ITSEMURHA JAUHAJAT!

[Aaban]

Masentunut ihminen ei tosiaankaan välttämättä ymmärrä hakea apua vaan voi nähdä itsemurhan ainoana vaihtoehtona. Ja aina se apukaan ei mene perille ja auta vaikka sitä saisikin. Jos avun hakeminen tai avun tarpeen tunnistaminen olisi niin yksinkertaista, ei itsemurhia tapahtuisi ollenkaan.

 

[Cartel]

mutta sanonpa tähän väliin vain sen,että itsemurhan tehneet ovat todella itsekeskeisiä toisia ajattelemattomia ihmisiä...eivät tiedä kuinka paljon tuskaa ja kysymyksiä jättävät jälkeensä

Minusta taas on tosi itsekeskeistä ajatella noin, että jonkun tulisi jatkaa elämäänsä toisten takia. Mitä katkeruus ja syyttely auttaa? Pikemminkin tulisi lähteä liikkeelle siitä, että itsemurhan tehnyt ei ole ajatellut samoin kuin "terve" ihminen, hän e ole nähnyt muuta keinoa, hänen henkinen tilansa ei ole ollut normaali...

saanen kysyä,että onko kohdallesi sattunut sellaista,että olisit menettänyt jonkun läheisesi itsemurhan kautta?

Aika läheisiäkin ihmisiä on poistunut oman käden kautta: miesystäväni, ystäväni,setäni, eräästä ei ole varmuutta oliko lavastus (ystävä jne.

En itse pidä tekoa täysin itsekkäänä. Ei kukaan voi pakottaa elämään. Jos joku jää auton alle ja kuolee, niin eihän hänkään ole itsekäs? Vai onko? Olen käsitellyt aihetta aika paljon pääni sisällä, lukennut aiheesta paljon, ja käynyt terapiassa. En tietenkään toivo kenenkään itsemurhaa tekevän, mutta mielestäni kykenen asettumaan molempien asemaan: itsemurhan tehneen ja omaisten, en siis pelkästään omaisten.

Olen yrittänyt vuosia sitten itsemurhaa. Ei olisi tullut mieleenikään silloin, että olin itsekäs. Jos joku ajattelee, että se on itsekästä, ajatelkoon niin, koska mielipiteitä on monia.

No eiks noi nyt oo 2 ihan eri asiaa? Tahallinen ja vahinko?

No on, mutta molemmat päättyy kuolemaan. Miksi se toinen ei ole itsekästä?

No herramun jee! Eihän se ole sen uhrin päätös, et ajaako joku sen päälle vai ei!.

Joo olen samaa mieltä, mutta ei itsemurhan tehneelläkään ole ollut päätänmtävaltaa, että on välittäjäaineet aivoissa menneet sekaisin. Nehän voi mennä kenellä vain. Ei ihminen ole silloin välttämättä oma itsensä.

No mun mielestä on. Sillon kun asiat on ruvennu painaan, niin olist tarvinnu hakea sitä apua. Miks tarvii koittaa jaksaa yksin, kun ei suurin osa kumminkaan jaksa ja sit käy näin.

Voihan ihminen mennä psykoosiin yks kaks, eikä ajattele terveellä tavalla. Voi naksahtaa pääsä ja tappaa itsensä.

Osa im:n tehneistä on hakenut elossa ollessaan apua, muttei ole saanut riittävästi apua ja tappanut itsensä.

Ajatellaan aika eri tavalla, ymmärrän näkökantasi, mutta ajattelen eri tavalla. Varmaan osassa pitää paikkaansakin tuo, että pitäis osata/uskaltaa/jaksaa hakea apua ajoissa.

 

[SuhmuranSandra]

Masentunut ihminen ei tosiaankaan välttämättä ymmärrä hakea apua vaan voi nähdä itsemurhan ainoana vaihtoehtona. Ja aina se apukaan ei mene perille ja auta vaikka sitä saisikin. Jos avun hakeminen tai avun tarpeen tunnistaminen olisi niin yksinkertaista, ei itsemurhia tapahtuisi ollenkaan.

Omakohtasesta, pahasta masennuksesta ei ole kokemuksia. Pamahtaako se päälle sitten ihan salamana, eikö huomaa mitään merkkejä?

 

[SuhmuranSandra]

mutta sanonpa tähän väliin vain sen,että itsemurhan tehneet ovat todella itsekeskeisiä toisia ajattelemattomia ihmisiä...eivät tiedä kuinka paljon tuskaa ja kysymyksiä jättävät jälkeensä

Minusta taas on tosi itsekeskeistä ajatella noin, että jonkun tulisi jatkaa elämäänsä toisten takia. Mitä katkeruus ja syyttely auttaa? Pikemminkin tulisi lähteä liikkeelle siitä, että itsemurhan tehnyt ei ole ajatellut samoin kuin "terve" ihminen, hän e ole nähnyt muuta keinoa, hänen henkinen tilansa ei ole ollut normaali...

saanen kysyä,että onko kohdallesi sattunut sellaista,että olisit menettänyt jonkun läheisesi itsemurhan kautta?

Aika läheisiäkin ihmisiä on poistunut oman käden kautta: miesystäväni, ystäväni,setäni, eräästä ei ole varmuutta oliko lavastus (ystävä jne.

En itse pidä tekoa täysin itsekkäänä. Ei kukaan voi pakottaa elämään. Jos joku jää auton alle ja kuolee, niin eihän hänkään ole itsekäs? Vai onko? Olen käsitellyt aihetta aika paljon pääni sisällä, lukennut aiheesta paljon, ja käynyt terapiassa. En tietenkään toivo kenenkään itsemurhaa tekevän, mutta mielestäni kykenen asettumaan molempien asemaan: itsemurhan tehneen ja omaisten, en siis pelkästään omaisten.

Olen yrittänyt vuosia sitten itsemurhaa. Ei olisi tullut mieleenikään silloin, että olin itsekäs. Jos joku ajattelee, että se on itsekästä, ajatelkoon niin, koska mielipiteitä on monia.

No eiks noi nyt oo 2 ihan eri asiaa? Tahallinen ja vahinko?

No on, mutta molemmat päättyy kuolemaan. Miksi se toinen ei ole itsekästä?

No herramun jee! Eihän se ole sen uhrin päätös, et ajaako joku sen päälle vai ei!.

Joo olen samaa mieltä, mutta ei itsemurhan tehneelläkään ole ollut päätänmtävaltaa, että on välittäjäaineet aivoissa menneet sekaisin. Nehän voi mennä kenellä vain. Ei ihminen ole silloin välttämättä oma itsensä.

No mun mielestä on. Sillon kun asiat on ruvennu painaan, niin olist tarvinnu hakea sitä apua. Miks tarvii koittaa jaksaa yksin, kun ei suurin osa kumminkaan jaksa ja sit käy näin.

Voihan ihminen mennä psykoosiin yks kaks, eikä ajattele terveellä tavalla. Voi naksahtaa pääsä ja tappaa itsensä.

Osa im:n tehneistä on hakenut elossa ollessaan apua, muttei ole saanut riittävästi apua ja tappanut itsensä.

Ajatellaan aika eri tavalla, ymmärrän näkökantasi, mutta ajattelen eri tavalla. Varmaan osassa pitää paikkaansakin tuo, että pitäis osata/uskaltaa/jaksaa hakea apua ajoissa.

Totta, sä puhut omista kokemuksistas ja mä omistani.

Mut tää painuu nyt maate, alkaa menee jutut ihan liika raskaiski.

 

[Cartel]

Masentunut ihminen ei tosiaankaan välttämättä ymmärrä hakea apua vaan voi nähdä itsemurhan ainoana vaihtoehtona. Ja aina se apukaan ei mene perille ja auta vaikka sitä saisikin. Jos avun hakeminen tai avun tarpeen tunnistaminen olisi niin yksinkertaista, ei itsemurhia tapahtuisi ollenkaan.

Omakohtasesta, pahasta masennuksesta ei ole kokemuksia. Pamahtaako se päälle sitten ihan salamana, eikö huomaa mitään merkkejä?

Masennuksiahan on eriasteisia. Psykoosi ja masennus on kaksi täysin eri asiaa. Googlettele.

 

[nöppönen]

Masentunut ihminen ei tosiaankaan välttämättä ymmärrä hakea apua vaan voi nähdä itsemurhan ainoana vaihtoehtona. Ja aina se apukaan ei mene perille ja auta vaikka sitä saisikin. Jos avun hakeminen tai avun tarpeen tunnistaminen olisi niin yksinkertaista, ei itsemurhia tapahtuisi ollenkaan.

ja vaikka sitä apua hakisi niin sitä ei välttämättä ehdi saada. apua on saatavilla liian vähän tarvitsijoihin nähden.

 

[Cartel]

mutta sanonpa tähän väliin vain sen,että itsemurhan tehneet ovat todella itsekeskeisiä toisia ajattelemattomia ihmisiä...eivät tiedä kuinka paljon tuskaa ja kysymyksiä jättävät jälkeensä

Minusta taas on tosi itsekeskeistä ajatella noin, että jonkun tulisi jatkaa elämäänsä toisten takia. Mitä katkeruus ja syyttely auttaa? Pikemminkin tulisi lähteä liikkeelle siitä, että itsemurhan tehnyt ei ole ajatellut samoin kuin "terve" ihminen, hän e ole nähnyt muuta keinoa, hänen henkinen tilansa ei ole ollut normaali...

saanen kysyä,että onko kohdallesi sattunut sellaista,että olisit menettänyt jonkun läheisesi itsemurhan kautta?

Aika läheisiäkin ihmisiä on poistunut oman käden kautta: miesystäväni, ystäväni,setäni, eräästä ei ole varmuutta oliko lavastus (ystävä jne.

En itse pidä tekoa täysin itsekkäänä. Ei kukaan voi pakottaa elämään. Jos joku jää auton alle ja kuolee, niin eihän hänkään ole itsekäs? Vai onko? Olen käsitellyt aihetta aika paljon pääni sisällä, lukennut aiheesta paljon, ja käynyt terapiassa. En tietenkään toivo kenenkään itsemurhaa tekevän, mutta mielestäni kykenen asettumaan molempien asemaan: itsemurhan tehneen ja omaisten, en siis pelkästään omaisten.

Olen yrittänyt vuosia sitten itsemurhaa. Ei olisi tullut mieleenikään silloin, että olin itsekäs. Jos joku ajattelee, että se on itsekästä, ajatelkoon niin, koska mielipiteitä on monia.

No eiks noi nyt oo 2 ihan eri asiaa? Tahallinen ja vahinko?

No on, mutta molemmat päättyy kuolemaan. Miksi se toinen ei ole itsekästä?

No herramun jee! Eihän se ole sen uhrin päätös, et ajaako joku sen päälle vai ei!.

Joo olen samaa mieltä, mutta ei itsemurhan tehneelläkään ole ollut päätänmtävaltaa, että on välittäjäaineet aivoissa menneet sekaisin. Nehän voi mennä kenellä vain. Ei ihminen ole silloin välttämättä oma itsensä.

No mun mielestä on. Sillon kun asiat on ruvennu painaan, niin olist tarvinnu hakea sitä apua. Miks tarvii koittaa jaksaa yksin, kun ei suurin osa kumminkaan jaksa ja sit käy näin.

Voihan ihminen mennä psykoosiin yks kaks, eikä ajattele terveellä tavalla. Voi naksahtaa pääsä ja tappaa itsensä.

Osa im:n tehneistä on hakenut elossa ollessaan apua, muttei ole saanut riittävästi apua ja tappanut itsensä.

Ajatellaan aika eri tavalla, ymmärrän näkökantasi, mutta ajattelen eri tavalla. Varmaan osassa pitää paikkaansakin tuo, että pitäis osata/uskaltaa/jaksaa hakea apua ajoissa.

Totta, sä puhut omista kokemuksistas ja mä omistani.

Mut tää painuu nyt maate, alkaa menee jutut ihan liika raskaiski.

Nukkumaan kyl joutais itsekin. Taidan kans lähteä. hyvät yöt. Ja muille kans.

 

[SuhmuranSandra]

Masentunut ihminen ei tosiaankaan välttämättä ymmärrä hakea apua vaan voi nähdä itsemurhan ainoana vaihtoehtona. Ja aina se apukaan ei mene perille ja auta vaikka sitä saisikin. Jos avun hakeminen tai avun tarpeen tunnistaminen olisi niin yksinkertaista, ei itsemurhia tapahtuisi ollenkaan.

Omakohtasesta, pahasta masennuksesta ei ole kokemuksia. Pamahtaako se päälle sitten ihan salamana, eikö huomaa mitään merkkejä?

Masennuksiahan on eriasteisia. Psykoosi ja masennus on kaksi täysin eri asiaa. Googlettele.

Faija oli maanisdebressiivinen, siitä tiedän ihan riittävästi. Kausia oli, mutta ei niitä mukulana tajunnu.

 

[vieras]

Masentunut ihminen ei tosiaankaan välttämättä ymmärrä hakea apua vaan voi nähdä itsemurhan ainoana vaihtoehtona. Ja aina se apukaan ei mene perille ja auta vaikka sitä saisikin. Jos avun hakeminen tai avun tarpeen tunnistaminen olisi niin yksinkertaista, ei itsemurhia tapahtuisi ollenkaan.

Omakohtasesta, pahasta masennuksesta ei ole kokemuksia. Pamahtaako se päälle sitten ihan salamana, eikö huomaa mitään merkkejä?

No tilanne pahenee hiljaa hiipimällä, kun ihminen on tarpeeksi kauan tuntenut toivottomuutta siitä on todella paha nousta ilman apua ja jotkut osaavat pahan olonsa piilottaa, tulee vaan ehkä näitä varoituksia en jaksa enää, parempi muualla ja yhtenä päivänä häntä vaan ei enää olekaan..

Pelottavaa mutta totta. Ja tämä on vain YKSI tapa eikä todellakaan ainoa eikä millään tapaa yleistettävissä. itsemurhia on juuri niin paljon erilaisia kun tekijöitäkin. Ainoa mikä niissä yhdistää on omaisten tuska ja kysymykset.

 

[tähdenlento09]

Masennuksen hoitoon ei ole yhtä ainoaa toimivaa lääkettä, eli saattaa mennä pitkäänkin ennenkun sopiva ja oikea lääke ja hoito löytyy.
Jos se masennus on päässyt kovin pahaksi ennen oikean lääkkeen/terapian/hoidon löytymistä, niin itsemurha-ajatukset ehtii tulla mieleen vaikka sitä apua on hakenutkin.

Ei ole niin mustavalkoista tämäkään asia kun eräät antaa ymmärtää

 

[Aaban]

Masentunut ihminen ei tosiaankaan välttämättä ymmärrä hakea apua vaan voi nähdä itsemurhan ainoana vaihtoehtona. Ja aina se apukaan ei mene perille ja auta vaikka sitä saisikin. Jos avun hakeminen tai avun tarpeen tunnistaminen olisi niin yksinkertaista, ei itsemurhia tapahtuisi ollenkaan.

Omakohtasesta, pahasta masennuksesta ei ole kokemuksia. Pamahtaako se päälle sitten ihan salamana, eikö huomaa mitään merkkejä?

Masennus tuskin pamahtaa salamana päälle, mutta se taas ei kerro mitään siitä, tunnistaako sen itse siitä huolimatta ja esim. psykoosihan on tietenkin asia erikseen...Se voi tulla lähes salamanakin.

 

[Aaban]

Eikä itsemurhan tekijät aina ole masentuneita. Siihen voi olla moniakin eri syitä. Jopa kuolemanpelko voi olla yksi sellainen :| tai hetken mielijohde...

 

[ehkä vielä, ehkä ei]

entä jos sulla ei ole muuta vaihtoehtoa yhtään, ei mitään toivoa enään elämässä kaikki on mennyt ja sä tiedät sen ja haluat päättää päiväs mutta jokin estää vielä mutta ahdistus kasvaa ja se on kohta siinä oon itekin sitä miettinyt nyky maailmassa asiat ovat huonosti luulen että teen sen pappa ei puhunut asiasta tappo ittensä eläkkeelle päästyään, ei oo toivoa katon vielä vähän aikaa

 

[ehkä vielä]

ymmärsin juuri että joku lukee tän tarkoitin vaan itseäni jokaisella on oma maailmansa, ja siitä vastuussa tiedän mitä tuskaa se herättää pitää taistella viimeseen asti, sillä ihminen voi, jos ei niin se voi tapahtua uudestaan yritän viimeseen hengennvetoon muuta ei oo tiedossa mutta tiedän että veli ja minä ollaan kohta ainoat ja se tarttee mua

 

[NicciEmo]

Yksi tuttavani menetti miehensä niin että mies sanoi tappavansa itsensä, yritti, mutta epäonnistui, passitettiin hoitoon, ei viihtynyt siellä. Sitten oli vain soittanut vaimolleen että tappaa itsensä, on kotona nyt Vaimo soitti heti ambulanssi ja lähti kotiin. Mies oli takalukinnut ovet ja työntänyt vielä lukkoihin tukosta ettei avain mennyt lukkoon. Kun lopulta pääsivät sisälle, mitään ei ollut tehtävissä :'(

 

[s]

Ne jotka oikeasti tappavat itsensä, eivät puhu siitä. Se on fakta.

Tää on valetta. Kyl ne vaa voi puhua. Viime yönä yksi nuorimies vei itseltänsä hengen. Se on puhunu siitä jos vuosia, ja viimeisen kuukauden ajan kiihtyvään tahtiin.

Sille soitettiin ambulanssi. Ne vei sen hoitoon. Se lähti sieltä, en tiedä miten ne sen päästi. Suuttui meille jotka soitettiin ambulanssi, pilattiin kuulemma kaikki.

Muutamaa tuntia myöhemmin, se oli kuollu . Lähetti vielä pari sähköpostia just ennen kuolemaansa.

Mut kyllä ne vaa voi puhua siitä vaikka kuinka paljon ennen varsinaista tekoa.