Minna-73: Pahimmassa vaiheessa kävely pahensi joo. Käsittääkseni se että huimaukseen liittyy pahoinvointia (jos kyse on jännitysniskasta) on henkilökohtaista, samoin kuin esim. päänsärky. Toisille tulee, toisille ei.
Itseäni tässä asiassa ensimmäisenä hoitanut fysioterapeutti hieroi mua ja venytti takaraivosta, ja mullahan ärtyi kaikki paikat. Sen jälkeen 'katosi' kädet ja jalat, kyllä ne toimi kuten käskin, mutta huonosti, eli ikäänkuin lihasvoimat ois kadonnut ja normaalitunto. Ja tuosta alkoi mulla myös päänsäryt. Ja kaikenlaiset hermosähkärit ja pistokset ympäri päätä ja silmiä.. jne lista jatkuisi loputtomiin.
Ennen tuota fysioterapiaa mulla oli jännitysniska ja oikoryhti, joita ei ollut selkeällä suomenkielellä mulle todettu. Ja noitten oireet oli oik.puoleisen posken puutuminen ja kiristävä tunne siinä, erilaiset huimaukset, käsien ja jalkojen puutuminen normaalia helpommin, särky hartiossa rasituksen jälkeen, paine korvissa ja soiminen, tyhmä olo päässä, silmien sumentuminen pieniksi hetkiksi ja katseen kohdistuksen hankaluus, hammassäryn tuntu...
Eli kaikki hermovärinät, rytmihäiriöt, sähkärit, silmissä välkkymiset ym. tuli vasta tuon hieronnan myötä. Ja kaksi kertaa kävin hierottavana samalla viikolla, jälkimmäiseltä lähdin ambulanssilla päivystykseen kun humahti muutaman kerran korvan juuresta, kuume nousi ja vapisin vaan ja huimasi etten pystyssä pysynyt. Ja eihän siellä kukaan mitään tehnyt, kun osaan kävellä ja näen eteeni, kotiin vaan. (hyvä kun tunsin vasempaa jalkaa..)
Itse vielä pitkitin pahaa olotilaa päivittäisellä jumppauksella ja venyttelyllä, kun nyt olen ymmärtänyt että paras parantumiskeino olisi ollut muutaman viikon lepo ja oikeaoppinen kevyt venyttely. Ja se tosiaan tarkoittaa kevyttä, kuten fysioterapeutin hoito tällähetkellä mulla myös on, painelee vaan sormenpäillä hipoen.
En tiedä paljonko mulla tohon olotilan pahenemiseen hieronnan myötä vaikutti toi ylin nikama, joka vinksin vonksin tuolla, mutta havaittavissa oli turvonnut niska ja lapaluiden seutu kipeytyi todella. Ja huomenna tiedä paremmin onko sillä ms-taudilla jotain tekemistä tän systeemin kanssa mun osalta. PELOTTAA.
En voi sanoa mikä kellekin on parasta, on todella hankalaa löytää asiantuntevia hoitajia.
Ja on hyvin vaikeaa etenkin lapsen kanssa ottaa se muutaman viikon lepo ja olla nostamatta yhtään mitään..
Itseä vaan ärsyttänyt lääkäreiden neuvot jumpasta, kun se kerran vaan pahensi oloa. Ja semmonen pieni seikka, meinaan tilasin mun kaikki tiedot sairaalasta ja jos lääkärit viitsisivät kertoa potilaalle sen kaiken mitä sinne papereihin kirjoittavat olisin säästynyt paljolta vainoharhaisuudelta. Kyllä ne näköjään tietävät jännitysniskasta ja sen aiheuttamista ongelmista (tai ainakin 2 lääkäriä
) mutta ei sitten tosiaan viitsiny sitä selkeämmin mulle sanoa, kuin että jumissa on, syö särkylääkettä. Aargh!!