdasta..mutta muuttaakkaan ei haluta kun tytön koulu ja pojan tarha ovat niin lähellä, ehkäpä täällä mahdutaan olemaan ehkäpä tämä meikäläisestä, kysykää jos on jotain mielessä

..mulle tuli aika siihen kontrolliultraan, vasta 5.10..kauhee aika mukamas ootettavana vaikka ei tässä nyt ois kun kolmisen viikkoo...kontrolli siis on siitä aivoissa olevasta rakkulasta, ja paniikki nosti jälleen päätään..alko hirvittään ihan huolella..äh!
positiivista kuitenkin että sokeriarvot on vallan hyvinä ollut tässä pari päivää kun oon mittaillu, että jotain hyvääkin aamusokru on vähän siinä rajoilla mutta alle normin kuitenkin ja se on tärkeintä
mutta nyt päikkäreille ennen kun mies ja poika kotiutuu, tyttö lähtikin kylille kokkikerhoilemaan.

 

Gallup: Olen 28v, vuosimallia -82 siis ja mies on saman ikäinen. Avoliitossa elellään. Kihloihin mentiin 2003, ja sovittiin hääpäiväkin, mutta se meni jo 3vuotta sitten eikä vaan saatu aikaseks, eikä kumpikaan pidetä sormuksia muutenkaan. Ei vaan oikeen osata käyttää niitä...
Kolmatta odotellaan. Meillä on ennestään Marraskuussa 2004, ja Lokakuussa 2009 syntyneet pojat. Isommalla on pari kielellistä kehityshäiriötä diagnosoitu. Ammatiltani olen Ravintolakokki vm2001 ja Lähihoitaja vm2008.
Turun keskustan ravintolat on tullut siis tutuksi entisen elämän kautta, samoin kaupunginsairaala ja psykiatrinen puoli uuden alan kautta.
Turun lähikunnassa asustelemme omakotitalossa jonka kolmeen pekkaan rakensimme mieheni ja isäni kanssa pitkästä tavarasta, valm.2008. Meillä ei ole lemmikkieläimiä.

Miettisin että jos muut haluaa, ni noi iät olis kiva lisä tohon etusivulle. se kyllä tietää taas Jennylille lisäpuuhaa. Ajattelin sitä jo tossa aiemmin mutta unohdin sen taas kun piti kijoittaa...

Ja jos tulee mieleen jotain muitakin galluppeja, ne piristää keskustelua aina silloin tällöin

tänään rv 25+4

 

Ja tääl rupes nousemaan höyryt just äsken päästä ja tuskan hikii kirpos otsalle. Ne on nää hormoonit kun vielä lisää noita höyryjä... Eli olen odottanut äitiysarahasta ym. päätöstä kelasta kun äitiysloman pitäis alkaa lokakuun alkupäivinä eli aika pian. Mitään ei oo kuulunut ja soitin kelalle...no siellä päässä sanottiin että työnantajalle oli viimeiseksi päiväksi annettu 25.8 lähettää mua koskevat palkkatiedot mutta eivät oo lähettäneet. No soitin heti työnantajalle (kunta) ja yllättäen palkanlaskija oli jo lähtenyt töistä ja sain vain kanslistin langanpäähän. No ei auta muu kuin huomiseen odotella ja ruveta pommittamaan että miks eivät oo täyttäneet lappuja jne. Voi vaan yöunet mennä kun ärrrrrsyttäää tuollaiset asiat kun ei hoideta ajallaan. ja noi jutut siis ei johtunut kelasta eikä minusta vaan työnantajasta. Pitkään hoitovapaalla olleeelle nuo äitiyslomakorvausrahat on niin tärkeitä ettei suuttumatta pysty olemaan jos joku osapuoli ei hoida asioitaan ajoissa

Tänään rv 28+6

 

Galluppiin:
Olen 22v,mies kolme vuotta vanhempi. Yhteistä taivalta 8vuotta,joista kihloissa seitsemän ja naimisissa neljä. Toista siis odotellaan,esikoinen eskarilainen. Asutaan keski-uudellamaalla omassa/pankin rivitalokaksiossa,tähän menessä tila ihan hyvin riittänyt katsotaan tilannetta uudestaan kun vauva syntyy Ammatiltani olen henk.koht avustaja ja töitä teen lähinnä 25tuntia viikossa.Tulokkaan kanssa ajattelin olla kotona kolme vuotta ja sen jälkeen mahdollisesti tehdä enempi töitä.

hara 24+6

 

Gallup: Oon 25v, mies 26v. Yhessä ollaan oltu koht 8 vuotta, josta naimisissa reilu 1,5v. Mä oon sairaanhoitaja ja mies on metallimies. Asutaan omassa rivarikaksiossa Hämeenlinnassa. Haaveissa ois isompi rivariasunto ja joskus omakotitalo, mut nykynen asunto muuten täydellinen, ni ei tästä millään haluis lähtee..ainoa miinus siis makkarin koko. Perheeseen kuuluu lisäks kaks koiraa, tyttö ja poika jotka 3v molemmat. Koirat on hyväntahtosia mut aika vekkuleita ja neiti on melkonen jääräpää =) Eli saas nähä miten arki sujuu koirien ja vauvan kans. Mammalomalla ois kans tarkotus miettiä et mitä sitä haluais isona tehdä =) Ja kotona aion olla vähintään siihen asti et vauva on vuoden ikänen.

Tesmis Mulla ainaki puutuu kädet joka yö, ja ku herään vessaan 1-2h välein ni aina on kädet puutunu, vaikka en edes niitten päällä nukkuis. Saatan myös herätä jo tossa välissä puutuneisuuteen.

fanttomi & 25+6