IVF hoidoissa oleville/sinne joutuville

Kaksi alkiota vihdoinkin kyydissä onni oli odottaa päivän pidempään!

Nelipäiväiset kaverit, testipäivä 28.10.

Vain yksi pakkasessa.

 

Uusioperheellinen myös minä. Normaalina pidän minäkin, kuten myös yksinelävien, homoparien ym. perheitä. Helppoa se ei toki ole, sitä ei ole kieltäminen. Meillä miehen lapsi otti tosi koville varsinkin silloin, kun itkin ja pyysin mieheltäni monta vuotta yhteistä lasta. Mies heräisi kovin myöhään, kun tein henkisesti lähtöä hänen luotaan. Kyllä hän varmasti katuu sitä, koska nyt on jo neljä vuotta aktiivisesti yritetty yhteistä lasta.

 

Ajattelen niin tyhmän yksinkertaisesti, että hyväksyn kyllä miesparit ja naisparit, ei siinä mitään...jokainen elää tyylillään, niin minäkin, mutta sitä mun on vaikea hyväksyä, että he hankkivat lapsia. Se olisi ihan fine, jos kahdesta munasolusta tai kahdesta siittiöstä lapsi voisi syntyä, mutta kun siihen tarvitaan molempia ja näitä molempia sukupuolia tarvitaan lapsen elämässä turvallisen ja tasapainoisen lapsuuden turvaamiseksi. Ei kaksi miestä pysty antamaan tytölle naisena olemisen mallia ja kertomaan mitä naisena oleminen tarkoittaa. Me ollaan kuitenkin tyttöjä ja poikia. Toki on ihmisiä, jotka syntyvät väärään kehoon, mutta en nyt puhu heistä. Ja päinvastoin kaksi naista, ei pysty antamaan pojalle miehen mallia samalla tavalla kuin isä...oli se sitten kyse adoptio isästä tai biologisesta. Lapsen oikeus on kumpaankin vanhempaan. Monesti itsekkäät tarpeet menee lapsen edelle, joka sinänsä hyvin inhimillistä, kun samaa sukupuolta okevat parit lasta kaipaavat mutta minun mielestä se kannattaa kuitenkin tunnistaa ja tunnustaa, että kahden samaa sukupuolta olevan perheessä kasvaminen, jättää vääjäämättä tiettyjä aukkoja lapsen kehitykseen. Lapsihan tietysti sopeutuu mihin vain, ei hänellä ole vaihtoehtoja ja hän ei paremmasta tiedä. Omat vanhemmat on aina maailman tärkeimpiä, mutta ennemmin tai myöhemmin isän tai äidin puuttuminen elämässä todennäköisimmin näkyy.

 

Ei se heteronormatiivisuus tee yhdestäkään perheestä automaattisesti hyvää tai edes normaalia. Konflikteja ja ongelmia voi olla myös niissä tavallisissa ydinperheissä.
Kyllä sateenkaariperheissä voi kasvaa ihan yhtä onnellisia ja tasapainoisia lapsia, kuin vaikka siinä ydinperheessäkin. Miehen tai naisen mallin ei ole pakko asua saman katon alla, ja näin on monissa eroperheissäkin. Kyllä ihan muunlaiset perheensisäiset ongelmat näkyvät lapsessa paljon herkemmin, ei se, millaiset genitaalit vanhemmilla tai vanhemmalla on.

 

Mä oon ainakin äärimmäisen kiitollinen että oon saanu mahdollisuuden lapseen ja perheen perustamiseen yksinäisenäkin,.. jos hoitoja ei annettas kun pariskunnille, niin oisin aikaa sitten joutunu luopuun toivosta ja tyytyyn miehettömyyden takia kohtalooni. Joo, yleensä kai naiset voi hankkia yksinään lapsen tyyliin iskemällä jonkun yhdenillanhoidon baarista ja sitä rataa, mutta mun tapauksessa sekin ois ollu ihan turhaa näiden hedelmällisyysongelmien takia.
Pojalla miehen malleina on suvun miehiä, mm. vaari, eno ja isoveli. Ja eihän se mitenkään poissuljettua oo ettenkö vielä joskus isäpuoltakin sille löytäis

 

Siida, kaksi vanhempaa sateenkaariperheissäkin on, kun sanoit että lapsi tarvii molemmat vanhemmat... Usein lähipiirissä on vastakkaisen sukupuolen malleja ja asia on mietitty tarkkaan. Minusta sateenkaariparit eivät ole sen "itsekkäämpiä" lapsitoiveissaan kuin heterotkaan. Onhan se lisääntyminen kirjoitettu ihmisen biologiaan, kuten muidenkin eläinten. Ja sateenkaaripareilla voi olla lapsettomuutta siinä missä muillakin. Tälläkin palstalla on varmasti heitä, se tulis aina muistaa kun mielipiteitä esittää. Voi olla todella loukkaavaa lukea täältä, ettei sinun mielestä sateenkaariperheissäkin voi kasvaa terveitä ja täysipainoisia lapsia. Sitä paitsi väite on täyttä puppua tutkimustenkin valossa, joihin suosittelen tutustumaan.

 

Niin ja just lullabyn tapaiset yksinäiset naiset, jotka miettivät vuosia näitä miehen ja naisen malleja, valitsevat kummit huolella jne että lapsella olisi tukea ja turvaa. Näin ei automaattisesti ole heteroperheissä, vaikka soisi, että jokainen maailman lapsi olisi rakastettu ja huolenpidon alainen. Ja mitä tulee tuohon sukusolujen käyttöön, eihän tälläkään palstalla kaikilla ole omasta takaa soluja vaan niitä saadaan lahjoittajilta. Mikset soisi sateenkaaripareille soluja siinä missä muillekin, joilta ne jostain syystä puuttuu? Eihän meilläkään ole siittiöitä omasta takaa ja luojan kiitos niitä olemme saaneet luovuttajilta. Ilman sitä ihanaa ihmistä, meillä ei olis ollut mitään mahdollisuuksia lapsiin.

 

No, minä nyt oon ehkä liian vanhanaikainen Mutta pidän tärkeänä lapselle molempia vanhempia ja yksinäisenä naisena lapsen saaminen on todellakin ihan eri asia, kun sateenkaariperheen lapsettomuushoidot. Mutta kyllähän lapset molemmat vanhemmat tarvitsee, me ollaan tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia ja vaikka miten asiaa ajattelee niin ei se muuksi muutu. Se että ei oo löytynyt miestä, tai on tullut ero, on eri asia, kun että elää samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa ja yrittää toimia sekä miehen että naisen roolissa. Enkä missään kohtaa oo sitä mieltä, etteikö näin voisi elää onnellisesti ilman ristiriitoja, mutta kun lapsi tarvitsee syntyäkseen isän ja äidin, niin turha varmaan edes kyseenalaistaa sitä, etteikö lapsen elämässä kummallakin olisi tärkeä rooli. Mutta tästä varmaan turha jatkaa kovin pitkää keskustelua. Asioista saadaan jokainen ajatella tavallamme, eikä se meitä ketään huonommaksi tee. On kuitenkin ihana jakaa ajatuksia asiasta kuin asiasta. Oon työni puolesta paljon nähnyt erilaisia perheitä ja kyllä se lapsista näkyy, kun jotain puuttuu...oli se sitten isä tai äiti, rajat tai ydinperheen muu pahoinvointi. Eniten mua sateenkaariperheiden kasvatustyylissä tökkää se, että lasten identiteetin ei anneta kasvaa vapaasti, vaan se ohjataan siihen suuntaan, että lapsi itsekkään ei tiedä onko tyttö vai poika, eikä lapsen ulkonäöstä tiedä kumpi on kyseessä....onko se lapsen valinta vai vanhempien...veikkaan jälkimmäistä. Sitten on asia erikseen jos lapsi haluaa itse korostaa vastakkaista sukupuolta jo pienenä ja osoittautuu jossain vaiheessa homoksi tai lesboksi. Mutta se, ettei oo oikein kumpaakaan sukupuolta ja nimikin on sellainen, ettei tiedä kummasta sukupuolesta on kyse, se vaan tuntuu minusta erittäin vastenmieliseltä.

 

Voi että, onpas meitä monta todella tuskaista ja samanlaisia ajatuksia jakavaa en voi muuta sanoa kun että voimia teille ihan jokaiselle!! <3 Ja mä niin vilpittömästi toivon että jokaikinen teistä onnistuu ja tämä turhautuminen joskus palkitaan!

Tuohon perhekokoonpanoon en osaa oikein ottaa mitään kantaa.. Ehkä se sitten tarkoittaa että hyväksyn kaikki mallit tai siis että en osaa ajatella varmaankaan sitten niin paljoa olevan sukupuolesta kiinni vaan ihan muista asioista. Mutta ymmärsin tässäkin asiassa teidän kaikkien pointit ja mun puolesta kukakin saa olla sitä mieltä kun on erilaisiahan me ollaan, kaikessa! Mielipiteissäkin, ja siinä miten kokee erilaiset asiat. Ehkä oon sitten vähän outo kun ei mua ainakaan tällaisessa asiassa häiritse toisten mielipiteet

 

Kalabaliikki! Jäikin tuohon mainitsematta, että sukupuolineutraalia kasvatusmetodia noudattaa heterotkin, mutta enemmän se suuntautuu sateenkaariperheisiin. Anyway....kunhan vain lapset saisivat, missä kasvavatkaan huolenpitoa, perustarpeet, rajat ja rakkauden. Pahoinvointia on kaikkialla isoissa ja pienissä ihmisissä...se, miksi sitä on niin paljon, on hyvä kysymys..pidetään huolta toisistamme Tässä tuli omia näkemyksiä purettua sanoiksi...

 

Tupsuli! Kyllähän täällä saa mielipiteensä sanoa kuka tahansa! Jos en pidä sukupuolineutraalia kasvatusta hyvänä lapsen identiteetille, niin kyllähän sitä mieltä saa olla, eikö niin? Ja jos näin joku lasta kasvattaa se on mielestäni väärin. Ja se, että isä ja äiti ovat kumpikin lapsen kehitykselle tärkeitä ihmisiä. Ei tämä pois sulje sitä, etteikö yksinäinen nainen tai mies saa lasta kasvattaa ja rakastaa, missään vaiheessa en ollut tätä asiaa edes maininnut. Elämäntilanteet elää jokaisella suuntaan ja toiseen....lapsen elämään voi tulla se tärkeä ihminen myöhemmässäkin vaiheessa, mutta sitä pidän vahingollisena, että lapsen identiteetti muovataan joksikin muuksi mikä se oikeasti on ja näin useat sateenkaariperheet toimii, kuten myös jotkut muutkin perheet. Tämä on se juttu mikä mua ottaa päähän. Joku meistä on vasemmiston edustaja, joku keskustan, joku oikeiston...perussuomalaisten. Ei kaikkien tarvi olla samaa mieltä asioista, eikä sitä joka on eri mieltä kannata heti tuomita. Ihmisinä ollaan kaikki saman arvoisia, siitä ei oo kysymys. Näkemys eroista vain. Itse kyllä hyväksyn sen, että ajatellaan asioista eri tavalla, ilman että kenenkään mielipide on auttamatta väärä.

 

Siida, mielipiteitä saa olla ja onkin eri suuntaan, meillä kaikilla. Mut on ihan eri asia missä niitä esittää. Ja on vaarallista jaella faktoina omia ennakkoluuloja, kuten että sateenkaariperheiden lapset olisivat jotenkin huonommassa asemassa kasvatukseen nähden. Minä tunnen henkilökohtaisesti useita sateenkaariperheitä, en tiedä tunnetko sinä yhtään. Lapsilla on asiat aivan tavallisen hyvin, on nimet joista voi turvallisesti päätellä sukupuolen eikä kenenkään identiteettiä ole muokattu mitenkään vastoin luontoa. Ja sateenkaaripaarien lapsista ei tutkimusten mukaan tule homoja ja lesboja sen enempää kuin heteroperheissä kasvaneesta. Sukupuolisensitiivinen kasvatus on sitä paitsi varsin yleistä kaikenlaisissa perheissä nykyään, vanhempien seksuaalisuuteen katsomatta. Se tarkoittaa sitä, että lasta ei pakoteta tytön tai pojan rooliin väkisin. Tytöt saa leikkiä supersankaria ja pojat Frozenia ja päinvastoin. Pääasia että lasta kuunnellaan.

Mun pointti on kuitenkin se, että on loukkaavaa ja tämänkin palstan hengen vastaista arvostella täällä toisten oikeutta saada lapsia. Se ei ole täällä kellekään itsestäänselvyys ja tuntuu varmasti iskulta vyön alle, kun täälläkin saa lukea miten joku tuttu palstalainen kyseenalaistaa oikeutesi ja kykysi tulla vanhemmaksi. Ihan sama tunne varmasti kuin marrasmailla siellä hirveässä klinikalla. Näille "arvokeskusteluille" on omat palstansa, toivon, että avaudut jatkossa siellä ettei kenenkään tarvitse pahoittaa mieltään. On käsittämätöntä, että lapsettomuuspalstalla ruoditaan homojen oikeuksia saada lapsia. Eiköhän me olla kaikki samassa veneessä, lapsien saanti ei ole itsestäänselvyys ja se ei ole meiltä pois, jos sateenkaariparit saa lapsia. Suurin osa käy nämä samat hoidot, lyhyen tai pitkän kaavan mukaan.

Kirjoituksestani varmasti arvaa mun puoluekannan, mutta en ymmärrä miksi politiikka tai arvokeskustelut pitäisi ulottaa tälle palstalle. Mielestäni tänne ovat kaikki tervetulleita, joita tämä lapsettomuus koskettaa eikä kukaan saisi täällä tuntea olevansa huonompi ja arvottomampi vanhemmaksi. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja olen itsekin täällä tuskaillut aikanaan sitä, miten jotkut tuntuvat sikiävän siitepölystä. Mutta mitään vähemmistöä ei saa loukata ja ihmisarvoa kyseenalaistaa. Se ei ole sivistynyttä ja kuulu asialliseen palstakeskusteluun.

 

Sitä paitsi Siida sulla on ihan peruskäsitteet menneet sekaisin, ihmisen sukupuoli-identiteetillä ei ole mitää tekemistä seksuaalisen suuntautumisen kanssa.

Normaaliin lapsen kehitykseen kuuluu samaistuminen vastakkaiseen sukupuoleen. Sateenkaariperheissä voi olla enemmän ymmärrystä tälle ilmiölle, ja lapset saavat ilmentää tätä vaihetta vapaammin kuin konservatiivisemmassa perheessä. Tästä voi tulla harhaa, että näissä perheissä jotenkin tytöt laitetaan pojan, ja pojat tytön rooliin. Kyse on kuitenkin yleensä ohimenevästä ilmiöstä.

En sitä paitsi tajua sun perusteluja sille, miten yhden äidin ja lapsien perhe voisi olla automaattisesti parempi kuin kahden naisen tai miehen? Yhen lapsen toisena vanhempana voin olla superkiitollinen siitä, että olen löytänyt kumppanin jakamaan vanhemmuutta, koska yksin lapsen uhmaten, sairastelut ja muutkin perhe-elämään liittyvät ilon ja surun hetket on helpompi jakaa toisen vanhemman kanssa. En silti arvostele yksinäisiä äitejä, jotka haluavat lapsen silläkin uhalla, että vanhemmuus on ajoittain yksin raskasta. Halu tulla vanhemmaksi on vahva sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta ja useimmat keksii hyvät keinot ja luo verkostot, jotta hädän hetkellä voivat jakaa taakkaa ja saada apua.

Sun kirjoituksesta paistaa valitettavasti läpi se, ettei sulla ole todellisuudessa kosketusta sateenkaariperheiden arkeen ja vaikka työssäsi heitä oletkin tavannut, on tutustuminen jäänyt pintapuoliseksi ja "otos" suppeaksi.

Minäkään en tahdo kyseenalaistaa oikeuttasi mielipiteisiin, mutta tahdon korostaa sitä, että tämä palsta ei ole oikea paikka tämmöiselle keskustelulle, jossa mennään arvostelemaan toisten oikeutta tulla vanhemmaksi. Muut voivat olla eri mieltä, mutta mulla on aina noussut karvat pystyyn kaikenlaisesta vähemmistöjen ja heikompien polkemisesta.

 

No, mulla ja sulla tahtoo asiasta ku asiasta tulla "eripuraa" ehkä olet itsekkin huomannut ollaan varmaan sen verran voimakkaita ja sanovaisia persoonia. Tykkään sinusta silti. Arvostan kun asioista voi puhua. En suostu loukkaantumaan, ehkä loukkasin itse jotakuta, en tiedä ja herkkä ihminen kun nykyisin olen, aloin myös nyt kyynelehtimään vuolaasti!. Se sanottu oli kuitenkin mun arvopohjalta sanottua.

 

Eikä mulla mielestäni menny mitään sekaisin. Puhuin kasvatusmallista joka on sukupuolineutraali. Käytin ehkä jossain kohtaa väärä termiä, mutta tätä tarkoitin, enkä missään vaiheessa ole sanonut, että näistä lapsista tulee automaattisesti homoja tai lesboja..enkä myöskään väittänyt, että ovat automaattisesti onnettomia. Aika paljon tuli sellaista, mistä Tupsuli teit omat johtopäätökset, mitä tiedän ja mitä oon työssäni nähnyt.

 

Johan on vilkasta täällä keskustelu.. nyt en aijo "päivän aiheeseen" kyllä osallistua varsinaisesti.. ja täytyy nyt myöntää et en ihan kaikkia juttuja edes jaksanut kokonaan lukea.. Mutta sen vaan sanon että ymmärrän kyllä tuskan hetkellä että helposti tulee ööh.. alaspäin ajateltua muita.. itse olen joskus aijemmin sen asian tuonut ilmi tuossa että onko lapsellinen lapseto?! Aiheessa... Tietenkään en voi ymmärtää sekundääristen tuskaa... miten voisin, en mitenkään voi siihen samaistua (silti olen oppinut ymmärtämään että samassa saatanan suossa ilmeissesti ollaan).. Ja toinen asia mikä lie vielä arempi kun tuo keskustelu, millainen on "oikea perhe".. on minusta.. noh, ei pitäs sanoa, mutta pistän nyt näiden menkkojen piikkiin.. runsaasti ylipainoiset (tai mikä vaan muu lapsettiuuteen mahdollisesti vaikuttava tekijä johon voi itse vaikuttaa, enkä tarkoita nyt sitä jos joskus suo viiniä tai satunnaisen tupankan poltaa että se paskaakaan mihinkään vaikuttaisi) hoidoissa käyvät, siis ainakin jos ovat ns. selittämättömiä.. hmm.. Eikös ole aika selkeästi osoitettu että ylipaino vaikuttaa negatiivisesti raskautumiseen/ raskauden normaalisit jatkumiseen.. ja jos innitetään et nää hormoonit ja jatkuvat pettymykset ja ja ja saa vaan repsahtamaan.. niih.. niinhän ne tekee.. mutta vittu jos lähtökotaisesti olisi mahdollista ettei edes joutuisi olemaan hoidoissa jos vaan saisi painoa pois, niin ei vaan mene jakeluun että wtf!!! Sori vaan..(tai että sekin on sairaus, no hoitaa sit sen sairausen eka pois..) tiedän myös että aivan kauheaa sanoa näin, tai edes ajatella... mutta niin ihminen on taipuva haistamaan vaan paskan mikä on oman kengänpohjassa, kai tai jotain.. oon paska ja katkera ihminen.. mutta jos mulla ois joku juttu mihin vaikuttaa seisosin päällä vaikka viikon.. olen jopa olevinaan yrittänyt kaikkeni olla ressaamatta, tulee kun on tullakseen, no ei vaan vittu tunnut tulevan, vaikka käsittääkseni otin ehkä maailman lunkeiten pikku osasto keikan ym.
Täytyy sanoa, että melko hienosti olette Siida ja Tupsuli omat mielipiteenne ilmaisseet.. (niiltä osin mitä luin) ilman että sen pahemmin toisen mielipidettä lynkataan.. arka aike..

 

Domi! Joo...oisin voinu oikeesti olla tuota yhtä lausetta sanomatta...ajattelinpa sitte asian omassa mielessäni miten tahansa. Ja just äsken mietin samaa, että kriittiseksi kai sitä muuttuu, kun tarpeeksi kaikenlaista sattuu. Onhan täällä usein lynkattu ns normaalisti raskautuvia ja täysin ymmärrän sen tunteen, että syvinä hetkinä lyö yli ja ei jaksa ajatella , että itse tässä on se "poikkeava" vaan lynkkaa heitä syyttömiä ja onnellisia, jotka lapsensa normaalisti saavat, mutta jotka eivät sitä asiaa aina osaa itse arvostaa. Sitten ymmärrän senkin, enkä ole koskaan siitä itseeni ottanut, että lapsettoman on hankala ymmärtää lapsellisen lapsettomuus tuskaa, eikä se oikeasti ihan samanlainen tuska olekkaan. Se, että onko se yhtään helpompaa, vaikea sanoa ja jokaisella meistä on se oma polku kuljettuna monttuineen, eikä ne kuopat ainakaan tuskaa helpota, mutta on erilainen kipu, kuin ilman lasta. Ehkä tässä vois sanoa, että tieto lisää tuskaa. Ilman lasta ei voinut tietää, miltä oma lapsi tuntuu, ja mitä elämä lapsen kanssa on. Nyt kun sen on kokenut, tuska on erilainen, mutta on se silti iso.

 

Onoas täällä juttua riittänyt menty laidasta laitaan, aiheesta toiseen, provosoiduttu ja provosoitu..
Mutta sen verran puutun, jokaiselöahan on omat mielipiteensä. Asia on erikseen ajatteleeko oman olevan vain oikein. Minä voisin väittää että punainen on paras väri ja kaikkien mielestä sen oltava paras väri. You know. Ollaan kaikki enemmän tai vähemmän aikuisia ja kai asioista voi puhua alkamatta syyttelemään ja sormella osoittamaan että "toi sanoi!".. ja en nyt tiedä onks tämä nyt oikea palsta Siidan ja Tupsulin keskustelulle ja mielipiteille, mutta anteeksi vain Tupsuli, itse heitit vettä kiukaalle ja jatkoit vääntämistä kyseisestä aiheesta.. olisit voinut vaikka vain mainita ettei tämmöinen ehkä kuulu tänne??

Ja mitä sekundääriseen lapsettomuuteen tulee, sitä jotenkin tosiaan miettii että yksikin riittää. Mutta se mitä se tulee olemaan tulevaisuudessa niin en voi tietää

 

Minusta on edelleen ihan käsittämätöntä, miksi täällä keskustellaan tästä aiheesta.

Mutta en voi pysyä hiljaa, kun toisia dissataan, silloin täytyy puolustaa sekä oikoa väärää tietoa ja käsityksiä. Se on minun arvomaailman mukaista.

Siida, loukkaannuin asiasta siksi, että olen ajatellut tällä palstalla kaikkien olevan saman arvoisia ja yhtä tervetulleita, lapsettomuus on täällä olemisen syynä taustoista huolimatta.

Olemme eräänlainen sateenkaariperhe myöskin, koska puoliso on transmies. Siksi hänellä ei ole siittiöitä omasta takaa. Siksi tämä aihe tuli niin lähelle ja en voi kuin ihmetellä, miten voisit tulla meille suoraan päin naamaa sanomaan, että lapsemme kasvaa kieroon perheessämme. Haluaisin nähdä, kun teet lapsellemme psykologisia tutkimuksia, joiden perusteella hänen olisi parempi kasvaa perheessä, jossa miehellä on aidot munat.

Mutta minä vaikenen nyt lopullisesti tästä aiheesta.

Mielestäni täällä ei voi ruotia toisten oikeuksia perheeseen. Jos joku haluaa siitä täällä ruotia, sille on omat palstansa.

 

Taidamme jatkaa muuten yksityisviestein asian selvittämistä, ei kyllä kannata nyt enää kuormittaa tätä palstaa, täällä monella paljon tärkeämmätkin aiheet, jotka ansaitsevat huomion

 

Pahoja asioita tapahtuu kun hyvät ihmiset on hiljaa.

Tässä nyt vaan kaksi mielipidettä tasa-arvoisina keskustelee, my ass. Vähän niinkuin väkivaltainen rasisti ja filantrooppi keskustelee ja kumpikaan ei oo oikeassa eikä väärässä koska mielipiteet on samanarvoisia.

Lapselle on tärkeintä että sillä on rakastava henkilö elämässä. Kaikki muu on merkityksetöntä.

 

Hyvin sanottu grey83.

 

Ei tämä ole todellakaan oikea paikka puhua tästä aiheesta. Ja erittäin pahoillani olen Tässä niin helposti aletaan puhumaan asian vierestä, tehdään johtopäätöksiä sen mukaan, missä tilanteessa itse elää ja miten asiat haluaa ymmärtää. Se on ihan luonnollistakin, mutta eihän me voida vaatia kaikkia ajattelemaan samalla tavalla. Ei mekään olla ihan tavallinen perhe...ja joku teistä jo kysyikin, että mikä on se "normaali" perhe... Ollaan mekin kritiikkiä elämisestämme saatu, mutta EN edes oleta, että kaikkien täytyisi meidän tapaa elää hyväksyä. Ei voi vaatia sitä muilta, jos ei siihen pysty itsekkään ja en siitä osaa edes loukkaantua.

 

Domille pahoittelut negasta

ON, Piinapäivä 1 ja mahdollinen kiinnittymispäivä, jännittävää.

Mun täytyy ihan sanoa ääneen, että olen niin tyytyväinen meidän kunnalliseen klinikkaan Kaikki on suunniteltu yksilöllisesti ja hoitoa vaihdetaan lennossa jos siltä näyttää. Meillä piti olla torstaina siirto, mutta koska alkiot olivat samassa linjassa, päättivät lääkäri ja biologi viljellä vuorokauden pidempään, että saataisiin tuoresiirtoon parhaimmat kaverit. Tulos on yllättävä, sillä ne alkiot jotka piti siirtää kolmipäiväisenä olivatkin pudonneet pois pelistä. Tilalle oli noussut kaksi muuta jotka sitten siirrettiin blastokystinä.

 

Yrittäjä J mukava kuulla hyviä kokemuksia kunnalliselta puolelta. Me ollaan nyt oltu yksityisellä mutta näillä näkymin siirrytään kunnalliselle puolelle. Tsemppiä piinailuun. Sulla nyt mahikset kaksosiin, onpa jännää

Heitänpä oman lusikkani tähän perhekeskusteluun. Tosiaan joku kysyikin mikä normaali perhe on tai ydinperhe miksi sitä nyt kutsuisi. Erilaisia perheitä on ja mikä sitten on ydin perhe? Heräsin miettimään tätä asiaa kun opinnoissa tämä tuli vastaan. En ala mitään teoriaa puputtamaan vaan kerron minun perheeni teille. Koen kuuluvani kahteen eri perhe "ryhmään" tai mikä nyt olisi oikea termi. Muodostan perheen mieheni kanssa eli minä ja hän, kaksi aikuistakin voi olla perhe. Mutta olemme myös monikulttuurinen perhe koska hän ei ole suomalainen ja hänen kulttuurinsa mukaan perhe käsittää vanhemmat, isovanhemmat ja lapset. Tosin meillä nyt lapsia ei vielä ole. Joten emme ehkä ole suomalaisen näkökulmasta normaali perhe mutta normaali olemme meille kun on erilaisia ihmisiä on myös erilaisia perheitä. Ja tämä postaus ei kyllä kuulu tälle palstalle mutta laitoinpa nyt kun muutkin.