Noniin, tervehdys kaikille!
Punktio ohi. 7 munasolua saatiin joista 6 hedelmöittynyt. Torstaina ilmeisesti uusi soitto, kuinka moni pääsee pakkaseen saakka. Sormet ristissä..
Munasolupunktiosta kiinnostuneet:
Pelkäsin punktiota ihan älyttömästi ja jotenkin 2016 vuoden punktio pyöri mielessäni, sillä se ei tosiaankaan mennyt putkeen.
Kaikki meni ihanan sujuvasti. Lähdimme aamuyöllä ajamaan kohti hoitopaikkaa, olin koko automatkan niin mietteissäni, etten puhunut sanaakaan koko 4h:n aikana..
Kun pääsimme sairaalaan ja parkkihallista juuri hissiin, tunsin aivan hillittömän viiltävää kipua ja poltetta munasarjoissani, irroituspiikki Gonapeptyl ilmeisesti teki tehtävänsä juuri näillä paikkeilla, olen ovulaation aikaan normaalistikin niin kivulias, että tarvitsen kipulääkettä.
Ei muutakuin kaksinkerroin ilmoittautumisaulaan, mies ihan paniikissa vierellä. Käveltiin odotusaulaan ja jätin miehen siihen odottamaan ja menin itse vessaan. Kun tulin takaisin, meidät olikin jo kutsuttu sisälle eli ei ehditty odottamaan YHTÄÄN mikä oli ihana, ettei enempää kerennyt jännittää plus olin todella tuskissani ovulaationi sekä hyperin kanssa.
Omat vaatteet sai olla päällä, potkaisin kengät pois jalasta kun ne puristi niin kovasti ja istahdin nahkatuolille pälyilemään ympärilleni kuin piilopaikkaa etsivä jänis. Mies haettiin tässä välissä tekemään omaa osuuttaan. Noin 10min sisällä minulle laitettiin kanyyli valmiiksi käteen ja mies tuli jonkin ajan kuluttua takaisin viereeni. Hoitaja kutsui sisään meidät ja siinä vaiheessa syke oli varmaan 300.
Tarkistettiin henkkarit ja ei muutakuin pöksyt pois ja lavetille haarat levälleen. Hoitaja rauhoitteli ja puheli koko ajan, lääkäri ei niinkään. Ensin kanyylin kautta laitettiin ilmeisesti rauhoittavat, josta tuli raskas olo. Ihan kuin kaikki raajat ois painaneet ainakin tonnin, kerroin tästä hoitajalle joka naurahti ja sanoi, että rauhoittava tepsii. Sitten kipulääke ja toimenpide alkoikin välittömästi, en ehtinyt sanoa mitään kun ihmettelin vaan omaa painavuuttani.
Ultraaminen ei tehnyt kipeää, vaan epämukavaa ja jännitin edelleen aika paljon joten se maksimoi sen epämukavuuden tunteen. Punktioneula on ultran kanssa samassa, joten mitään muuta alapäähän ei työnnetä, kuin se ultra (onneksi).
Tunsin lievää nipsailua, kun follikkeleita tyhjennettiin, mutta en kipua. Sitten homma olikin ohi, noin vain!
Hoitaja toi pöksyt laveille ja antoi siteen ja sanoi, että vaatteet saa laittaa päälle. Lääkäri kysyi kipuasteikolla 0-10 miltä homma tuntui ja kerroin, että noin 3 ja sekin johtui ihan vaan pelostani ja epämukavuudesta! Eli ihan oikeasti siedettävä homma kaikenkaikkiaan tällä kertaa!
Olen iloinen, että tämä korjasi omaa käsitystäni munasolupunktiosta jota oikeasti pelkäsin niin paljon, etten saanut edellisenä yönä nukuttua.
Odotushuoneessa sai lepäillä tunnin verran ja sain kipulääkkeen kotimatkalle mukaan ja kerrottiin, että munasoluista soitetaan sitten perään miten kävi.
Kotimatkalla nukuinkin sitten koko matkan, kotona tankkasin vettä niin paljon kun suinkin pystyin ja nukuin tähän päivään saakka. Vatsa on turvoksissa ja kipeähkö, en olisi työkykyinen ollenkaan vielä ja onneksi onkin sairaslomaa, mutta muuten voin hyvin.
Punktion jälkeen oli aika kipeä olo ja kävelin hissukseen köpöttelemällä sitä vettä hakemaan.
Jos osaisin, tägäisin tämän keskustelun jotenkin niin, että se olisi muidenkin löydettävissä ketkä googlettaa "munasolupunktiota" ja mitä sen jälkeen jne, ihan niinkuin itsekkin tein. Googlen hakutulos sekä tämä kaksplussan umpisurkea hakuri antaa ihan älyttömän vanhoja tuloksia vuodelta 2003. Olisi kivempi lukea vähän tuoreempia uutisia..
Ehkäpä teen tästä ihan oman otsikoidun version, joka olisi helpommin löydettävissä