Istukka jumissa?

Oli pakko tehdä aloitus ja alkaa vähän kyseleen. Toivottavasti joku jaksaa lukea ja osais vastata.

Odottelen neljättä lastani ja mitä pidemmälle raskaus etenee mietin enemmän ja enemmän istukan kiinnijäämistä. Mitä enemmän mietin niin totta kai se alkaa pelottaan.

Esikoisen synnytys ei mennyt muutenkaan putkeen, mut sit jäi istukkakin vielä kiinni. Loppujen lopuksi noin tunnin päästä synnytyksestä myös istukka tuli. Se mahan jatkuva painelu teki kipeetä ja verta meni 1100ml. Vessaan olin menossa ja pyörryn mut kätilö sai kiinni. En saattanut syödä salissa enkä pystynyt myöskään antamaan niitä ensimmäisiä maitotippoja vauvalle kun oksetti ja heikotti. Mua ei nesteytetty vaan osastolla annettiin kannu vettä ja lasi ja sanottiin että juo paljon. Koko päivän (synnytys iltapäivällä ) ja seuraavan yön olin niin heikossa kunnossa etten saanu mennä yksin vessaan enkä pitää vauvaani sylissä ilman valvontaa.

Kakkosen synnytys meni nopeasti ja istukkakin tuli samantien. Unelmasynnytys.

Kolmosen kanssa taas jäi istukka kiinni. Meni tunti ja 20 minuuttia ennen kuin irtos. Taas mahaa paineltiin niin et oli monta päivää maha kipee ja verta taas yli litra. Onneksi silti nesteytettiin suoraa suoneen jo salissa. Olo olikin jo seuraavana päivänä kohtuullinen (synnytin aamuyöllä ).

Olen kuullut että jos istukka jää kiinni kerran se yleensä toistuu. Nyt pelottaa että jos se ei irtoo itekseen ollenkaan. Tai mitä jos verta meneekin monta litraa. Tällä hetkellä tuntuu että sektio kuitenkin hirvittää enemmän.

Onko muilla jäänyt istukka seuraavassa/seuraavissa synnytyksissä aina vain pahemmin kiinni? Missä kunnossa on jos istukka irroitetaan käsin? Mikä on pahin komplikaatio mitä voi tapahtua jos istukka jää kiinni? Koska istukka irroitetaan käsin? Muistelen et esikoisen kohdalla kätilöt olis puhunu et kun tunti menny niin lääkäri irroittaa käsin, mut ku tuon kolmosen kohdalla ei lääkäriä kutsuttu vaikka meni 1h 20min .

 

Miä vastailin sulle sinne synnytys puolelle omasta kokemuksesta

 

up

 

Minä olen ymmärtänyt, että tuollainen voi olla jopa periytyvää.
Ainakin meidän suvussa niin näyttäisi olevan, sillä äitini äiti kuoli sisään jääneen istukan aiheuttamaan kuumeeseen ja tulehdukseen (1946).
Äitini kohdalla tehtiin istukan irtisaamiseksi töitä monta tuntia ja kun itse menin synnyttämään, ilmoitin tulossa olevasta, mutta minulle naurahdeltiin.
Eipä naurahdeltu sitten enää, kun oli istukkaa irroteltu reilut 40min.
Lopulta moinen saatiin irti ja verta menetin n. 1litran.
Seuraava päivä oli kyllä aika ankea, pyörrytti ja heikotti, mutta siitä selvittiin onneksi.
Nyt tätä toista odottelen ihan hyvillä mielin syntyväksi, tiedän mitä todennäköiseti tuleman pitää, mutta toivon silti ,että nyt olisikin parempi onni matkasssa mukana.

Tsemppiä Johjolle tulevaan!
Kyllä se istukka sieltä nykykeinoin saadaan ulos aika kivasi kuitenkin tuohon menneeseen aikaan ja kotisynnytyksiin nähden.

Mamitus2 Ja Nappula38

 

Voi itku!
Mulle laitettiin viimeksi joku lääke, että saatiin supistukset synnytyksen jälkeen uudestaan, että saadaan istukka syntymään. Vatsaa paineltiin aika paljon ja puhuttiin lähtemisestä istukan käsinirrotukseen, mutta onneksi se sitten ilmeisesti aika viime hetkillä lähti. Tää oli eka kerta kun luin, että se vois toistua ja rupes vähän pelottaan :/

 

Kiitos mamitus2!

Oon vaan kuullu et jollain on menny 3 litraa tai jopa enemmän verta kun on jouduttu käsin irrotukseen. Ja joku on nukutettu kun on käsin irroitettu toisella irroitettu taas puudutuksessa. Olis kiva kuulla lisää kokemuksia varsinkin käsinirroituksesta.

 

Huomenia!
Minulla ainakaan mitään kovin raflaavaa ei käsin irrotuksessa tapahtunut.
Eikäsiitä jäänyt mitään kammoakaan.
Ensin koettivat akupuktioneuloilla stimuloida istukkaa irtoamaan, mutta ei ne auttaneet ja sitten vaan tuli toinen kätilö paikalle ja painoi ilokaasumaskin naamalleni ja käski hengittää ja ottaa rennosti.
Heti kohta sitten istukka tulikin ulos, kun olivat sen vetäneet napanuorasta ja ihan kokonaisena moinen onneksi ulos tuli.
Käskin miehen vielä oikein valokuvata tuollaisen ilkeän kapistuksen, joka halusi kenkkuilla.

Tietysti, ellei istukka olisi tullut ulos, olisi se johtanut pienen humautuksen voimalla kaavintaan äidin turvaksi.
Näin ainakin 6 vuotta sitten TYKSissä minulle kerrottiin.

Mamitus2 ja Nappula38+1

 

mulla on joka synnytyksessä ollut istukka kans tosi tiukassa..nyt viidettä odotellessa, oon jopa ruvennut pelkäämään, et jo istukka jouduttaiskin irrottaan nukutuksessa.
joka kerta on ollut tiukemmassa kiinni, viimeks joutuivat paineleen ihan kamalan kovaa et istukka irtosi. ei ollu kivaa ei..
jännä juttu tuo perinnöllisyys..mun äitikin meinaan puhu et sen mahaa runnottiin myös, kun istukka ei meinannut irrota...ja se suutuksissaan kävi kätilön käsivarteen kynsillään kiinni, ja jäi kamalat jäljet, oli kuulemma tosi häijy kätilö..

 

Mulla yksi lapsi ja istukka ei irronnut normaalisti. Mulla ei odoteltu tuntiakaan koska tiedettiin että istukka alhaalla (marginaalinen eteisistukka) ja sen takia lähdettiin jossain 40 min kohdalla leikkaussaliin istukan käsinirrotukseen. Matkalla kysyivät, haluanko nukutuksen vai annetaanko epiduraalia lisää (mulla oli siis epiduraali). Luulen että siihen astinen vuoto oli ollut sen verran runsasta että sen takia lähdettiin leikkaussaliin noinkin nopeasti. Leikkaussalissa vierähti sitten tunti: istukan käsinirrotus, kaavinta ja ompelut päälle (kohdunkaulan repeämä istukan alla). Verta meni 3 litraa mutta sain sitä ihan kiitettävästi tilalle + muita nesteitä. Olo oli jo seuraavana päivänä ok (pääsin leikkurista joskus puolen yön aikaan) vaikka kuumekin nousi. Kamalinta koko hommassa oli se et kuulin leikkaussalissa koko ajan, mitä tapahtuu ja sen kun tilasivat verta aina vaan lisää.. se alkoi pelottaa. Jos joskus joudun moiseen uudestaan, valitsen nukutuksen. Lisäksi sain epiduraalista kauhean horkan ja siihen annettiin lääkettä, josta aloin leikkaussalissa oksentaa, johon sain lääkettä, johon sitten nukahdin hetkeksi.. Että ihan putkeen ei mennyt. Mahan painelun aikana ennen leikkaussalia sain ilokaasua eikä se ollut kamalaa. Itselle ei varsinaisesti jäänyt asiasta mitään kammoa ja koska mulla oli jo raskausaikana verenvuotoriski, niin verenhukkajutut oli tuttuja - mulle vakuuteltiin että runsaskaan vuoto ei ole ongelma, kunhan ollaan sairaalassa. Uutta verta pumpataan tilalle ja homma hoituu sillä. :hug: Tsemppiä synnytykseen!

muoks. Niin ja tietty oksitosiinia laitettiin, samoin jotain tabletteja että saadaan supistuksia lisää.