IVF hoidoissa oleville/sinne joutuville

@Liiby voi itku, oon tosi pahoillani sun puolesta voimia kovasti!

@Nato voin lukea sun tekstistä täysin sun ahdistuksen ja turhautuneisuuden... enkä yhtään ihmettele, on kyllä raskasta aina vain odotella! Ikävää ettei klinikalla ymmärretä sitä, miten inhottavaa on kun siirto aina vain peruuntuu. Ammattilaisilla pitäisi olla vähän enemmän taitoa kohdata asiakkaan vaikeat tunteet.
Ja erikoista on tosiaan, jos ei ehdoteta siirtoa lääkkeelliseen kiertoon... siinäkin varmaan on eroja eri sairaanhoitopiirien välillä? Mulle ehdotettiin HUSissa lääkkeellistä kiertoa heti tokalla kerralla kun siirto ei onnistunut, ensin aikataulun ja sitten limakalvon ohuuden vuoksi.

Mutta näin kolmen lääkkeellisen siirron jälkeen jouduin toteamaan, että mun pää ja kroppa ei kestä niitä lääkkeellisen kierron hormonimääriä, joten otan riskin ja yritetään siirtoa luonnolliseen kiertoon. Mähän en oo pystynyt edes e-pillereitä syömään niin vahvojen mielialaoireiden takia, siihen näistä lisäksi vielä kaikki muut oireet... mutta ihmiset on yksilöitä, se mikä ei sovi yhdelle voikin sopia toiselle. Jos siirrosta olisi alkanut raskaus, niin kaikki oireet olisi tuntuneetkin varmaan ihan siedettäviltä, mutta mulla ei alkanut ja se lisäsi turhautumista.

@janitainen onnittelut plussasta!
Tuohon miehen suhtautumiseen ajattelin myös kommentoida.... varmasti tuntuu ikävältä ja ristiriitaiselta, kun ei saa vastakaikua omaan iloon ja onneen. Itselläkin on mies joka on aika harkitseva ja rauhallinen luonteeltaan, eikä ilmaise tunteita kovin vahvasti. Välillä oon hormonihuuruissani tiuskinut hänelle, että hänellä on niin helppoa kun mä oon se jolle kaikki toimenpiteet tehdään, vaikka eihän se tietenkään hänen vika ole.

Ja varmaan se on hänelle vähän hankalaa asettua mun asemaan, kun ei oikein tiedä aina mitä tapahtuu ja mitä mä käyn läpi. Aina negatiivisen tuloksen tullessa hän on lohduttanut ja yrittänyt piristää mua. Ennen ekaa siirtoa mies oli hyvin optimistinen ja sanoi, että meillä tulee tärppäämään heti ensimmäisestä siirrosta, mutta nyt hänkin on alkanut varmaan tajuta, ettei tämä olekaan niin helppoa ja yksinkertaista.

Voimia vielä kaikille jotka käy näitä vaikeita asioita läpi ja on joutuneet kokemaan pettymyksiä <3 vielä tästä noustaan!

 

Kiitos kaikille myötäelämisestä. Helpottaa, kun tänne saa käydä purkamassa ne hyvät ja huonot asiat!

@Liiby lle voimia, en osaa muuta toivottaa. Oliko teillä pakkasessa alkioita vai mikä teidän tilanne on nyt sitten tulevaisuutta ajatellen? Toivottavasti kaikki sujuu hyvin, ilman komplikaatioita.

Mitkä olot ovat @Sabriiiinalla? Menikö poltot ohi? Mikä pp sulla on nyt menossa?

Mun mitta tuli nyt ihan täyteen tätä hoitorumbaa, juteltiin miehen kanssa kestääkö meidän talous millään ja voidaanko tehdä kahta työtä esimerkiksi maksaaksemme ylimääräistä lainaa pois ja tultiin siihen tulokseen, että siirretään yksityiselle klinikalle alkiot.
Tässähän kävikin niin nopsasti asiat, että kun allekirjoitettiin "luovutussopimukset" naama norsun****** niin siirrettiin alkiot yksityiselle klinikalle ja otettiin lainaa. Ja arvatkaas mitä, ne tekee siirtoja sekä sulatuksia viikoloppuisin sovittuna ja pääsemme yksityisen kautta siirtoon!! Kyllä, rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta hemmetti päästään edes yrittämään. Katsotaan vielä voidaanko me silti ottaa yhteyttä esimerkiksi potilasasiamieheen tässä asiassa, kun ne oli tuolla klinikallakin vähän hämillään, miksi näin monta kertaa on annettu mennä ohi eikä tilanteeseen olla tartuttu.
Ja ne sanoivat, että kuukautisiahan voi siirtää esim muutamalla päivällä eteenpäin lääkkeillä ja jatkaa luonnonkiertoa, että miksi sitäkään ei ole tehty?! Oletteko tällaisesta kuulleet?

Ensiviikolla siis saatetaan päästäkkin jo piinailemaan!! Se tuntuu uskomattoman helpottavalta näiden helvetillisten kuukasien jälkeen. Koen ainakin, että ollaan todella, todella paljon lähempänä yritystä kun koskaan aiemmin. Tottakai mua jännittää, että jotain menee vikaan vielä ja tipahdan taas jonnekkin kaninkoloon, mutta suuri toivonkipinä on takaraivossa!!

 

@Nato toivottavasti nyt lähtee asiat rullaa ja stressi helpottaa <3
Tuossa aikaisemmin kysyinkin sitä että onko ehdotettu lääkkelliseen kiertoon, kohtuullista odottaa kuukausi tai toinen jos ovulaatio osuu kohdalleen koska luonnollisen kieroon aina parempi, mutta kohtuutonta laittaa ootattaa kun lääkkeillä voi vähän venkslata.

Ma pp11 oli hcg sen 588
Eilen pe pp15 ja hcg 3400
Nyt olis vissiin rv 5+0.
Ultran mukaan kaik ok, vaikka eihän siellä käytännössä mitään näkyny muuta kun suurentunut kohtu ja siellä pieni "nestetilkka". Poltot on jatkunu siitä ke aamusta ihan koko ajan mut vuotoa ei oo. Ei oo pissanäytteessä mitään ja otin varalta hiivalääkkeen lääkärin kehoituksesta vaikka oireita ei ole..

 

Äh, tänne oli tullut välissä huonoja uutisia pahoitteluni @Liiby
Ja todellakin tiedän fiilikset @Nato mulla toki korona sotki myös, mutta punktio tehtiin marraskuussa viime vuonna ja tosiaan tämä seuraava siirto tänä vuonna lokakuussa. Kolme kiertoa siinä meni välissä kun ovis osui väärälle päivälle. Kuulemma luonnonkiertoon onnistuu paremmin, mutta itselläkin alkoi hieman jo usko loppumaan kun tosiaan maagiset 40v tulee vielä tänä vuonna täyteen.

Kiitos kaikille kommenteista tuohon mies-asiaan. Ehkä hän on nyt hieman päässyt paniikkikohtauksestaan yli, mutta ei olla vielä sen kummemmin asiasta juteltu. Ajattelin antaa hänelle hieman aikaa sulatella asiaa.
Tämä on varmasti vain itselleni selittelyä, mutta tuona paniikki-iltana kun menin nukkumaan (hän oli mennyt hieman aiemmin), niin hän laittoi peiton alla kätensä vatsalleni. Vähän kyllä pelkään, että joka kerta kuulen, että itsepähän halusit, joten hoida lapsesi - mutta toisaalta luotan siihen, että hän olisi todella hyvä isä.
Noooh, pitkä matka on vielä tuollaiseen tilanteeseen.

Polille on ultra varattu 10.11. saa nähdä mitä sieltä löytyy. Välillä on ollut etovaa oloa, mutta vähentynyt. Rinnat on melko kipeet ja turvoksissa. Verikokeen tulosta en edelleenkään tiedä kun en saa ketään puhelimitse kiinni, eikä se Kannassa näy.

 

@Nato meillä on jäljellä yksi alkio, joka oli samanlaatuinen kuin tämä. En usko, että siirrämme sitä enää. Tämä koettelemus oli pahempi, kuin osasin etukäteen odottaa. Melkein vuoden pohdin itse, haluanko lähteä ylipäätään enää kokeilemaan koko hoitoa. Epäröin, mieheni ei olisi halunnut ja sain sitten lopulta painostettua hänetkin tähän. Lopputulos oli sitten tämä. Pelkkää tuskaa ja pahaa mieltä, ja ihan itse aiheutettua vielä, kun tähän lähti, mikä tekee kaikesta vielä pahempaa. Voi kuulostaa tyhmältä, mutta rahaakin on mennyt ihan hirveästi kaikkineen, kun tehtiin kaikkia kokeita ensin (koska edellisestä hoidosta niin pitkä aika ja infektionäytteetkin oli vanhentuneet). Sinne meni nekin rahat, jotka oisi voinut käyttää jotenkin paremmin.

Kohdun tyhjennys sujui melko kivuttomasti, sikiöpussi tuli kokonaisena ulos, ja runsaasti muuta materiaalia. Mitään asukastahan siinä pussissa koskaan ei ollutkaan. Tai oli, mutta sen elämä päättyi jo silloin heti alkuunsa rv 3 tai 4. Monta viikkoa siinä sitten kasvattelin tyhjää sikiöpussia ja toivoin kesävauvaa. Kaikki oli turhaa. Miksi edes kiinnittyi, kun ei ollut mitään, mikä voisi kasvaa. Varmaan siksi, että lääkkeillä kiinnittymistä tuetaan niin paljon, että alkio kirjaimellisesti liimataan sinne kohdun seinään. Tämä siitä sitten sai.

Vuoto oli aikamoinen. Nyt on jo rauhoittunut tilanne. Toivottavasti kaikki materiaali poistuu itsestään, ettei tarvitse jatkohoitaa.

Ihan hirveän paha mieli. Ei voi muuta todeta. Eikä tämä kamala vuodenaika auta yhtään. Varmaan masennusta luvassa koko talveksi. Ehkä ensi kesäksi sitten herää eloon. Ja tosiaan en usko että toista alkiota koskaan lähdetään siirtämään, sillä se on samanlaatuinen kuin tämä. Jostainhan ne miinukset näille alkioillle luokittelussa oli tullut ja varmaan niissä oli silloin jo alkanut joku loppua kohti johtava prosessi, joka sillä luokitteluhetkellä on ollut nähtävissä.

Pahoittelen synkkää tekstiä.

 

@Nato meillä on jäljellä yksi alkio, joka oli samanlaatuinen kuin tämä. En usko, että siirrämme sitä enää. Tämä koettelemus oli pahempi, kuin osasin etukäteen odottaa. Melkein vuoden pohdin itse, haluanko lähteä ylipäätään enää kokeilemaan koko hoitoa. Epäröin, mieheni ei olisi halunnut ja sain sitten lopulta painostettua hänetkin tähän. Lopputulos oli sitten tämä. Pelkkää tuskaa ja pahaa mieltä, ja ihan itse aiheutettua vielä, kun tähän lähti, mikä tekee kaikesta vielä pahempaa. Voi kuulostaa tyhmältä, mutta rahaakin on mennyt ihan hirveästi kaikkineen, kun tehtiin kaikkia kokeita ensin (koska edellisestä hoidosta niin pitkä aika ja infektionäytteetkin oli vanhentuneet). Sinne meni nekin rahat, jotka oisi voinut käyttää jotenkin paremmin.

Kohdun tyhjennys sujui melko kivuttomasti, sikiöpussi tuli kokonaisena ulos, ja runsaasti muuta materiaalia. Mitään asukastahan siinä pussissa koskaan ei ollutkaan. Tai oli, mutta sen elämä päättyi jo silloin heti alkuunsa rv 3 tai 4. Monta viikkoa siinä sitten kasvattelin tyhjää sikiöpussia ja toivoin kesävauvaa. Kaikki oli turhaa. Miksi edes kiinnittyi, kun ei ollut mitään, mikä voisi kasvaa. Varmaan siksi, että lääkkeillä kiinnittymistä tuetaan niin paljon, että alkio kirjaimellisesti liimataan sinne kohdun seinään. Tämä siitä sitten sai.

Vuoto oli aikamoinen. Nyt on jo rauhoittunut tilanne. Toivottavasti kaikki materiaali poistuu itsestään, ettei tarvitse jatkohoitaa.

Ihan hirveän paha mieli. Ei voi muuta todeta. Eikä tämä kamala vuodenaika auta yhtään. Varmaan masennusta luvassa koko talveksi. Ehkä ensi kesäksi sitten herää eloon. Ja tosiaan en usko että toista alkiota koskaan lähdetään siirtämään, sillä se on samanlaatuinen kuin tämä. Jostainhan ne miinukset näille alkioillle luokittelussa oli tullut ja varmaan niissä oli silloin jo alkanut joku loppua kohti johtava prosessi, joka sillä luokitteluhetkellä on ollut nähtävissä.

Pahoittelen synkkää tekstiä.

Lämmin halaus suuressa surussa! Synkkyys ja katkeruus on tässä vaiheessa täysin normaalia. Mutta älkää tehkö päätöksiä tässä mielentilassa, niin kauan kuin on alkioita, on toivoa. Monet ovat saaneet vauvan syliin asti huonostakin alkiosta. Silmillä biologi näkee vain jotkut tietyt luokiteltavat asiat, mutta ei esim geenejä. Tässä keskenmenneessä oli varmasti (suuret pahoittelut) perustavanlaatuista vikaa, eikä elämä ollut mahdollinen. Mutta se mikä on pakkasessa, vaikka onkin miinus (voi tulla esim hitaudesta, nopeudesta, solujätteestä ym) voi olla silti ihan elinkelpoinen pieni ihmisenalku. Kannattaa ehdottomasti tyhjentää pakkanen. Ei jää sitten kaduttamaan:”Entä jos...?. Näihin hoitoihin liittyy valtavaa tuskaa ja pettymystä, mutta myös suurinta onnea. Me ei voida tietää millainen polku meille on tulossa, mutta suurin osa saa lopulta tuntea ne onnen tunteet, se voi tuntua nyt kaukaiselta. Tunteista selviää, vaikka ne tuntuvat musertavilta tässä vaiheessa. Näihin hoitoihin lähtevät vain rohkeat ihmiset, jotka uskaltavat ottaa riskin, että kohtaavat suuria pettymyksiä ja surua. Mutta hoitoihin lähtemällä voi myös saada sen vauvan todennäköisimmin, riskin otto usein palkitaan. Itse ajattelen, että se raha mitä käyttäen hoitoihin, sillä ei voi mitään arvokkaampaa saada. Mikään auto, matka, vaate, käsilaukku, illallinen tai muu ei merkitse mitään sen rinnalla, että saan yrittää niillä rahoilla saada lasta. Joka penni on sen arvoinen. Jos lopputulos on huti, se ei voi kiikkustuolissa koskaan harmittaa yhtä paljon, kuin jos Ei ole ollut rohkeutta yrittää, se voi harmittaa loppuviimein. Olette rohkeita, kun lähditte yritykseen. Nyt toivon teille lohtua ja pientä toivon siementä, joka itää ja autta pääsemään hetki hetkeltä eteenpäin. En usko että kadutte koskaan yritystä, kun nämä raskaimmat hetket väistyy <3

 

@Liiby voikun olisit tässä, halaisin sinua.

Muista tosiaan, että tämä vuodenaika ja koronarajoitukset ja kaikki mahdollinen tekee suomalaisen elämästä tällä hetkellä aika mustaa ja mielikin on sen mukainen. Toivottavasti löytäisit iloa pian jostakin ja vähän aurinkoa elämäänne. En voi sanoa, että tiedän miltä sinusta tuntuu, mutta yhtä musertavassa mustassa toffeessa näiden hoitojen kanssa itse tuskaillessa voin arvata osan. Lisäksi sitä aina miettii, että sanonta "ihmiselle annetaan elämässä vain se, minkä se jaksaa kantaa" - joutas painua syvälle sinne, sillä elämä tuntuu välillä niin hel**tin vaikealta. Sitten tuolla jotkut porskuttelee rikkaudessa, rakkaudessa ja vauvoja tulee kun näkee kalsarit ja elämä hymyilee. Kumma homma, että ilmeisesti kukaan ei tee youtube-videoita tai jotain reaalia tällaisesta aiheesta. Kaikki ovat vaan elämäntapa hypettämistä, joogaa ja fitnestä. Siltä ainakin tuntuu.
Mutta muista, että tällä "mustalla puolella" on meitä tukijoita ja toisia kamppailijoita.
Itse olen näitä tarinoita lukiessa saanut paljonkin voimaa siinä älyttömässä vihassa ja surussa.
Ja jos ei muuta, niin olette ainakin kääntäneet joka ikisen kiven ja kannon tässä asiassa. Itse ajattelen sen niin, että jos en tätä tekisi, kääntäisi joka korttia minkä kiinni saan niin kuinka paljon miettisin asiaa joskus 80-vuotiaana, että "ois pitänyt yrittää kovemmin". Se olisi asia, jota en todellakaan halua katua elämässäni.

JOS joskus yritätte vielä, onko mahdollista viljellä alkioita pidempään esim blastoksi, että tietäisi mitkä ovat niitä vahvoja jotka jatkavat kasvuaan? Meillä yksityisellä perusteltiin blastoksi viljely juurikin sillä, että sitten näkee ketkä todella jatkavat kasvuaan ja ne heikoimmat jäävät.

Voimia. Kyllä se aurinko paistaa risukasaankin - usko pois.

 

Eilen haettu taas uusi kyytiläinen matkaa ja piinailu alkaa. Oli paljon kivuliaampi siirto kun ekalla kerralla, mutta alkio saatiin kuitenkin paikoilleen. Alkio olikin sitten nopee kaveri kun eilen aamulla ottivat morulavaiheen alkion sulamaan niin oli ehtiny aamupäivän aikaan muuttua jo blastoksi

Tässä oon kyllä lueskellut kaikkien viestit mutta en ole ehtinyt kommentoimaan mitään. Eli yhteisesti onnittelut plussanneille ja isot voima halit näin etänä niille joilla on tullut huonompia uutisia

 

Eilen haettu taas uusi kyytiläinen matkaa ja piinailu alkaa. Oli paljon kivuliaampi siirto kun ekalla kerralla, mutta alkio saatiin kuitenkin paikoilleen. Alkio olikin sitten nopee kaveri kun eilen aamulla ottivat morulavaiheen alkion sulamaan niin oli ehtiny aamupäivän aikaan muuttua jo blastoksi

Tässä oon kyllä lueskellut kaikkien viestit mutta en ole ehtinyt kommentoimaan mitään. Eli yhteisesti onnittelut plussanneille ja isot voima halit näin etänä niille joilla on tullut huonompia uutisia

Tsemppiä piinailuun <3 mullaki teki viime kerta kipeetä,enkä tiiä yhtään että miks, eivätkä osanneet sielläkään sanoa..

 

@Nytkö muistahan kirjailla tuntemuksia ja oloja taas ylös, ihana jännätä mukana! Tehtiinkö ihan luonnonkiertoon, onko sulla mitään tukilääkitystä siirron jälkeen (oliko ne lugestronit vai mitkä ne nyt oli?)

Onks teillä IVF:läisillä ylipäätään kokemusta hitaista PAS-alkioista sulatuksessa? Ja mikä lopputulos oli, siirrettiinkö vai menikö metsään?

 

Luonnon kiertoon tehtiin ja terolut on tukilääkkeenä. Mä kirjailen, vielä ei oikein muuta oo kun tissit kipeenä ja varmasti nuista tukilääkkeistä johtuu. Ja vasemmalle munasarjaan jomottelee, lääkäri teki ensin alakautta ultran niin sano että oon sieltä puolelta ovuloinu ja joku kysta siellä näky, muuten harmiton mut saattaa kipuilla.

Mulla lääkäri oli kirjannut siirrosta näin: "Mandriini avusteisesti, sillä alku kohdunkaulakanava mutkaa tekee. Tämän jälkeen helppo alkion siirto ja näkyvyyskin muuttuu hyväksi, ja alkiopiste jää kauniille paikalle."
Eli siis sen katetrin laitto oli haastavaa ja se joutu alkuun sitä spekulaa/ankannokkaa kääntelemään ja vääntelemään tuolla sisuksissa.

 

Anteeksi nyt tulee vuodatusta, mikä jonkun korvaan varmasti kuulostaa kiittämättömältä valitukselta - joten skippaa suosiolla jos ärsyttää kun raskaaksi tullut valittaa aiheesta. Ymmärrän enemmän kuin hyvin.

En vielä tiedä verikokeen tulosta, mut joo raskaana ollaan. Mulla vaan iloa asiasta lannistaa mies, ja hänen suhtautuminen koko asiaan. Ehkä voin syyttää asiasta vain itseäni. Hän on tosi ihana ja luonteva muiden lasten kanssa, ja sen vuoksi olen varma, että hänestä tulisi hyvä isä - jopa parempi vanhempi kuin minusta äiti.
Mutta. Hän siis ei ehkä alun perin olisi lasta halunnut, ja taipui asiassa minun takia. Hän ilmeisesti kokee, että olen pakottanut hänet noihin hoitohin mukaan. Sinänsä vaikea olisi oikeasti ketään pakottaa, jos hän ei purkkiin tavaraansa tee, niin
Ehkä itsellekin tämä plussa tuli hieman yllätyksenä, kun tästä on muodostunut eräänlainen prosessi, jota vain mekaanisesti suorittaa. Mies siis ilmeisesti toivoi negatiivista, ja tämä latistaa omaa asennetta tähän nyt todella paljon. Mietin, että olikohan tämä sittenkään hyvä idea. En tiedä haluanko lasta niin kovasti, että olisin valmis hänet kasvattamaan yksin.
Toivoisin, että tämä olisi vain alkushokkia, joka hiljalleen menee ohi, mutta... Ja toisaalta taas en usko, että ikinä antaisin itselleni anteeksi jos nyt tarkoituksella keskeyttäisin raskauden - se varsin olisi parisuhteen loppu.
Noh, luotan toisaalta eräänlaiseen johdatukseen, uskon, että asiat menevät kuten ne on tarkoitettu. Toki tässä tapauksessa tarkoitusta on kyllä lääketieteellisesti avustettu.

Äh, meinasin poistaa koko tekstin, mutta olkoot. Ei kaikilla ole niin täydellistä, mitä somekanavat on pullollaan. Katsotaan mitä lähiviikot tuovat tullessaan.
Toivottavasti teillä muilla on puolisot, jotka tukevat teitä tässä matkassa.

//vuodatus päättyy

Hei.. vastaan nyt tähän, vaikka ilmeisesti "tilanne on jo vähän laantunut". Mutta siis itsehän hoitojen aikaan lukemattomat kerrat omaa oloa pahenti pettymysten kohdalle se kun miestä ne ei "liikuttaneet yhtään" Ja meillä toki viellä se tilanne että hän ei yhtää ole "lapsi ihminen" ei koskaan ole pitänyt kenenkään vauvaa sylissa jne. Ja jo ennen kun aloitettiin yrittäminen ja itse olisin jo halunnut, niin olin varma ettei hän koskaan "suostu/halua lasta" joten voit uskoa että itselläkin oli aina se fiilis että oon pakottanut, mutta tosiaa, järjellä eihän kukaan nyt huvikseen noihin hommiin kai lähde, miellyttääkseen toista (ei kyllä muutenkaan kuulu hänen tapoihin ) No siis meillä nyt se lopullinen plussa oli niin täys yllätys ja hämmennys ja epatodellinen et ei siitä itsekkään tippaakaa "nauttinut" kun ei siihen uskonut edes.. Mutta kun ekassa ultrassa käytiin (tai minä olin jo käynyt yksityisella 5+ jotain ja 7+ jotain, mut mies ei päässyt niihin mukaan) niin sit oli ihan hiljanen (siis normaalia enemmän) ku lähettiin kotiin.. olin et jaah.. itse teki mieli hyppiä ja riemuita.. sit ku kysyin et mikä, ei mikään.. sit olin et iskikö paniiikki.. ni siihen oli silleen et noooooh jotain sen tapaista.. Että jos miehesi ei varsinaiseti oli sanonut mitään sellaista ettei olisi plussaa halunnut ym. niin ehkä vaan "ylireakoit".. Ja kun myöhemmin kirjoitin että laittoi kden vatsalle niin... se on paljon.. <3 hyvä siitä tulee, anna aikaa.. JA siis onnea plussasta ja ihanaa raskautta!

Mullekkin tänne suuret tsempit kaikkeen tähän harmauteen, vaikka juuri kukaan ei varmaan enää minua "tiedäkkää".. Mutta ihmeitä tapahtuu!!!

 

Hei, anteeks tulen väliin huutelemaan, mut ajattelin että täällä joku tietää ollaan siis menossa lapsettomuus hoitojen ensikäynnille joulukuussa ja miehen pitäis tietenkin näyte toimittaa. Mies aika herkkä ja mulla pieni epäilys et tuleekohan siitä näytteen annosta mitään ehkä jos voidaan kotona se tehdä.. mut siis kuin että tähän olisi jostain saatavilla silastic kondomeja joista sen sperman voisi kaataa kuppiin ja sitten kuppi toimitetaan sinne tutkimuksiin.. urbaani legenda vai täyttä totta? Mistä niitä kumeja sitten saa jos niitä voi käyttää? Kiitos jo vastauksista! <3

 

Hei, anteeks tulen väliin huutelemaan, mut ajattelin että täällä joku tietää ollaan siis menossa lapsettomuus hoitojen ensikäynnille joulukuussa ja miehen pitäis tietenkin näyte toimittaa. Mies aika herkkä ja mulla pieni epäilys et tuleekohan siitä näytteen annosta mitään ehkä jos voidaan kotona se tehdä.. mut siis kuin että tähän olisi jostain saatavilla silastic kondomeja joista sen sperman voisi kaataa kuppiin ja sitten kuppi toimitetaan sinne tutkimuksiin.. urbaani legenda vai täyttä totta? Mistä niitä kumeja sitten saa jos niitä voi käyttää? Kiitos jo vastauksista! <3

Meillä mies sai tarvikkeet hoitavasta yksiköstä ja anto näytteen kotona. Piti puolen tunnin sisällä olla labrassa ja pysyä huoneenlämpöisenä. Jatkossa kyllä joutui antamaan näytteet sitten paikan päällä kun itse hoidot käynnissä.

 

Heippa! Hyppään nyt mukaan tähän viestiketjuun kun aloitettiin hoidot tällä viikolla. Taustasta sen verran et oon itse 37 ja meillä on yksi 8v lapsi ennestään. Otin ensimmäiset pistokset ke, vielä ei tunnu mitään erityistä. Ne jotka ovat olleet alkion keräyksessä (tai miksi sitä nyt kutsutaankin) niin millainen kokemus se oli? Kuinka kauan kesti ja oliko kivulias kokemus?

 

Heippa! Hyppään nyt mukaan tähän viestiketjuun kun aloitettiin hoidot tällä viikolla. Taustasta sen verran et oon itse 37 ja meillä on yksi 8v lapsi ennestään. Otin ensimmäiset pistokset ke, vielä ei tunnu mitään erityistä. Ne jotka ovat olleet alkion keräyksessä (tai miksi sitä nyt kutsutaankin) niin millainen kokemus se oli? Kuinka kauan kesti ja oliko kivulias kokemus?

Olen ollu punktiossa kaksi kertaa. Molemmat kerrat sujuneet hyvin. Aluksi laitettiin kanyyli käteen, sitten sai suun kautta särkylääkettä ja halutessaan rauhoittavan (en kokenut tarvitsevani). Sitten itse toimenpiteessä ei kestänyt kauan (10-15min) ja kipulääkettä sai suoraan suoneen pariin otteeseen. Pientä nipistelyä tuntui, mutta hyvin kesti. Kotiin pääsi ko 1-2h päästä ko oli saanu pissattua ja ei ollu vuotoa.

 

Olen ollu punktiossa kaksi kertaa. Molemmat kerrat sujuneet hyvin. Aluksi laitettiin kanyyli käteen, sitten sai suun kautta särkylääkettä ja halutessaan rauhoittavan (en kokenut tarvitsevani). Sitten itse toimenpiteessä ei kestänyt kauan (10-15min) ja kipulääkettä sai suoraan suoneen pariin otteeseen. Pientä nipistelyä tuntui, mutta hyvin kesti. Kotiin pääsi ko 1-2h päästä ko oli saanu pissattua ja ei ollu vuotoa.

Kiitti vastauksesta! Tuliko siitä sairaslomaa?

 

Kiitti vastauksesta! Tuliko siitä sairaslomaa?

Joo sain saikkua siihen asti, että tuoresiirto. Eka kerralla pe-ma (pitkä matka sairaalaan niin kirjoitti myös siirtopäivän) ja toisella kerralla ma-ke.

 

@Nato mahtavaa että asiat etenee! Pääsitkö siirtoon?

@Nytkö tsemppiä piinailuun


Täällä mennään kohti neljättä siirtoa joka ois maanantaina. Tänään tuli ovisplussa, ja näköjään lääkäri päättänyt että siirretään kolmepäiväinen tällä erää... ja taas just ton kolmen päivän päästä. On kyllä vähän turhan nopea aikataulu ja huono aika muutenkin, koska mulla ois tietenkin maanantaina ollut yksi koulutus töissä ja hirveällä kiireellä nyt sitten pitää kaikki muu perua. Ei jaksais ylimääräistä stressiä enää tähän, ärsyttää ettei multa tietenkään kysytä että onko tuo aika edes mitenkään mahdollinen kun näin nopeasti tuli. Odotin että ois siirretty viisipäiväinen, mutta varmaan tarkoituksena on että pakkaseen jää kolme- ja viisipäiväiset alkiot, että jos ei tästä raskaus ala, niin tuleviin luonnonkiertoihin siirtäminen on sitten helpompaa aikataulullisesti. Kertoo näistä mun alkionsiirroista kyllä kaiken se, että pitää jo varautua siihen ettei tästäkään raskaus ala.

Ihan suoraan sanottuna ei oo itselläkään mitään odotuksia siitä että tästä mitään tulisi, ihan tappiomielialalla mennään. Blastoilla on yleensä paremmat mahdollisuudet muutenkin, ja jos nekään ei kiinnity niin en hirveästi odota ihmeitä kolmepäiväiseltä. Ainut hyvä puoli on, että kun tehdään luonnonkiertoon niin Luget on vain 12 päivää ja 2 per päivä.

Ja jos ei tästä tosiaan raskaus ala, niin aion pitää suosiolla taukoa jonnekin kevääseen asti. Tosi väsyttävää rampata jatkuvasti ultrassa ja siirrossa, joka kuukausi peräkanaa, ja järjestää muuta elämää eli lähinnä töitä sen mukaan että pääsee sinne. Julkisella kun on, niin niitä aikoja ei voi hirveästi valita. Ja ei voi ennakoida esim. työvuorosuunnittelussa sitä että pääsisi helpommin lääkäriin, koska ne ajat tulee korkeintaan parin viikon varoitusajalla. En oo töissä kertonyt kenellekään että ollaan lapsettomuushoidoissa, enkä aiokaan kertoa, joten oon vaan aina sanonut että on "yksi meno" tai lääkärikäynti tms.

Ja nyt silti on vähän syyllinen olo samaan aikaan, kun toiset joutuu odottamaan pelkkään siirtoon pääsyä pitkään ja mä täällä valitan, vaikka pääsin siirtoon... pahoittelut siitä. Ihan liikaa stressiä nyt vaan kaikesta. Ärsyttää myös se kun ei voi itse vaikuttaa mihinkään

 

@Nato mahtavaa että asiat etenee! Pääsitkö siirtoon?

@Nytkö tsemppiä piinailuun


Täällä mennään kohti neljättä siirtoa joka ois maanantaina. Tänään tuli ovisplussa, ja näköjään lääkäri päättänyt että siirretään kolmepäiväinen tällä erää... ja taas just ton kolmen päivän päästä. On kyllä vähän turhan nopea aikataulu ja huono aika muutenkin, koska mulla ois tietenkin maanantaina ollut yksi koulutus töissä ja hirveällä kiireellä nyt sitten pitää kaikki muu perua. Ei jaksais ylimääräistä stressiä enää tähän, ärsyttää ettei multa tietenkään kysytä että onko tuo aika edes mitenkään mahdollinen kun näin nopeasti tuli. Odotin että ois siirretty viisipäiväinen, mutta varmaan tarkoituksena on että pakkaseen jää kolme- ja viisipäiväiset alkiot, että jos ei tästä raskaus ala, niin tuleviin luonnonkiertoihin siirtäminen on sitten helpompaa aikataulullisesti. Kertoo näistä mun alkionsiirroista kyllä kaiken se, että pitää jo varautua siihen ettei tästäkään raskaus ala.

Ihan suoraan sanottuna ei oo itselläkään mitään odotuksia siitä että tästä mitään tulisi, ihan tappiomielialalla mennään. Blastoilla on yleensä paremmat mahdollisuudet muutenkin, ja jos nekään ei kiinnity niin en hirveästi odota ihmeitä kolmepäiväiseltä. Ainut hyvä puoli on, että kun tehdään luonnonkiertoon niin Luget on vain 12 päivää ja 2 per päivä.

Ja jos ei tästä tosiaan raskaus ala, niin aion pitää suosiolla taukoa jonnekin kevääseen asti. Tosi väsyttävää rampata jatkuvasti ultrassa ja siirrossa, joka kuukausi peräkanaa, ja järjestää muuta elämää eli lähinnä töitä sen mukaan että pääsee sinne. Julkisella kun on, niin niitä aikoja ei voi hirveästi valita. Ja ei voi ennakoida esim. työvuorosuunnittelussa sitä että pääsisi helpommin lääkäriin, koska ne ajat tulee korkeintaan parin viikon varoitusajalla. En oo töissä kertonyt kenellekään että ollaan lapsettomuushoidoissa, enkä aiokaan kertoa, joten oon vaan aina sanonut että on "yksi meno" tai lääkärikäynti tms.

Ja nyt silti on vähän syyllinen olo samaan aikaan, kun toiset joutuu odottamaan pelkkään siirtoon pääsyä pitkään ja mä täällä valitan, vaikka pääsin siirtoon... pahoittelut siitä. Ihan liikaa stressiä nyt vaan kaikesta. Ärsyttää myös se kun ei voi itse vaikuttaa mihinkään

Jos yhtään lohduttaa niin mulla on masussa (rv37) nyt kaksipäiväisenä siirretty, joten ei välttämättä kerro alkion ikä laadusta. Joskus niillä on paremmat mahdollisuudet kehittyä kohdussa kuin maljalla. Tsemppiä, pidän peukkuja, että pikkuinen tarraa tällä kertaa kiinni!

 

Domi minä muistan sinut pitkän ajan takaa, yrititte ihan älyttömän kauan vauvaa ja teillä oli ihan kamalasti epäonnea hoidoissa

Vierailijalle näytteen luovutuksesta: Meillä sama homma, on aika arka puoliso. Ekalla kerralla saatiin purkki kotiin johon ohjeet miten toimia ja tosiaan 30min sisällä näyte piti viedä ja säilyttää tasalämpöisenä kuljetuksen ajan.

Seuraavalla kerralla, ennen munasolupunktiota miehen piti hoitaa bisnes sairaalalla. Siihen on heillä oma huone jossa viihdykettä. Epäilin, että mitenköhän menee, jos mies ajattelee kuinka moni muukin mies siellä "jonottelee" ja kaikki käyvät kirjaimellisesti vaan vetämässä käteen siellä. Tilanne meni kuitenkin hyvin, hän jännitti niin paljon, että asia hoitui varmaan 30 sekunnissa. Miehet toimivat niin eri tavalla, kuin naiset. Itse en pystyisi, eikä varmaan kukaan nainen pystyisi pakottamalla laukeamaan. Hui.

Jeppis83 tervetuloa joukkoon! Meidän punktio meni ihan kohtalaisesti, sain hyperin, eli munasarjat aktivoituvat liikaa hormoneista ja olin aika kipeä, sain 2vkoa saikkua sen takia (punktioon saakka). Hormoneista ei tullut muuta, kuin älytön akne. Mies voi olla eri mieltä
Sairaalassa minua jännitti aivan älyttömästi, ja otin rauhoittavan. Lisäksi suonen kautta sai kipulääkettä ja hoitaja oli vierellä koko ajan rauhoittelemassa, kirjaimellisesti. Pelkäsin ihan älyttömästi. "keräily" oli hankalaa, sillä munasarjani muutenkin ovat piilossa ja joutui vähän painelemaan, mutta kyllä sen kesti. Olin myöskin punktion jälkeen aika kipeä, seuraavana päivänä varsinkin virtsaaminen tuntui ihan KAMALALTA ajatukselta, se sattui tosi paljon, ihankuin alipaineella munasarjoja olisi vedetty lyttyyn. Meni kuitenkin ohi noin 2:ssa päivässä. Tuoresiirtoon ei päästy hyperin takia koskaan, vaan hedelmöittyneet alkiot laitettiin pakkaseen joista nyt vauvaa yritämme saada. Ja vaikka niitä muniksia vaikuttaisi olevan "ainakin miljoona", eli vaikka he saisivat kerättyä 20kpl muniksia, se ei tarkoita että sen verran alkioita tulisi. Osassa munasoluissa ei ole sitä solua,ja osa ei hedelmöity. Meidän saalis oli tuosta kaikkinensa 6kpl pakkaseen laitettavia alkioita.


@Tuutikki84 ja muutkin ketkä jaksaa vielä lukea, meillä on varmasti suomen huonoin tuuri näissä hoidoissa. Nytkun siirsimme alkiot yksityiselle, jossa niitä siirtoja tehdään viikonloppuisin niin alkioita otettiin sulamaan 2kpl, siirto olisi ollut lauantaina (tänään), niin kumpikaan alkio EI selvinnyt. Sinne meni n.1000e rahaakin. Että semmosta.

Odotellaan taas, että pääsis odottamaan. Tuntuu kyllä siltä, että tämä on ikuinen taival. Odottavan aika on niiiiiiiiin pitkä. Jo ajatuksena, että taas odotetaan noin 30 päivää tuntuu lamauttavalta. Entäs jos ne loputkaan alkiot eivät selviä? Sitten uusi punktio, +10.000e lainaa lisää. Apua. Takelteleeko kukaan muu tällaisessa hullunmyllyssä ja miten te selviätte tästä?!

 

Hei, luin muutaman sivun ja erilaisissa tilanteissahan täällä ollaan ja koitetaan pitkää matkaa jaksaa. Olen usein taustalla, kommentointi jää vähemmälle. Tukea ja halauksia menetyksiä kokeneille ja isoja onnitteluja jo onnistuneelle <3

Itselläni tilanne se, että kesäkuun ekan ivf:n ja kahden alkionsiirron jälkeen päästiin nyt uuteen punktioon maanantaina. Pitkällä kaavalla tällä kertaa. Tuoresiirto oli torstaina ja pakkaseen vielä saimme 3 alkiota! Kaikki kerätyt hedelmöittyivät, olen niin kiitollinen.
Tukihoitona menee Cyclogest 1x1, pregnyl pistokset 4 kpl 3 päivän välein sekä Gonapeptyl huomenna.
Kyllä tässä kädet ristissä saa olla pitkät ja piinaavat tovit taas....huh.

 

Hei, luin muutaman sivun ja erilaisissa tilanteissahan täällä ollaan ja koitetaan pitkää matkaa jaksaa. Olen usein taustalla, kommentointi jää vähemmälle. Tukea ja halauksia menetyksiä kokeneille ja isoja onnitteluja jo onnistuneelle <3

Itselläni tilanne se, että kesäkuun ekan ivf:n ja kahden alkionsiirron jälkeen päästiin nyt uuteen punktioon maanantaina. Pitkällä kaavalla tällä kertaa. Tuoresiirto oli torstaina ja pakkaseen vielä saimme 3 alkiota! Kaikki kerätyt hedelmöittyivät, olen niin kiitollinen.
Tukihoitona menee Cyclogest 1x1, pregnyl pistokset 4 kpl 3 päivän välein sekä Gonapeptyl huomenna.
Kyllä tässä kädet ristissä saa olla pitkät ja piinaavat tovit taas....huh.

Minä täällä taustalla myös aina vaan olen enkä juuri kirjoittele.. nyt oli pakko sinulle vastata koska meillä on sama tilanne kuin teillä! Toinen IVF, tällä kertaa pitkä kaava. Maanantaina oli punktio ja siirto torstaina! Meillä kerättiin 9 munasolua joista 8 kypsiä ja kolme hedelmöittyi. Viime IVF oli lyhyellä kaavalla ja silloin saatiin 5 TOP-alkiota. Nyt siis hieman vähemmän alkioita mutta toivottavasti nyt tärppää. Takana jo KOLME kohdunulkopuolista raskautta ja leikkausta..

 

Minä täällä taustalla myös aina vaan olen enkä juuri kirjoittele.. nyt oli pakko sinulle vastata koska meillä on sama tilanne kuin teillä! Toinen IVF, tällä kertaa pitkä kaava. Maanantaina oli punktio ja siirto torstaina! Meillä kerättiin 9 munasolua joista 8 kypsiä ja kolme hedelmöittyi. Viime IVF oli lyhyellä kaavalla ja silloin saatiin 5 TOP-alkiota. Nyt siis hieman vähemmän alkioita mutta toivottavasti nyt tärppää. Takana jo KOLME kohdunulkopuolista raskautta ja leikkausta..

Ihan samoissa siis mennään. Onpa jännää!! Voi toivon sinulle vain sitä parasta tällä kertaa ♡ iso tsemppipeukku!

 

Heippa!
Meillä on PAS suunniteltuna tähän kiertoon parin viikon päähän. Nyt olen kuitenkin ihan hirveässä keuhkoputkentulehduksessa, ja tarvitsen antibiootit. Onko jollain kokemusta vastaavasta tilanteesta? Meneekö siirto varmasti pieleen jos on ab-kuuri alla?