?
....
Vieras
Meillä ollut suhteen alusta asti aina säännöllisin väliajoin taistelua samasta asiasta, eilen sitten mä vaan rupesin itkemään yht äkkiä kesken riidan, mies siihen sitten ihan hädissään että ei kai hän loukannut muo sanoillaan jne..
Minä koitin itkun lomasta selittää että ei en minä sen takia itke, tottahan ne sanat oli, vaan että pelkään että koko suhde kaatuu tämän asian takia, ei näytä auttavan aika, ei puhuminen ei mikään asia vaan on ja pysyy meidän välejä kaihertamassa jonka ymmärrän sinänsä että asia ei mikään pieni läpihuutojuttu ole.
Sitten purskahti itkuun mies, ja hoki vain että ei tämä tähän kaadu, kyllä me tämä vielä ratkaistaan jne.. joku keino kyllä kuulemma keksitään, jne..
Toisaalta oli ihan helpottavaa kun kummatkin päästi tunteet valloilleen ja viha hävisi, saatiin asioita paremmin setvittyä sen jälkeen vaikka ei ne kyllä edelleenkään selvät ole mutta tästä on hyvä jatkaa.
Jotenkin kyllä pelästytti tuo miehen itkeminen, ei ole mikään "itkijä tyyppi" ja itsekkin sanoi että ei muista koska olisi viimeksi edes tippa tullut linssiin, ei varmaan sen jälkeen kun on kouluun mennyt.
Minä koitin itkun lomasta selittää että ei en minä sen takia itke, tottahan ne sanat oli, vaan että pelkään että koko suhde kaatuu tämän asian takia, ei näytä auttavan aika, ei puhuminen ei mikään asia vaan on ja pysyy meidän välejä kaihertamassa jonka ymmärrän sinänsä että asia ei mikään pieni läpihuutojuttu ole.
Sitten purskahti itkuun mies, ja hoki vain että ei tämä tähän kaadu, kyllä me tämä vielä ratkaistaan jne.. joku keino kyllä kuulemma keksitään, jne..
Toisaalta oli ihan helpottavaa kun kummatkin päästi tunteet valloilleen ja viha hävisi, saatiin asioita paremmin setvittyä sen jälkeen vaikka ei ne kyllä edelleenkään selvät ole mutta tästä on hyvä jatkaa.
Jotenkin kyllä pelästytti tuo miehen itkeminen, ei ole mikään "itkijä tyyppi" ja itsekkin sanoi että ei muista koska olisi viimeksi edes tippa tullut linssiin, ei varmaan sen jälkeen kun on kouluun mennyt.