"Joka väittää, ettei voi laihtua, valehtelee"

Kumpi on helpompaa pudottaa 10kg vai 45kg? Mieti.

Riippuu lähtöpainosta. 150-kiloisen on todennäköisesti huomattavasti helpompaa pudottaa 45 kiloa kuin 45-kiloisen 10 kiloa. Sitähän tuossa yritin sanoa, enkä tosiaan uskonut, että tämä tieto tulisi kellekään shokkina. Alkaa mennä suht ääriesimerkiksi, mutta 35 kiloa lähestyessä alkaisi jo potkia itsesuojeluvaistokin vastaan.

 

Kaikilla hoitotasapainon löytäminen ei ole helppoa ja siihen voi mennä aikaa. Kaikilla ongelma kun ei ratkea sillä, että saat lääkkeet. Annostus kun pitää saada kohdilleen ja luulisi sun tuon asian tietävän kun kerran sairastat vajaatoimintaa. Joillakin vajaatoiminta on loppuelämän sairaus ja koko ajan pitää seurata ja säätää lääkitystä.

Kuule, mä todella tiedän. Ja se on koko loppuelon sairaus! Just säädettiin annostusta, kun olin taas vajaalla. Silti olen laihtunut 8kg vuoden alusta

 

[QUOTE="läski";24375889]Kuule, mä todella tiedän. Ja se on koko loppuelon sairaus! Just säädettiin annostusta, kun olin taas vajaalla. Silti olen laihtunut 8kg vuoden alusta[/QUOTE]

Oletko kauanko sairastanut? Mikä on annostus?

Kaveri on sairastanut muistaakseni 5 vuotta ja monesti on annostusta nostettu. Tabletti on sen 1mg, mutta en nyt muista tarkalleen kuinka ottaa viikossa ne lääkkeet. Useamman kerran viikossa kuitenkin pitää ottaa kokonainen tabletti.

Serkulla tutkittiin myös vajaatoiminnan mahdollisuutta kovan väsymyksen takia, mutta mitään ei löytynyt.

 

Riippuu lähtöpainosta. 150-kiloisen on todennäköisesti huomattavasti helpompaa pudottaa 45 kiloa kuin 45-kiloisen 10 kiloa. Sitähän tuossa yritin sanoa, enkä tosiaan uskonut, että tämä tieto tulisi kellekään shokkina. Alkaa mennä suht ääriesimerkiksi, mutta 35 kiloa lähestyessä alkaisi jo potkia itsesuojeluvaistokin vastaan.

No mullahan itsesuojeluvaisto toimi kun aloin tiputtamaan liikapainoa ja lopulta sain pudotettua 45kg. Eikä se mikään helppo urakka ollut ainakaan mulle. Ehkä jollekin toiselle on, mutta täällä ei haluta myöntää sitä, että se voi olla myös vaikeaa.

 

Tunnen paljon tällaisia ihmisiä, joiden on niin kovin vaikeaa, ainakin omasta mielestään, pudottaa painoa. Aina valitetaan, että voi voi kun on oon näin läski/plösö/ylipainoinen, vaikka mitä tekisin niin ei se paino putoa! Silti nämä samat ihmiset on niitä, jotka vetää ruoan jälkeen luonastunnilla puoli levyä suklaata ja aina näiden luona vieraillessa pöydällä on sipsiä/mässyä/jätsiä, joita koko ajan nappaillaan...

Ärsyän ihan yli kaiken just tommosia mössöjä, jotka vali valittaa koko ajan ja sitten todellisuudessa asialle ei tehdä _yhtään_ mitään. Elämäntapamuutos ei ole helppoa. Kaikkihan olisi laihoja jos se olisi helppoa mutta ihan pikkuisen pitäisi löytyä motivaatiota tehdä jotain asialle.

 

Niin SUN mielestä, mutta koita ymmärtää, että kaikki ei ole tuota mieltä.

Jos vaikka 170cm nainen painaa 50kg ja pitäisi 5kg niin mistä se lähtee? Mutta jos saman mittäisellä naisella on painoa 100kg, niin siinä on 50kg ylimääräistä, joten tottakait se 45kg on silloin helpompi saada pois. Mutta jos sama nainen painaisi vaikka 60kg, niin silloin se 5kg varmasti vielä olisikin helpompi tiputtaa.

 

No mullahan itsesuojeluvaisto toimi kun aloin tiputtamaan liikapainoa ja lopulta sain pudotettua 45kg. Eikä se mikään helppo urakka ollut ainakaan mulle. Ehkä jollekin toiselle on, mutta täällä ei haluta myöntää sitä, että se voi olla myös vaikeaa.

Paskapuhetta. Täällä puututtiin siihen, että väitit 10 kilon painonpudotuksen olevan Mila Kunikselle "pikkupudotus", vaikka se on valtava kevennys hänen kokoonsa nähden. Prosentuaalisesti paljon isompi kuin esim. satakiloisella kymmenen kilon kevennys elopainosta olisi.

 

Kaikkihan tuon totuudeksi tietää. Miksi sitä ei siis saa sanoa ääneen?

 

[QUOTE="vieras";24375932]Tunnen paljon tällaisia ihmisiä, joiden on niin kovin vaikeaa, ainakin omasta mielestään, pudottaa painoa. Aina valitetaan,.[/QUOTE]


Myönnän kuuluvani tähän kastiin. Mä aina jaksan valittaa, mutta mun pää ei kestä mitään diettejä.

 

Olen tiputtanut yhteensä 35 kiloa. Ensimmäiset 20 kiloa sujui suht helposti katsomalla mitä suuhun laittoi ja minkä verran. seuraavat 10 kiloa meni jotenkin, ajoittain tasannevaiheitakin oli, aikaa kului, mutta tippui. Viimeinen 5 kiloa vaikeimmat, hitaimmat. Hiljainen vauhti opetti lopettamaan dieettiajattelun ja oikeasti oppimaan syömään oikeita määriä ja laatuja. Nyt on liikakilot kolme vuotta pysyneet poissa.

 

Kaikkihan tuon totuudeksi tietää. Miksi sitä ei siis saa sanoa ääneen?

Samasta syystä, kun laihdutusta ei saa sanoa helpoksi?

 

No, omalla kokemuksella sanoisin, että se laihtuminen on just niin helppoa kuin sen haluaa olevan. Huom, tää on sitten vain ja ainoastaan MUN MIELIPIDE, omiin ja kavereiden kokemuksiin perustuva. Jos vain ja aina on sitä mieltä, ettei pysty laihtumaan, tai että se laihduttaminen on kamalan vaikeaa, niin silloin se varmasti onkin. Mutta kun sisäistää muutaman asian, myöntää omat virheensä, ja alkaa ajatella ja toimia toisin, niin laihtuminen käy melkein kuin itsestään. Eikä tarvitse luopua jäätelöstä, suklaasta, grilliherkuista, ei mistään! Maalaisjärjellä pötkii pitkälle asiassa kuin asiassa, niin myös painonhallinnassa!

 

Myönnän kuuluvani tähän kastiin. Mä aina jaksan valittaa, mutta mun pää ei kestä mitään diettejä.

Syö vähemmän, liiku enemmän.

 

Samasta syystä, kun laihdutusta ei saa sanoa helpoksi?

No se taas on henkilöstä itsestä kiinni, miten sen kokee. Toinen voi jopa lannistua siitä jos joku pirtsakka tirps menee hokemaan että se on helppoa, se on helppoa!

 

No, omalla kokemuksella sanoisin, että se laihtuminen on just niin helppoa kuin sen haluaa olevan. Huom, tää on sitten vain ja ainoastaan MUN MIELIPIDE, omiin ja kavereiden kokemuksiin perustuva. Jos vain ja aina on sitä mieltä, ettei pysty laihtumaan, tai että se laihduttaminen on kamalan vaikeaa, niin silloin se varmasti onkin. Mutta kun sisäistää muutaman asian, myöntää omat virheensä, ja alkaa ajatella ja toimia toisin, niin laihtuminen käy melkein kuin itsestään. Eikä tarvitse luopua jäätelöstä, suklaasta, grilliherkuista, ei mistään! Maalaisjärjellä pötkii pitkälle asiassa kuin asiassa, niin myös painonhallinnassa!

Tätä mä koitin sanoa se ON helppoa.

 

No se taas on henkilöstä itsestä kiinni, miten sen kokee. Toinen voi jopa lannistua siitä jos joku pirtsakka tirps menee hokemaan että se on helppoa, se on helppoa!

Emmä oo pirtsakka, makaan sohvalla pyjamassa, kirjoitan laihdutusketjuun ja syön karkkia.

 

Itse en koe, että hidas laihtuminen olisi sama asia kuin vaikea laihtuminen, ehkäpä tuossakin on yksi "pään sisäinen vika-ajattelutapa", joka on liian yleistä. Itellä keskimääräinen viikkopudotus nyt on varmaan parisataa grammaa, välillä tulee plussaakin, mutta alaspäin mennään. Liian kiire on monilla, silloin vedetään liian tiukkoja kuureja, joka kostautuu, kun iskee ahmimiskohtauksia yms. (kokemusta löytyy itseltäkin tuosta....)

 

No, omalla kokemuksella sanoisin, että se laihtuminen on just niin helppoa kuin sen haluaa olevan. Huom, tää on sitten vain ja ainoastaan MUN MIELIPIDE, omiin ja kavereiden kokemuksiin perustuva. Jos vain ja aina on sitä mieltä, ettei pysty laihtumaan, tai että se laihduttaminen on kamalan vaikeaa, niin silloin se varmasti onkin. Mutta kun sisäistää muutaman asian, myöntää omat virheensä, ja alkaa ajatella ja toimia toisin, niin laihtuminen käy melkein kuin itsestään. Eikä tarvitse luopua jäätelöstä, suklaasta, grilliherkuista, ei mistään! Maalaisjärjellä pötkii pitkälle asiassa kuin asiassa, niin myös painonhallinnassa!

Niin, asenne on oleellista hyvin monessa asiassa. Samaan kastiin laihduttamisen kanssa menee "en mä ymmärrä tietokoneista mitään". Ei varmaan eikä tulekaan ymmärtämään, jos ei usko oppivansa eikä edes yritä.

 

Itse en tuota tekosyytä käytä, mutta eikös kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivien ole todella vaikeaa jos mahdotonta laihtua vaikka kuinka yrittäisi?

Laihduttaminen kyllä onnistuu kunhan keho on vireessä eli käy normaaleilla kierroksilla. Itse olen laihduttanut 20kg. Noudatan ihan arkipäivässäkin kilpirauhasen vaajatoimintaisille suunniteltua ruokavaliota jossa nautitaan aineita jotka kiihdyttävät toimintaa ja vältellään lamaavia ruoka-aineita.

Jos jotain samasta ongelmasta kärsivää kiinnostaa niin googlettakaa kilpirauhasen vajaatoiminta+ ruokavalio tai kilpirauhasen vajaatoiminta+ vältettävät ruoka-aineet, englanniksi.

Mutta jos arvot on persiillään niin laihduttaminen on todella vaikeaa, jos ei mahdotonta mutta vain niin kauan kun arvot ovat perseellään.

 

Samasta syystä, kun laihdutusta ei saa sanoa helpoksi?

Miksi ei saa sanoa, että se on vaikeaa?

 

No, omalla kokemuksella sanoisin, että se laihtuminen on just niin helppoa kuin sen haluaa olevan. Huom, tää on sitten vain ja ainoastaan MUN MIELIPIDE, omiin ja kavereiden kokemuksiin perustuva. Jos vain ja aina on sitä mieltä, ettei pysty laihtumaan, tai että se laihduttaminen on kamalan vaikeaa, niin silloin se varmasti onkin. Mutta kun sisäistää muutaman asian, myöntää omat virheensä, ja alkaa ajatella ja toimia toisin, niin laihtuminen käy melkein kuin itsestään. Eikä tarvitse luopua jäätelöstä, suklaasta, grilliherkuista, ei mistään! Maalaisjärjellä pötkii pitkälle asiassa kuin asiassa, niin myös painonhallinnassa!

Miksi mä en saisi sanoa omiin kokemuksiin perustuen, että se oli vaikeaa? Sallitaan vain se helppous. Halutaan aivan selvästi vain alentaa niitä jotka ei saa sitä painoa tippumaan tuosta noin vain.

Jos se on teidän mielestä ollut helppoa, niin se ei tarkoita, että asia olisi näin kaikilla. Mutta mitäpä tästä enää jankkaan koska te haluatte väittää päinvastaista ja että kyllä se on kaikilla helppoa. Mitä väliä muiden kokemuksilla.

 

Syö vähemmän, liiku enemmän.

Mutta siinä se just piileekin, kun motivaatio ei riitä syömisen vähentmiseen. Mulla ei onneksi koskaan ole ylipainoa ollut vain toi kosmeettinen pelastusrengas ja paksut reidet josta haluaisin eroon... luopumatta herkutteluista.

 

Vieläkö oikeasti ihmiset sössöttää, että kaikki asiat olisivat kaikille yhtä helppoja. :headwall:
Kaikille on sitten varmaan yhtä helppoa lukea vaikka kirurgiksi. Tai alkaa huippu-urheilijaksi. Siitä vaan, antaa mennä!

Itse olen lihonut laiskuuttani ja siksi koska rakastan ruokaa ja herkkuja, osasyynä on myös vuosia sitten kärsitty masennus sekä raskausajan kilot, mutta ahkerampana ihmisenä nuo kilot eivät olisi jääneet kummittelemaan. Laihduttaminen ei ole minulle mitenkään erityisen vaikeaa. Mutta se on ikävää. Ja aion valittaa kun vituttaa. Jos se jonkun persettä kutittaa niin antaa raapia vaan.

Minulle taas tupakoinnin lopettaminen oli ihan järkyttävän helppoa. Kertalaakista eikä ikävä tullut. Eikä todellakaan ole kiinnostusta aloittaa uudestaan. Voin kuitenkin jopa minun pienessä päässäni ymmärtää, että jollakin toiselle se ei välttämättä suju yhtä leikiten.

Ja mitä helvettiä se Mila Kunis on mennyt laihduttamaan? En muutenkaan anna paljon painoarvoa näyttelijöiden ja mallien laihdutushöpötyksille. Se on niiden työtä. Eiköhän kaksplussakin plösömammat laihtuisi siitä kun on personal trainerit, kokit ja tiedossa miljoonien eurojen keikka kunhan on kuosissa.

 

Miksi ei saa sanoa, että se on vaikeaa?

Ainahan sitä hoetaankin, kuinka vaikeaa se on. Ja siitähän se meteli nytkin nousi, kun täällä sanoin, jotta se on helppoa. Eli miksi ei saa sanoa, jotta se on helppoa?

 

Ainahan sitä hoetaankin, kuinka vaikeaa se on. Ja siitähän se meteli nytkin nousi, kun täällä sanoin, jotta se on helppoa. Eli miksi ei saa sanoa, jotta se on helppoa?

Se on sinun mielestä helppoa. Saa sen sanoa, totta kai. Mutta että väittää sitä totuutena niin ai ja voi, miten tyhmää.