***Jo pidempään yrittäneiden höpinöitä***

Testailin. Negahan sieltä taas tuli. Ilman haamuja tai mitää muutakaa. Mutta en ymmärrä enään mun kroppaa ollenkaan. Ei näy tätiä ei. Pitää soitella neuvolaan/gynelle,että pitäiskö mun saada terot tuon clomin kumppaniks. Kauheeta lääkenappailua pelkästään hormonitoiminnan vuoksi On se niin kurjaa.

Kuten tos aiemmin heinäneito kirjotteli, niin täällä mennään ihan samoilla fiiliksillä. Kurjaa,ahistavaa,mutta tätä kait tää elämä on. Joskus miettiny,että onko tehny elämässä aiemmin jotain niin väärin,että tää sit on vain sitä karmaa. Eli sen saa takasin,mitä on antanutkin.. Sitä alkaa uskomaan kaikennäkösiin omituisiin mietteisiin pitkän ajan jälkeen.

Hieno juttu tunturihilla siit se taas lähtee,kun tietää edes ovuloineensa. Mietin ite enskuuta,että voisin olla ressaamatta,mutta on niin kalliit lääkkeet ja mies vain vk-loppusin kotona,niin vähän pakko tietää millon sattuis olemaan tärppipäivät!

ON: tänää kurja päivä töissä aamuisen negan takia.. :headwall: Mutta sain päivällä parempaa ajateltavaa,kun meinasin ottaa joko punakorvakilpikonnia 2 tai gerbiilejä 2. Saisin ihan jotain muuta aateltavaa kuin vauvat. Jospa se helpottais tämä kova stressikin niitä hoitaessa. Gerbiilit vain pitäis olla kunnon häkissä,ettei kisumirri niihin käsiks pääsisi ;P

Halit kaikille pettyneille *ruttuhalitus* plussatuulia taas kovasti kaikille +++

 

Pikapäivitys: ei tätiä, ei mitää, tissit edelleen kipeenä ja äklöttää. Tyhmä kroppa ku huijaa vaan. Olishan se nyt pitänyt jo verikokeessa näkyä. Kai meidän vauvahaaveet lykkääntyy sinne maaliskuulle ku on se aika sinne tayssiin. En sit tiedä mitä ne siellä meinaa. Huomenna mies simppatestiin, toivotaan et ees sieltä hyviä tuloksia!

 

Jospa nyt olisi aikaa kertoa vähän enemmän meidän lapsihaaveista. Eli pari vuotta on meille lasta toivottu, tai oikeastaan lasta on toivottu vuosikausia, reilu kaksi vuotta sitten annettiin vauvalle lupa tulla. Ensimmäinen raskaus sai alkunsa nopeasti, ensimmäisestä kierrosta, mikä oli täysi yllätys. Iloinen sellainen tietysti. Ensimmäisessä ultrassa todettiin kuitenkin että kohdussa ei ole elämää. Se oli aivan hirvittävä shokki. Toinen raskaus sai alkunsa sitten n. puoli vuotta kohdun tyhjentymisen jälkeen. Se raskaus kestikin loppuun saakka, kunnes synnytyksessä todettiin vauvan menehtyneen. Tuon jälkeen meni reilu puoli vuotta ja olin taas raskaana, tällä kertaa iloa kesti n.8 viikkoa, kunnes alkoi vuoto.

Nyt tuntuu että elävä vauva olisi ainoa lohtu tähän tarinaan. Olisikohan nyt neljäs kierto menossa km. jälkeen, eli meillä ei raskauden yritystä ole kauhean pitkään takana, mutta aika tuntuu hirvittävän pitkältä. Kuukausia kertyy salakavalasti.

Jotenkin sitä on mielikin jo asennoitunut siihen että tässä voi mennä ikuisuus ennen kuin elävä vauva kotiin saadaan.

Meni omanapaiseksi mutta yritän keritä jatkossa perehtymään teidänkin tarinoihin =)

 

Ja kp 1 yk 10:headwall::headwall::headwall:
Mun palstailuun taitaa nyt tulla vähän taukoa, aika kova masennus iskemässä päälle. Onneksi on siihe lääkkeet määrätty jo eilen.
Mutta plussatuulia teille! Varmasti poikkeilen lukemassa!

 

marmariini paljon tsemppiä, teillä on ollut rankkaa kyllä. toivottavasti teillekin vauva tulisi :heart:

plussatuulia kaikile muillekin! =)

 

marmariini voimia uuteen yritykseen, teillä on tosiaan aika raskas historia asian tiimoilta. Ja yrittäminen on muutenkin raskasta, joten :hug:

undercovergirl No höh:hug: Vaikka voin sanoa että pääkopalle se tauko palstailussa tekee ihan hyvää=) Itse kans tossa kymmenennen kierron paikkeilla jättäydyin koko hommasta tauolle, en käyny ees lukemassa muuta ku ihan joskus satunnaisesti. Kyllähän se yritys koko ajan silti on mielessä mutta ei tuu ainakaan ihan niin tarkkaan laskettua kaikkia päiviä ja kiertoja muuta. Sen takia mä en enää tiiäkkään monesko yrityskierto meillä on menossa Jotain 15-16? Ehkä? Eli vaikka sä ihanan aktiivinen juttukaveri täällä oletkin ni ymmärrän ja jopa suosittelen pientä taukoa jos tuntuu että pää alkaa hajota tähän hommaan:kiss:

Oman navan vuoro: tänään sain ne labratulokset ja kaikki on oikein hyvin=) Progesteronin sano olevan erittäin hyvällä tasolla eli ihan varmasti olen ovuloinut. Ja kilpparit ja prolaktiinikin olivat hyviä. Eli sitten ootellaan josko huomenna ne hanat aukeis kunnolla ja sit pari päivää vuodon loppumisesta pitäs mennä kattoo onko röörit auki Jos neki kunnossa ni sit miehen simpat tutkitaan. Ja jos neki "läpäsee testin" ni sit kai clomeihin... Hmm, minä, joka olen aina ollu kaikkee keinotekosta, just esim.hormonihoitoja vastaan...No, jollei muu auta ni on sitte luovuttava periaatteistaankin lapsen saadakseen...

Tsemit kaikille:heart:

kp 31/25-31

 

Blah, lisää vastaiskui, eipä onnistunut miehen näytteen antaminen tänään. Olis edes sen vastaukset ollut kiva tietää, mut ei. Kai me sitäkin lykätään tuonne helmikuulle...
Koittakaas jaksella muruset ja plussatuulia!
Kiitti Manuliina ja toivotaan että se plussa sieltä pärähtää!

 

Itsellani kun nyt eletaan sitten sekavia aikoja. Kavimme siella yksityisella silloin ke ja "tuomio" oli kovin raaka minulle...laakari juttelee nyt leikkaavien laakareiden kanssa, etta onnistuuko purkuleikkaus vai pitaako minun vain "tyytya" klipsien poistoon ilman etta putkia yhdistetaan ja alkaa todella suunnitella sita ivf:aa. Laakari oli sita mielta etta se ei pakosti onnistu ja kaikki riskit on niin "suuria" etta hanen on keskusteltava toisen laakarin kanssa mita mielta siella ollaan. Olisimme halunneet kylla kunnon purun ja mahdollisuuden luonnolliseen raskauden yrittamiseen, kun kuitenkin jo yksi raskaus on alkanut vaikka klipsit onkin paikoillaan. Jos laakari vain viitsii lukea paperit niin ei ainakaan ole epailysta etta putket toimisi laiskasti ja miehen nesteissa olisi jotain vikaa Eli niilta osin kaikki olisi kunnossa, vain kunnon aukiolo puuttuu. Nyt odottelemme uutta aikaa laakarille kuulemaan heidan lopullinen paatoksensa ja sitten leikkaukseen, mutta millaiseen niin sita jannitamme taalla. Jos olisi meidan paatos taysin niin se olisi mahdollisuus luonnolliseen raskauteen, mutta olemme jo puhuneet ivf:an mahdollisuudesta vaikka se onkin hiukan rankempi ja ei niin luonnollinen vaihtoehto. Meilla kun on pohjalla uskonto ja luottamus korkeampaan voimaan. Jos luoja meille on antanut merkin etta meissa ei ole vikaa niin laakarien on sitten "sekoitettava" meita peloittelulla etta putket muka toimisi laiskasti....en usko siihen kun kerran olen sterilisaatiosta huolimatta tullut raskaaksi...

Kaikille nyt paljon plussatuulia ja voimia niille joille tati on tullut.

Manuliina Sama juttu meilla etta mielummin luonnollinen kuin tuo toinen, mutta nyt sita on ollut pakko miettia kun meidan tilanne on mika on...yhteisia lapsia meilla ei ole ja kun exani pisti mut tuohon sterilisaatioon vakivallalla uhaten niin se on tehty ja en meinaa saada sita missaan purettua...

 

mamakone kauheeta! Hyi, miten voikaan maailmaan mahtua kamalia ihmisiä Tosi kurja juttu toi pakottaminen.. Toivottavasti saat avun tuohon sterilisaation purkuun.. tsemppiä, jännään täällä sun puolesta.

ON: tääl lähti kp 1 käyntiin! joten eikun uudet kokeilut käyntiin! Mulle iskee jostain syystä menkkojen aikaan kamala siivoushimo, joten päätinkin,että alotan joulusiivoukset! Saapahan rauhassa ja kiireettä siivota. Kaapit ja kaikki puhtaaks. Ja sain jopa isännän suostuteltua uuden sohvan ostoon

Plussatuulia kaikille ++

 

Dodiih! Kp 1 ja kierron mitta nyt vissiin sit siinä 28-31, pari viime kiertoa nyt ollu ton 31. Eli uutta yritystä putkeen vaan, ens perjantaina aukiolotutkimukseen ja sit taas katotaan mitäs sitte
Ja tiiättekö: eka kerta tän reilun vuoden yrityksen aikana ku ei tullu itku vaikka täti tuli!=) Eikä muutenkaan paskat fiilikset, kai se on sit totta että kaikkeen tottuu!

 

Täällä kp 2.
Torstaina alkoi vatsakivut ja kaikkien aikojen syvin paha olo, Me myytiin rivialo-osake kaupungista, muutettiin elämämme maalle ja alettiin rakentamaan omakotitaloa. Ajatuksissa lasten paras ja se oma perhe. Torstaina musta tuntui, että olen huijannut mun miestä uskomaan mahdottomiin haaveisiin ja raahannut sen elämän tänne maalle ihan turhaan. Oli niin syyyllinen ja paha olo. Kaikella kunnioituksella teille keskenmenon kokeneille, mutta toivoin et saisin edes km:n et tietäisin että voisin tulla raskaaksi! Hullua, tiedän!

Sitten perjantaina ajattelin, että paskat! En anna tän tuhota meidän 9 vuoden suhdetta. Päätin soittaa maanantaina neuvolaan ajan lääkärille, koska kaikki vaihtoehdot on parempia kuin tämä epävarmuus. Lääkäri on itseasiassa mun läheinen työtoveri, mut en viitsi maksaa yksityiselle noista peruslaboratoriotutkimuksista. Eli sinne aion nöyrtyä ja uskaltautua, vaika kynnys on suuri. Tiedän kyllä, et lääkäri on hyvä, mut toisaalta se on 50-v. miespuolinen työkaveri... eli hieman noloa.

Mutta mä aion selviytyä tästä lapsettomuudesta ja olen ylpeä, kun sain ekan askeleen otettua. ja nyt aion juoda lasin viiniä. Tsemppiä naiset!!!!

 

Haaveilija 82 paljon jaksamista tilanteeseen ja muista, ei toivoa kannata hukata!!! :hug:

Täällä on jännät päivät (tai sitten vaan kuvittelen liikaa) mutta ekaa kertaa 5vuoteen virtsatientulehdusoireita, ei kuitenkaan niin pahoja että vielä lääkäriin menis, eikä varsinaisesti kipua vaan vessassa ravaamista (viime yönä ja edellisenä 3krt kun normaalisti 1) alkoholi ei maistu (no, en nyt tarkota että aina maistuu,heh,mutta siis ajatuskin täkkii niinku ois krapula vaikka ei kyllä oo) naama kukkii plus normaalit pms-oireet eli tissit hiukka kipeet, vatsa ja selkä myös, ja juilii sisäreisiin asti..? Kierto siis tod.epäsäännöllinen, viimeks 42pvää ja nyt menossa kp22 muistaakseni. tiiä sitten, kuvittelua kai vai voiko näin aikasin oireillakaan. testata meinasin joskus 10-14päivän päästä.

 

Haaveilija ja muut:hug: Tehdään tästä kierrosta se plussakierto! Omassa navassa dpo1 ja kierron päivät 15/30. Kohti piinaviikkoja mennään. MiTÄÄN kuviteltuja raskausoireita ei vielä ole, alavatsa vähän jumissa, mutta saattaa johtua aktiivisesta yrityksestäkin. Testailemaan pääsee parin viikon kuluttua, toivottavasti löytyy plussajuna johon hypätä. Yk 9 sais jo riittää.

Kiitos edelleen kaikille tänne kirjoittaville, on niin lohdullista lukea muidenkin yrityksistä ja tätien masentamista ajatuksista. 10 yrityskierron tienoot taitaa olla masentavimpia..?

Meillä kävi työkaveri vauvansa kanssa työpaikalla pyörähtämässä, ihana pikkuinen 3 kk kääryle. Onneksi kykenin sivistyneesti ihailemaan.

 

Voi ei... täällä näkyy yhdessä sun toisessakin kohdassa näkyvän kp1...

Haaveilija82 Sun tuntemukset kuulostaa niin tutuilta... meillä on myös suunnitelmissa muutto maalle sukupolvenvaihdoksen myötä ja kovasti ajateltu, että siellä on sitten tilaa lapsille ja porukatki on aina välillä jotain sellasta maininnut, vaikkakin tietävät meidän tilanteen. Sitten sitä vaan päähän pälkähtää, että niin... mitäs me sillä ylimääräsellä tilalla tehdään, kun ei tunnu perhe lisääntyvän... Mutta hienoa, että sielläkin on jaksettu nousta ylös sieltä suosta!! Hyvä! Aina välillä se mieli vain vetää apeaksi.

Tunturihillalle peukkuja pidetään. Mukavaa, että jollain on vielä toivoa ja piinapäivät päällä... muuten tuntuu olevan tunnelma vähän alkukierron apea täällä...

Täälläkin alkukierron puuduttavia päiviä eletään... Sen verran tilannettani selvittelin, kun ollaan lähdössä lomareissulle Intiaan tammikuussa, että mitä rokotuksia tarvitaan ja malarialääkitystä sinne suositellaan. Kyselin sitten tarkemmin, että mitenkäs tuo sopii yhteen tämän raskautumisyrityksen kanssa ja sain sitten oikein kunnon luennon siitä, että ensimmäiseen 7 viikkoon ei ole mitään väliä, mitä myrkkyjä kroppaani laitan ja sen jälkeenkin on olemassa sellasia malarialääkkeitä, joita raskaanaolevatkin voi syödä. Mutta siis loppujen lopuksi siellä ei ole suurta tartuntariskiä, joten tod. näk. ei mitään lääkitystä oteta ihan varmuuden vuoksi. Toivotaan tietysti, että sitä siinä vaiheessa jo olis raskaana...

 

taiska87 :lle ihan alkuun haluan sanoa että mä olen paljon pyöritellyt päässä ajatusta siitä että mitä olen tehnyt väärin. Että miksi minä juuri olen tässä tilanteessa. Sitä tää kai on, kunnes vauvan syliin joskus saa..

Ja muille tsemppiä, jospa tämä tosiaan olisi se plussakierto. Olisipa jännää..

Jos omanapaiseksi taas mennään niin mulla on nyt alavatsaan sattunut muutamana päivänä, samanlaista kuin oviskipu tai loppukierron jomotukset. Piti ihan ovistestikin tehdä mutta ei se sitä ollut, nyt on vasta kp10, että ei kai se näin aikaisin tulekaan.. Mitä sitten ollutkaan.

Plussatuulia meille kaikille

 

No höh sentään! Jopas täällä on harmittavan monella lähtenyt uusi kierto käyntiin
Kamalasti kaikille tsemppiä tähän, toivottavasti tärppäävään kiertoon :hug::hug:

Voi marmariini-pikkuinen!! Miten elämä voikin välillä olla noin kamalan julmaa!! :hug: Teitä on todellakin koeteltu, ansaitsisitte jo todellakin oman pikkuisen, elävän sellaisen :heart: Kamalasti voimia ja tsemppiä!! :hug:

undercovergirl :hug: Joskus pieni tauko voi tehdä hyvää, mutta muista, että meidät löytää täältä heti jos siltä tuntuu, olet tervetullut takaisin koska vaan :hug: Haluatko, että laitan sut tuonne taustaileviin?

mamakone Jessus, mimmoisia ihmisiä tosiaan voikaan olla!! Pakottaa nyt toinen tuommoiseen toimenpiteeseen!! :hug: Toivottavasti purku onnistusi lääkärin tyhmästä pelottelusta huolimatta ja tosiaan, teillähän on jo yksi lapsi tullut esteistä huolimatta joten toivoa todellakin on :heart:

Haaveilija82 Pois nolouden tunteet ja mars juttelemaan! Päätöksesi on ehdottomasti oikea ja varmasti helpottaa oloa kun on saanut jutella asioista jotka vaivaavat mieltä! :hug:

Kääk, mua suoraan sanottuna alkaa vähän pelottamaan ja jännittämään! Sekalaisia tunteita vaeltelee päässä, mitä jos olenkin nyt raskaana, jos just tämä kierto nyt tärppäsikin jona eniten piti sitä vältellä?? Tilannehan on se, että jos nyt olen raskaana niin laskettuaika menee aikalailla justiinsa päällekkäin meidän häiden kanssa, joten sitten pitäisi häitä siirtää joka sekin olisi vähän harmittavaista kun kaikki on jo varattu ja paljon asioita mietitty! Tottakai vauva on ihan ykkönen, mutta jos me nyt jotenkin selvittäisiin näistä muutamasta kuukaudesta yrittämättä niin sitten voisin olla häissä raskaana, joka olisi ihanaa ja sitten saataisiin molemmat ihanat asiat ensi vuonna Vaikea selittää, mutta ehkä te ymmärrätte?

Mulla on nyt dpo 10 ja se miksi mua nyt jännittää on, että mun tissit on ihan tolkuttoman kipeät! Niin kipeät, että piti koiran kanssa lenkillä varoa, kun metsässä olin, että miten sitä oikein siellä juoksee :O
Eilen illalla nousin ruokapöydästä ja tuli semmoinen viilto vasemmalle puolelle alavatsaa, että ihan kun joku olisi viiltänyt puukolla, oli pakko mennä takaisin istumaan.
Testejä ei ole kaapissa ja ajattelin kiltisti malttaa viikonlopun yli, jolloin menkkojen pitäisi alkaa..Apuva!

Plussatuulia naiset!! ~~~~~~

 

marmariini jep. Noi on niin tutut tunteet. Pahalta se tuntuu ja siinä masentaa vain ittensä,mutta sitä vain miettii,että mitä pahaa sitä on tehny Jotain väärää kumminki..Vaikka tuskin näihin asioihin edes voi vaikuttaa.. Muuta kuin pitämällä itestään huolen..

Kumpa nyt moni plussaisi. Ite tuskin osaan olla nii paljoo miettimättä ja stressaamatta että mulla tärppäis. Mutta saas nähä. Sehän tapahtuu sillon kun sitä vähiten oottaa..

 

Kiitos naiset ymmärryksestä! :heart:
Toivon niin paljon kaikille meille sitä plussaonnea, minkä niin monet ihmiset saavat aivan tuosta noin vaan. Tämä on niin tunteisiin vetoava asia, että se tuntuu aiheuttavan paljon huonommuuden tunnetta ja itsesyytöksiä. Vaikka järki sanoo, ettei se ole sen kummempi tilanne sairautena kuin vaikka migreeni. Mutta nuo tunteethan eivät tunnetusti kuuntele järjen ääntä.

Meillä on nyt se eka lääkäriaika 8.12. Onko teistä joku hakeutunut hoitoihin julkisen kautta? Mitä siellä eka käynnillä tapahtuu ja miten asiat etenee? Jännitin aivan hulluna tuota ajan varaamista ja olo oli kyllä helpottunut kun sain sen tehtyä. Jotenkin sitä vaan koki itsensä niin epäonnistuneeksi kun tänne asti on tultu, vaikka osasinkin tätä meidän taustan vuoksi odottaa.

YK 11, kp 7

 

Aika hiljaistahan täällä on ollut nyt...

Vaniljaisen puolesta on kyllä ihan pikkuisen alettava jännittämään, kun nyt kerran on tuollaisia tuntemuksia ollut ihan kuumeilematta. Ymmärrän kyllä, mitä puhuit noiden häiden suhteen. Kyllähän niihin monta juttua on jo tässä vaiheessa varmaan varattuna ja sitten, jos niitä kaikkia alat uudelleen varailemaan niin, on siinä hommaa ja kesäaikaan ehkä vaikeuksiakin. Mutta jos nyt sitten ootkin raskaana niin ei muuta kun siirrätte häät sitten vaikka jo kevääks, sillon ei oo vielä kauheeta sumaa ja ei sitten ihan viimesillään tarvii alttarille astella
Niin ja mulla on nyt siis menossa jo yk 15, jos päivittelet :ashamed:

Haaveilija82 Mä olen täällä vähän samoilla aatoksilla ollut, kun meillä tuo eka yhteinen lääkäriaika tonne julkiselle on sillon 24.11. Kovastihan se mietityttää. Sen verran otaksun, että siellä käydään meidän taustoja läpi ja varmaankin kurkkaavat minua ultralla tai jollain ja sitten tehdään jonkinlainen hoitosuunnitelma meille. Ilmeisesti se aukiolotutkimuskin on aika lailla ensimmäisiä juttuja sitten. Mulle sitä ei voida tolla käynnillä ainakaan tehdä, kun se on ihan vähän ennen menkkojen alkua, sehän pitää kait tehdä siinä vähän menkkojen jälkeen ennen ovulaatiota.

Mutta mielelläni myös minä kuulisin kokemuksia tuosta ekasta käynnistä julkiselle.
Täällä odotellaan viikonloppuun niin päästään pupuilemaan. Vähän apeat fiilikset on tänään ollut, kun meillä no 10v. päivä tänään. Se on siis sinällään ihan mukava asia, mutta jotenkin sitä vaan tahtois, että tässä vaiheessa olis jo se oma käärö sylissä. Tuntuu, että ollaan tuo 10 vuotta junnattu vaan paikallaan, vaikka siis ollaankin siinä ehditty opiskella, ja saada vakityöt ja oma asunto ja koira ja matkusteltu sun muuta, mutta kuitenkin jotain oleellista puuttuu...

kp ?/26-27 yk15

 

Vaniljainen, ei mua tarvitse siirtää taustailijoihin Kyllä tämä perkele tästä, suomalaisella sisulla!
Pikaisesti vaan nyt poikkean, omasta navasta vaan sen verran et nyt loppu menkat vihdoinki ja pääsee taas pupuilemaan

 

Tuli tässä mieleen että kun mä näin työttömänä tässä koneella roikun niin oiskos kenelläkään kiinnostusta jutella vaikka mesen kautta? Täällä tää ajatustenvaihto niin hidasta :/

 

Haaveilija Tosiaan, tuntuu niin epäreilulta, että toiset saavat sen plussan heti kun sitä toivovat ja sitten on me, jotka joudumme yrittämään, yrittämään ja yrittämään ja vielä mahdollisesti maksamaankin siitä, tai siis niistä hoidoita ja tutkimuksista joihin joudumme oman vauvan saadaksemme. Vaikka toi epäreiluus on ihan hassu asia, kun eihän se meiltä ole pois jos muut saa helpommin

undercovergirl Oikea asenne muruseni

Tulen kirjoittelemaan huomenna vielä paremmalla ajalla uudestaan, nyt käy meinaa niin, että loppuu kannettavasta akku ja laturi on miehellä töissä :kieh:
Mua ihan tosissaan alkaa nyt jännittämään, tissit on edelleen älyttömän kipeät ja tänään tuli illalla ensimmäistä kertaa 10 vuoteen menkkakipuja, siis semmoisia ihan oikeita kipuja, eikä mitään jomotuksia!?? Säryt vetivät kaksin kerroin sohvannurkaan kun vihloi alavatsaan ja selkään ihan tosissaan..Ihan outoa!!

Hyvää yötä raksut

 

vaniljainen ihanaa kun joku toinenkin jännää just nyt!! onneksi ollaan nyt kotipaikalla enkä ottanut yhtään testiä mukaan, ja apteekkikin on kaukana, muuten testailisin kokoajan

ON: meinannut jo useaan otteeseen lähteä terkkikselle kun tuo vessassa ravaaminen vaan jatkuu ja jatkuu. ei kuitenkaan edelleenkään kirvelyä niin että tuskin se tulehdusta on. ja tänne kotipaikalle tulomatkalla oli autossa istuminen aika tuskaa, kun vatsaa väänsi ihan omituisesti, molemmin puolin alavatsaa plus selkä. voi kun olis nyt tärpännyt, toivon sydämeni pohjasta!!

Oon miettinyt kanssa tuota samaa, että itseltä se ei ole pois, että vauvan saa joku toinen, mutta se vaan käy toisilla niin helposti, ja sitten kun valitetaan joka ikisestä asiasta, en voi olla ajattelematta että "noilla on liiankin helposti tärppi käynyt". Tottakai jokainen väsyy, ärtyy ja kiukuttelee, myökii jotka joudutaan varttumaa sitä vauvaa pidempään, mutta kyllä päällimmaisenä on kiitollisuus sitten kun oman vauvan saa syliin :heart:

 

Tunturihillalle paaaaaaljo lykkyä pyttyyn!
Palailen illemmalla taas kommentoimaan

 

Dodiih, nyt on taas laturi koneessa

heinäneito Päivitin sulle oikeat yrityskerrat!
Mä luulen, että me jouduttaisiin siirtämään häitä vuodella eteenpäin jos niin kävisi, että raskaana nyt olisin, sillä meille tulee latohäät, jotka on pakko koittaa pitää kesän lämpimimpään aikaan. Mutta olen päättänyt olla nyt toistaiseksi stressaamatta tuota hääasiaa, katotaan sitä sitten JOS nyt muka se plussa sieltä tulisi. En pysty uskomaan, että se just nyt olis tärpännyt kun ei ajoitettu seksiäkään ollenkaan varsinaisille tärppipäiville
Tuohon sinun omaan pohdiskeluun vielä, että ymmärrän ihan mitä tarkoitat tuolla 10- vuoden "stressillä", mutta yritä olla ajattelematta asiaa niin. Teillä on varmasti ihania muistoja näiltä menneiltä vuosilta ja paljon myös semmoisia asioita, joita ei olisi tullut vauvan kanssa tehtyä.
Toivottavasti saisitte pian oman nyytin :heart:

tunturihilla Hui! Mä jännäilen nyt kovasti täällä sun puolesta ja toivon, että antaisit tähän ketjunu sen seuraavan plussan, ettei tule meille liian pitkää paussia viimeisestä, Lily-Janen plussasta :heart: Erittäin lupaavan kuuloisia oireita kyllä, koska tädin pitäisi tulla?

Mä yritän koko ajan olla ajattelematta näitä mun oireita, miksi se olisi tärpännyt nyt, kun ei ollenkaan yritetty ja ajoituksetkin seksin saralla meni tarkoituksella metikköön.
Mutta enivei, tää tissikipu on kyllä käsittämätöntä, jollen mä nyt ole raskaana niin näköjään ne tissit voi tulla ennen menkkojakin jumalattoman kipeäksi. Mulla on siis ihan normaalia, että ne aina ennen tätiä ovat painaessa arat tuolta sivuilta, mutta nyt ne ovat kipeät tuosta päältä! Yöllä en pystynyt nukkumaan mahallani ja lenkillä pitää varoa juoksuaskelia. Tiedänpähän ainakin jatkossa, että tissit eivät kerro mulla mitään, jos nyt täti tulee kaikesta huolimatta.
En ole puhunut miehelle mitään näistä oireista, koska en halua elätellä mitään toiveita, mutta eilen seksin jälkeen mies totesi ihan oma-aloitteisesti, että mun tissit ovat turvonneet, lisäsi kyllä sitten, että ehkä se oli se asento kun olin päällä. Mutta aika monesti muutenkin olen ollut päällä ja nyt ne tuntui kuulemma heti ns. isommilta
Ja ääh...Kaikenlisäksi mulla on ripuli
Mies lähtee huomenna kaverin polttareihin ja mä luulen, että piipahdan apteekin kautta hakemassa testin Pakko saada tietää, että mitä oireita nää oikeen on!

Plussatuulia!!