Inseminaatio
- Viestiketjun aloittaja Martzu87
- Ensimmäinen viesti
Tupasvilla voimahalaus täältäkin. :hug: Minäkään en sitten viime kiertoon edes ehtinyt testailemaan, kun menkat alkoi jo ajoissa, eikä tosiaan mitään tuntemuksiakaan muuhun suuntaan ollut. Toisaalta sitä edeltävässä kierrossa tein niitä testejä kuin joku huru-ukko aivan liian aikaisin ja joka välissä...nyt sentään jo sain sitten otettua itseäni nisksta kiinni, etten ala edes testailemaan ennenkuin joskus oikeasti ne menkat on myöhässä.
).( Mulla on tällä hetkellä kanssa menossa sellainen vaihe tämän touhun osalta, etten vaan pysty iloitsemaan ympärillä kaveriporukassa syntyvistä ja jo syntyneistä pienokaisista, olen onnistunut välttelemään kaiken maailman syihin verhoutumalla tapaamisia ja syvällisiä keskusteluja, kun tiedän, että osa kavereistammekin jo tuumii, että mikähän noilla oikein mättää...
No tänään kävin klinikalla, ja totesin, että kylläpä on niin erilainen asenne asiakkaaseen yksityisellä, oikeasti ensimmäistä kertaa minua/meitä kohdellaan yksilöinä, eikä harmaana massana tämän asian suhteen. Noh, huomenaamulla sitten laitan irrotuspiikin ja pe-iltapäivällä on se kolmas ja viimeinen inssi. Ultrassa näkyi tänään molemmin puolin suuremmat johtofollikkelit 14mm ja 17mm, ja nyt sitten laitetaan toivo tähän kertaan. Ensi kierrossa mennäänkin sitten ivf tahdissa... ja sen jälkeen olemme päättäneet, että taukoa pidetään pitkä tovi, jos ei nyt ennen kesää tärppää.
Täälläkin hoitotauko jo siintää silmissä, jos nyt ei kesäkuuhun mennessä tapahdu sitä positiivista ihmettä.
).( Mulla on tällä hetkellä kanssa menossa sellainen vaihe tämän touhun osalta, etten vaan pysty iloitsemaan ympärillä kaveriporukassa syntyvistä ja jo syntyneistä pienokaisista, olen onnistunut välttelemään kaiken maailman syihin verhoutumalla tapaamisia ja syvällisiä keskusteluja, kun tiedän, että osa kavereistammekin jo tuumii, että mikähän noilla oikein mättää...
No tänään kävin klinikalla, ja totesin, että kylläpä on niin erilainen asenne asiakkaaseen yksityisellä, oikeasti ensimmäistä kertaa minua/meitä kohdellaan yksilöinä, eikä harmaana massana tämän asian suhteen. Noh, huomenaamulla sitten laitan irrotuspiikin ja pe-iltapäivällä on se kolmas ja viimeinen inssi. Ultrassa näkyi tänään molemmin puolin suuremmat johtofollikkelit 14mm ja 17mm, ja nyt sitten laitetaan toivo tähän kertaan. Ensi kierrossa mennäänkin sitten ivf tahdissa... ja sen jälkeen olemme päättäneet, että taukoa pidetään pitkä tovi, jos ei nyt ennen kesää tärppää.
Täälläkin hoitotauko jo siintää silmissä, jos nyt ei kesäkuuhun mennessä tapahdu sitä positiivista ihmettä.
Plamsu: Ihan samanlaisia tuntemuksia täälläkin. Kaverien vauvat ja raskautumiset ei jaksa innostaa ja kyläilyt on jäänyt aika vähiin. Puoli väkisin kävin kaverin vauvan ristiäisissä pääsiäisen aikaan, mutta syliin en vauvaa viitsinyt ottaa. Ihan kohtuu hyvin meni kuitenkin. Yksi ihminen vaan erehtyi vauva asioista utelemaan, rupesi itkettämään niin en vastannut mitään häivyin vaan tilanteesta. Tavalliset vierailut vielä menee jotenkin, mutta muksujen synttärit ja kaikki juhlat on tosi inhottavia kun voi olla ihan varma että joku utelee jotain :| .
Voi vitsi miten alkaakin ihan tosissaan ärsyttään ja turhauttaan tää odottelu.. pari viikkoo noin pyöreesti viel siihen et mulla ne menkat alkaa.. tuntuu ettei päivät kulu millään eteenpäin 
Ja mietin jo että miten sitä oikeesti jaksaa jos ei seuraavakaan inssi tuota tulosta.. neljäs inssi siis tulossa. mut joo eipä täs muu auta ku odotella vaan.. huoh.. jälleen kerran..
Ja mietin jo että miten sitä oikeesti jaksaa jos ei seuraavakaan inssi tuota tulosta.. neljäs inssi siis tulossa. mut joo eipä täs muu auta ku odotella vaan.. huoh.. jälleen kerran..Jastu :hug: voimia sinulle odotteluun, voin vain kuvitella, miltä tuo välikierron odottelu tuntuu.
Tupasvilla voimahalaus ja jaksamista! Täälläkin yritetty jo kohta 3,5v. ja pian 34v. kolkuttelee ovella, ja pikkuhiljaa jo toivoisi, että onni kääntyisi parempaan näiden asioiden osalta. Täälläkin tulossa pidempi tauko nyt, jos ei tämä inssi tai ensi kuun ivf anna mitään tuloksia.
Itsellä tänään sitten oli viimeinen (3.) inseminaatio, ja nyt meinasikin käydä niin,ettei tehdä, mutta lääkäri päätti sitten kuitenkin, että juu siemenet sisään vaan. Folleja olikin molemmin puolin 2, eli siis 4 yhteensä, joista kolme jo yli 20mm. Noh, katsotaan taas miten käy vaikka itsellä jo ajatus siintää seur.kierron ivf:ssa. Eli tänään pp0 ja tästä tämä piina taas alkaa.
Tupasvilla voimahalaus ja jaksamista! Täälläkin yritetty jo kohta 3,5v. ja pian 34v. kolkuttelee ovella, ja pikkuhiljaa jo toivoisi, että onni kääntyisi parempaan näiden asioiden osalta. Täälläkin tulossa pidempi tauko nyt, jos ei tämä inssi tai ensi kuun ivf anna mitään tuloksia.
Itsellä tänään sitten oli viimeinen (3.) inseminaatio, ja nyt meinasikin käydä niin,ettei tehdä, mutta lääkäri päätti sitten kuitenkin, että juu siemenet sisään vaan. Folleja olikin molemmin puolin 2, eli siis 4 yhteensä, joista kolme jo yli 20mm. Noh, katsotaan taas miten käy vaikka itsellä jo ajatus siintää seur.kierron ivf:ssa. Eli tänään pp0 ja tästä tämä piina taas alkaa.
Mahtuuko mukaan vielä uusi jännäilijä? Tämä nyt näyttäisi olevan meidän tilanteeseemme sopivin ketju. Ja vielä sattuu olemaan toinenkin naispari tässä ketjussa
Meillä on yksi lapsi, 1v3kk, IVF-hoidolla saatu. Aloitimme heti tuolla IVF:llä kun halusimme ehtiä kokeilemaan hoitoja puolisoni munasoluilla ja aikaa oli vaan muutama kuukausi ennen uuden hedelmöityshoitolain voimaantuloa syyskuussa -07. Meillä on ikäeroa sen verran, että päätimme kokeilla ensin näin. Minä siis kuitenkin olen meillä se osapuoli, joka haluaa olla raskaana. Toinen ei missään nimessä haluaisi.
Nyt olisi sitten tarkoitus yrittää saada pikkusisarusta esikoiselle ja aiomme näin alkuun yrittää ihan kotikonstein (koti-inseminaatiolla). Esikoisen isä on hyvä ystävämme ja halukas seuraavankin mahdollisen lapsen isäksi. Mikäli sitten yritykset eivät rupea tuottamaan tulosta niin pitänee sitten pyytää klinikalta apua. Tarkoitus oli aloittaa yrittäminen syksyllä, mutta kun mahdolliseen onnistumiseen kuitenkin varmasti lukuisia kiertoja tarvitaan niin miksipä ei aloittaa jo nyt (yritän olla realisti). Suuria odotuksia ei tähän ensimmäiseen yritykseen ole laitettu, mutta mitenhän se onnistuu olla herättämättä liian suuria toiveita :kieh: Saas nähdä.
Eli meillä siis yk1 ja tällä hetkellä kp15/30-35. Harmillista on, että tuo kierto on ollut tosi epäsäännöllinen synnytyksen jälkeen, mutta yrittänyttä ei laiteta. Ovistikut olen ottanut ekaa kertaa käyttöön nyt ja katsotaan saiskos niistä jotain apua ajoituksen suunnitteluun... Ensi viikolla olisi kuitenkin tarkoitus ensimmäinen koti-inssi kokeilla käytännössä.
Ihanan aurinkoista kevätpäivää kaikille!
-MisKatti
Meillä on yksi lapsi, 1v3kk, IVF-hoidolla saatu. Aloitimme heti tuolla IVF:llä kun halusimme ehtiä kokeilemaan hoitoja puolisoni munasoluilla ja aikaa oli vaan muutama kuukausi ennen uuden hedelmöityshoitolain voimaantuloa syyskuussa -07. Meillä on ikäeroa sen verran, että päätimme kokeilla ensin näin. Minä siis kuitenkin olen meillä se osapuoli, joka haluaa olla raskaana. Toinen ei missään nimessä haluaisi.
Nyt olisi sitten tarkoitus yrittää saada pikkusisarusta esikoiselle ja aiomme näin alkuun yrittää ihan kotikonstein (koti-inseminaatiolla). Esikoisen isä on hyvä ystävämme ja halukas seuraavankin mahdollisen lapsen isäksi. Mikäli sitten yritykset eivät rupea tuottamaan tulosta niin pitänee sitten pyytää klinikalta apua. Tarkoitus oli aloittaa yrittäminen syksyllä, mutta kun mahdolliseen onnistumiseen kuitenkin varmasti lukuisia kiertoja tarvitaan niin miksipä ei aloittaa jo nyt (yritän olla realisti). Suuria odotuksia ei tähän ensimmäiseen yritykseen ole laitettu, mutta mitenhän se onnistuu olla herättämättä liian suuria toiveita :kieh: Saas nähdä.
Eli meillä siis yk1 ja tällä hetkellä kp15/30-35. Harmillista on, että tuo kierto on ollut tosi epäsäännöllinen synnytyksen jälkeen, mutta yrittänyttä ei laiteta. Ovistikut olen ottanut ekaa kertaa käyttöön nyt ja katsotaan saiskos niistä jotain apua ajoituksen suunnitteluun... Ensi viikolla olisi kuitenkin tarkoitus ensimmäinen koti-inssi kokeilla käytännössä.
Ihanan aurinkoista kevätpäivää kaikille!
-MisKatti
Miskatti Tervetuloa, kyllä joukkoon mahtuu aina lisää! Ja ihanaa, saada tänne toinenkin naispari.. Mulla yks tuttu jotka yrittivät ensimmäistä kertaa koti-inseminaatioo ja arvaa vaan tuliko se heti raskaaksi..
Kyllä sitä on jotenkin niin katkera kun tuntuu että kaikki muut kyllä raskautuu mutta ite ei..
Ei vaan jaksais odottaa ja ihmetellä.. Vielä kun musta oikeesti tuntuu et toi puoliso ei odota ja toivo asiaa niin paljon kun mä, todennäkösesti tää on vaan jotain mun kuvitelmaa taas mut siltä musta joka tapauksessa tuntuu.. :/ huoh.. nyt ois kierron puoliväli tasan päivälleen.. En tie kyllä et kuinka mulla sit seuraavaks menkat alkaa kun ennenhän mulla on jokainen clomi-kierto ollu sen tasan 30 päivää mut nyt oli 32 niin en tiedä sit kauanko nyt kestää.. Mua harmittaa vielä enemmän se kun oon miettiny että voiskohan toi menkkojen "myöhästys" johtua siitä että munasolu olis hedelmöittyny mutta ei sit kiinnittyny?! itekseni oon tollasta miettiny.. mut niin tiedä sit.. Joo aikamoista purkausta taas täältä suunnalta, mut kieltämättä kyllä tässä aika saamarin turhautunu on jo tähän odottamiseen, sekin et joo oottaa niin et menkat alkaa mut joutuu sitä sittenki oottaan ensin 2viikkoo inssiin ja sit viel se kaikkein vaikein 2viikkoo et saa testata.. pelkkää odotusta koko touhu!!
Kyllä sitä on jotenkin niin katkera kun tuntuu että kaikki muut kyllä raskautuu mutta ite ei..
Ei vaan jaksais odottaa ja ihmetellä.. Vielä kun musta oikeesti tuntuu et toi puoliso ei odota ja toivo asiaa niin paljon kun mä, todennäkösesti tää on vaan jotain mun kuvitelmaa taas mut siltä musta joka tapauksessa tuntuu.. :/ huoh.. nyt ois kierron puoliväli tasan päivälleen.. En tie kyllä et kuinka mulla sit seuraavaks menkat alkaa kun ennenhän mulla on jokainen clomi-kierto ollu sen tasan 30 päivää mut nyt oli 32 niin en tiedä sit kauanko nyt kestää.. Mua harmittaa vielä enemmän se kun oon miettiny että voiskohan toi menkkojen "myöhästys" johtua siitä että munasolu olis hedelmöittyny mutta ei sit kiinnittyny?! itekseni oon tollasta miettiny.. mut niin tiedä sit.. Joo aikamoista purkausta taas täältä suunnalta, mut kieltämättä kyllä tässä aika saamarin turhautunu on jo tähän odottamiseen, sekin et joo oottaa niin et menkat alkaa mut joutuu sitä sittenki oottaan ensin 2viikkoo inssiin ja sit viel se kaikkein vaikein 2viikkoo et saa testata.. pelkkää odotusta koko touhu!!
Moikka vaan kaikille kohtalotovereille!!!Viimeinkin uskaltaudun kirjoittamaan tänne ja toivottavasti tästä on se hyöty, että ei tunne oloaan ainoaksi lapsettomaksi koko maailmassa!! :headwall:
No, meidän tarina lyhyesti; minä 26 v. ja mies 28 v. Kohta noin vuosi yritystä takana ja eka inseminaatiokin tehtynä, clomit 100 mg kp 3-7 ja kp 15 Pregnyl irrotuspiikki ja kp 16 inseminaatio yksityisellä klinikalla. Nyt on sitten pp 5, kai...?!
Muhun on ihan hyvin tehonnut noin clomit ja miehen simpat on ihan ok, ei parasta A-luokkaa (koska vain 1 % hyvin eteenpäin liikkuvia kavereita, ???) Kokonaismäärä kuitenkin tosi hyvä, ??? ja jotenkin jäi lääkärin puheista sellainen fiilis, että ei nyt suurempia tarvii sen vuoksi stressata. Mutta, mutta mulla onkin PCO tyyppiset munasarjat ja en ovuloi, luojan kiitos lääkkeistä on jotakin apua ollut ongelmaan, tähän saakka.
Ongelmana tuntuu nyt vaan olevan se, että en usko inseminaatiosta olevan mitään apua, en osaa sanoa miksi, mutta jotenkin on vaan sellainen tunne....Haluaisin siirtyä suoraan IVF/ICS hoitoihin, mutta ne pelottavat hirmuisesti...Pelkään sitä kipua ja sitä, että mitä hormonit aiheuttavat muuten..Tähän asti olen selvinnyt helpolla, clomeistakaan ei mitään oiretta ja Prygnylistä vain kipeä kohta + pieni mustelma navan alapuolella pari päivää.
Syön myös metuja btw, vaikka BMI on jotain 19-20 ja paastosokrukin vain jotain 4 luokkaa. Mutta silti vetelen paria nappia päivässä, ihan vaan lääkärin kehoituksen vuoksi ja EHKÄ ne vähän auttavat iho-ongelmiin mitä toi v...tun PCO aiheuttaa.
Mutta tuntuuko teistä muista siltä, että ette ikinä maailmassa usko, että teille se onni suotaisiin, että lapsen saisitte...Mä oon siinä uskossa tällä hetkellä. :'(
No, meidän tarina lyhyesti; minä 26 v. ja mies 28 v. Kohta noin vuosi yritystä takana ja eka inseminaatiokin tehtynä, clomit 100 mg kp 3-7 ja kp 15 Pregnyl irrotuspiikki ja kp 16 inseminaatio yksityisellä klinikalla. Nyt on sitten pp 5, kai...?!
Muhun on ihan hyvin tehonnut noin clomit ja miehen simpat on ihan ok, ei parasta A-luokkaa (koska vain 1 % hyvin eteenpäin liikkuvia kavereita, ???) Kokonaismäärä kuitenkin tosi hyvä, ??? ja jotenkin jäi lääkärin puheista sellainen fiilis, että ei nyt suurempia tarvii sen vuoksi stressata. Mutta, mutta mulla onkin PCO tyyppiset munasarjat ja en ovuloi, luojan kiitos lääkkeistä on jotakin apua ollut ongelmaan, tähän saakka.
Ongelmana tuntuu nyt vaan olevan se, että en usko inseminaatiosta olevan mitään apua, en osaa sanoa miksi, mutta jotenkin on vaan sellainen tunne....Haluaisin siirtyä suoraan IVF/ICS hoitoihin, mutta ne pelottavat hirmuisesti...Pelkään sitä kipua ja sitä, että mitä hormonit aiheuttavat muuten..Tähän asti olen selvinnyt helpolla, clomeistakaan ei mitään oiretta ja Prygnylistä vain kipeä kohta + pieni mustelma navan alapuolella pari päivää.
Syön myös metuja btw, vaikka BMI on jotain 19-20 ja paastosokrukin vain jotain 4 luokkaa. Mutta silti vetelen paria nappia päivässä, ihan vaan lääkärin kehoituksen vuoksi ja EHKÄ ne vähän auttavat iho-ongelmiin mitä toi v...tun PCO aiheuttaa.
Mutta tuntuuko teistä muista siltä, että ette ikinä maailmassa usko, että teille se onni suotaisiin, että lapsen saisitte...Mä oon siinä uskossa tällä hetkellä. :'(
hempukka Tervetuloa!
Ihan ensiks kysyn et mitä noi metut on? Mulle on niin vieraita vieläkin monet termeistä mitä täällä käytetään.. Joo mulle lääkäri sano kanssa viime kerralla että jos en raskaudu nyt niin clomien annosta nostetaan eli mulla on kans sit ens kierrossa sen 100mg ja pregnyl sit lisänä..
Kieltämättä usein on sellanen olo varsinkin jokaisen negan jälkeen (kolme negaa siis takana, viimesin 2viikkoo sitten) on sellanen olo että voi vittu tää ei ikinä onnistu ja on niin turhautunu olo tai ehkä pikemminkin turta, ettei osaa edes sanoin kuvata välillä sitä oloo.. Mutta sit mulla on monesti sen jälkeen kun on klinikalla käyty sellanen toiveikas olo että se vois jopa onnistua Ja onhan tuolla Odotuksen Odottajissakin monta keillä on inseminaatio tuottanut sen toivotun tuloksen :heart: =)
Onpas outoo kirjotella näin paljon mitä nyt oon tänään tänne kirjottanu Yleensä käyn vaan lukemassa, mutten jaksa kirjottaa.. Kai se on tää välikiertokin joka tekee sen et kun turhauttaa vaan odottaa niin mitäpä sitä jauhamaan joka päivä uudestaan
Ihan ensiks kysyn et mitä noi metut on? Mulle on niin vieraita vieläkin monet termeistä mitä täällä käytetään.. Joo mulle lääkäri sano kanssa viime kerralla että jos en raskaudu nyt niin clomien annosta nostetaan eli mulla on kans sit ens kierrossa sen 100mg ja pregnyl sit lisänä..
Kieltämättä usein on sellanen olo varsinkin jokaisen negan jälkeen (kolme negaa siis takana, viimesin 2viikkoo sitten) on sellanen olo että voi vittu tää ei ikinä onnistu ja on niin turhautunu olo tai ehkä pikemminkin turta, ettei osaa edes sanoin kuvata välillä sitä oloo.. Mutta sit mulla on monesti sen jälkeen kun on klinikalla käyty sellanen toiveikas olo että se vois jopa onnistua
Ja onhan tuolla Odotuksen Odottajissakin monta keillä on inseminaatio tuottanut sen toivotun tuloksen :heart: =) Onpas outoo kirjotella näin paljon mitä nyt oon tänään tänne kirjottanu
Yleensä käyn vaan lukemassa, mutten jaksa kirjottaa.. Kai se on tää välikiertokin joka tekee sen et kun turhauttaa vaan odottaa niin mitäpä sitä jauhamaan joka päivä uudestaan Täällä meneillään pp4. Odottelua ja piinailua mutta enää siis 10 päivää testailuun.
Kirjoittelen tänne kun eilen jutusteltiin pitkästä aikaa mieheni kanssa hoidoista ja vauvoista ja kaikesta. Hän sanoi ettei oikeasti usko että hän voi koskaan saada lapsia. Kaikki on siis molemmilla kunnossa mutta mieheni sanoi että hänellä on ollut nuoresta asti viimeiset 10 vuotta semmoinen olo että hän ei tule saamaan koskaan biologisia lapsia. On vaan kuulemma ollu aina asiasta jotenkin tietoinen..... Hän ei ole koskaan kertonut tuntemuksistaan aikaisemmin. Eikä ole aikaisemminkaan myöskään tutkimuksissa käynyt.
Olin ihan kauhuissani miten hän voi kokea asiat niin. Toisaalta olenhan minäkin epätoivoinen ollut ja tässä hoitojenkin melskeessä monesti vaipunut epätoivoon mutta kuitenkin olen aina uskonut että minusta tulee äiti :/ En tiedä miten olisin häntä lohduttanut tai vakuutellut että kyllä minä ainakin uskon että meille vielä vauva suodaan. Mutta kauhistus jos mieheni intuitio käykin toteen :ashamed: Voisiko hän jotenkin vain alitajuisesti aistia sen???!!!!
Kova yritys on kuitenkin käynnissä emmekä muuten ole mitenkään pessimistisiä ihmisiä. Hoitojakin on vielä vaikka kuinka edessä mutta tämmöinen asia oli tänään mielen päällä
Kirjoittelen tänne kun eilen jutusteltiin pitkästä aikaa mieheni kanssa hoidoista ja vauvoista ja kaikesta. Hän sanoi ettei oikeasti usko että hän voi koskaan saada lapsia. Kaikki on siis molemmilla kunnossa mutta mieheni sanoi että hänellä on ollut nuoresta asti viimeiset 10 vuotta semmoinen olo että hän ei tule saamaan koskaan biologisia lapsia. On vaan kuulemma ollu aina asiasta jotenkin tietoinen..... Hän ei ole koskaan kertonut tuntemuksistaan aikaisemmin. Eikä ole aikaisemminkaan myöskään tutkimuksissa käynyt.
Olin ihan kauhuissani miten hän voi kokea asiat niin. Toisaalta olenhan minäkin epätoivoinen ollut ja tässä hoitojenkin melskeessä monesti vaipunut epätoivoon mutta kuitenkin olen aina uskonut että minusta tulee äiti :/ En tiedä miten olisin häntä lohduttanut tai vakuutellut että kyllä minä ainakin uskon että meille vielä vauva suodaan. Mutta kauhistus jos mieheni intuitio käykin toteen :ashamed: Voisiko hän jotenkin vain alitajuisesti aistia sen???!!!!
Kova yritys on kuitenkin käynnissä emmekä muuten ole mitenkään pessimistisiä ihmisiä. Hoitojakin on vielä vaikka kuinka edessä mutta tämmöinen asia oli tänään mielen päällä
Moi.. voiko liittyä joukkoon?
Olemme yrittäneet lasta reilu 3,5 vuotta.. Nyt olemme menossa ensimmäiseen inseminaatioon keskiviikkona.. Viikko sitten aloitin clomit, söin niitä 5 päivänä ja sit nyt viikonloppuna laitettiin kaksi kaksi kertaa Puregonia.. Itse en voinut pistää, koska minulla on piikkikammo, joten mieheni joutui tarttumaan siihen kynään.. Harjoittelimme pari kertaa viime viikolla, jotta lauantaina menisi kaikki hyvin, kun ensimmäinen varsinainen piikki laitetaan.. Tänään oli sitten ultra ja siellä nähtiin 3 hyvän kokoista munasolua.. Useampiakin oli, mutta ne olivat pieniä.. Vähän mie pelästyin, kun se lueskeli niitä lukuja siinä samalla kun katseli sitä ultraa.. en tiennyt sitten mittailiko se lääkäri samalla niitä munasolujen kokoja vai laskiko se munasolujen määriä.. Pelkäsin, että niitä munasoluja olisi liikaa ja tämän kierron inssi olisi mennyttä.. Onneksi siellä oli vain 3 hyvän kokoista.. Olin arvioinut etukäteen, että se aika ois torstaina, mutta se olikin aikaisemmin.. Yksi hyvä uutinen oli myös se, että minun ei tarvitse itse pistää sitä irrotuspiikkiä, vaan se laitetaan vasta siellä paikan päällä..
Nyt on aika ristiriitainen olo.. Toisaalta toivon, että nyt ensimmäisellä kerralla tärppäisi, eikä tarvitsisi toista inssiä.. mutta toisaalta on pessimistinen olo, että ei meillä kuitenkaan niin hyvin käy.. mies yrittää lohduttaa, ettei pidä liikoja miettiä, mutta pakostahan tää asia pyörii mielessä, kun lasta on kuitenkin yritetty niin kauan..
Olemme yrittäneet lasta reilu 3,5 vuotta.. Nyt olemme menossa ensimmäiseen inseminaatioon keskiviikkona.. Viikko sitten aloitin clomit, söin niitä 5 päivänä ja sit nyt viikonloppuna laitettiin kaksi kaksi kertaa Puregonia.. Itse en voinut pistää, koska minulla on piikkikammo, joten mieheni joutui tarttumaan siihen kynään.. Harjoittelimme pari kertaa viime viikolla, jotta lauantaina menisi kaikki hyvin, kun ensimmäinen varsinainen piikki laitetaan.. Tänään oli sitten ultra ja siellä nähtiin 3 hyvän kokoista munasolua.. Useampiakin oli, mutta ne olivat pieniä.. Vähän mie pelästyin, kun se lueskeli niitä lukuja siinä samalla kun katseli sitä ultraa.. en tiennyt sitten mittailiko se lääkäri samalla niitä munasolujen kokoja vai laskiko se munasolujen määriä.. Pelkäsin, että niitä munasoluja olisi liikaa ja tämän kierron inssi olisi mennyttä.. Onneksi siellä oli vain 3 hyvän kokoista.. Olin arvioinut etukäteen, että se aika ois torstaina, mutta se olikin aikaisemmin.. Yksi hyvä uutinen oli myös se, että minun ei tarvitse itse pistää sitä irrotuspiikkiä, vaan se laitetaan vasta siellä paikan päällä..
Nyt on aika ristiriitainen olo.. Toisaalta toivon, että nyt ensimmäisellä kerralla tärppäisi, eikä tarvitsisi toista inssiä.. mutta toisaalta on pessimistinen olo, että ei meillä kuitenkaan niin hyvin käy.. mies yrittää lohduttaa, ettei pidä liikoja miettiä, mutta pakostahan tää asia pyörii mielessä, kun lasta on kuitenkin yritetty niin kauan..
Rosetalle pahoittelut negasta.
Täällä tänään kp 17/30-35 ja ensimmäinen koti-inssikokeilu tarkoitus tehdä tänään. Toinen sitten torstaina varmaankin. Ovistestit näyttää negaa...mutta joka tapauksessa tänään aloitetaan. En ole niitä ennen käyttänyt, joten en tiedä vielä miten mulla näyttävät jne. En halua pelkästään niihin luottaa, jos sit sattuiskin menemään tilaisuus ohi... On tietysti myös mahdollista, etten ovuloi ollenkaan. Limoista ja tuntemuksista päätellen kyllä jotain on tapahtumassa lähiaikoina.
Saas nyt sitten nähdä miten tää meidän ensimmäinen kerta onnistuu... Tarkoitus tosiaan olis tää kokeilu tehdä, jotta nähdään miten käytännössä saadaan hoidettua ja millaisia fiiliksiä tulee. Ja että sais tarkemmin seurattua tota kiertoa ja tuntemuksia ja muuta oviksen bongaukseen liittyvää. Olisi sitten vähän viisaampi jatkossa. Voin kyllä hyvin jo arvata, että oma mieli tekee tepposet ja jostain sitä toivoa onnistumisesta rupeaa kuitenkin elättelemään. Mut sitähän tää varmaan on kaikilla yrittäjillä... Aina sitä toivoa on niin kauan kuin pettymys tulee tilalle. Huoh.
Ihanan aurinkoista päivää kaikille!
Täällä tänään kp 17/30-35 ja ensimmäinen koti-inssikokeilu tarkoitus tehdä tänään. Toinen sitten torstaina varmaankin. Ovistestit näyttää negaa...mutta joka tapauksessa tänään aloitetaan. En ole niitä ennen käyttänyt, joten en tiedä vielä miten mulla näyttävät jne. En halua pelkästään niihin luottaa, jos sit sattuiskin menemään tilaisuus ohi... On tietysti myös mahdollista, etten ovuloi ollenkaan. Limoista ja tuntemuksista päätellen kyllä jotain on tapahtumassa lähiaikoina.
Saas nyt sitten nähdä miten tää meidän ensimmäinen kerta onnistuu... Tarkoitus tosiaan olis tää kokeilu tehdä, jotta nähdään miten käytännössä saadaan hoidettua ja millaisia fiiliksiä tulee. Ja että sais tarkemmin seurattua tota kiertoa ja tuntemuksia ja muuta oviksen bongaukseen liittyvää. Olisi sitten vähän viisaampi jatkossa. Voin kyllä hyvin jo arvata, että oma mieli tekee tepposet ja jostain sitä toivoa onnistumisesta rupeaa kuitenkin elättelemään. Mut sitähän tää varmaan on kaikilla yrittäjillä... Aina sitä toivoa on niin kauan kuin pettymys tulee tilalle. Huoh.
Ihanan aurinkoista päivää kaikille!
joten yhtä huono onni on kun Rosetallakin. Tiputtelu alkoi jo tänään ja huomenna vasta olisi ollut testipäivä. Voi meitä. Kyllä taas niin KETUTTAA!!!
Hei kaikki!
Olen vähän aikaa seuraillut tätä ketjua taustalla ja päätin nyt liittyä mukaan kirjoittelemaan.
Omaa taustaa:
- yritys aloitettu 06/07
- tutkimukset keväällä 08 -> selittämättömiä
- hoidot aloitettu 04/09 -> 1. IUI (Puregon+Pregnyl+Luget) -> nega 24.4.
Eli tänään testasin negan virallisena testipäivänä pp16. Lopetan luget, jotta menkat alakisivat ja saataisiin uusi yritys päälle.
Tsemppiä kaikille!
Olen vähän aikaa seuraillut tätä ketjua taustalla ja päätin nyt liittyä mukaan kirjoittelemaan.
Omaa taustaa:
- yritys aloitettu 06/07
- tutkimukset keväällä 08 -> selittämättömiä
- hoidot aloitettu 04/09 -> 1. IUI (Puregon+Pregnyl+Luget) -> nega 24.4.
Eli tänään testasin negan virallisena testipäivänä pp16. Lopetan luget, jotta menkat alakisivat ja saataisiin uusi yritys päälle.
Tsemppiä kaikille!
Hei,
Meille tehtiin eka insii tänään ja hitto kun sattui! NMulla oli kohtu niin eteenpäin kallellaan että lääkäri joutui jollain tikulla tökkimään ja vuosin sitten kunnolla verta sen jälkeen. Meillä oli ihan hirveä kiire kun ajat oli niin paljon myöhässä joten en ehtinyt lääkäriltä mitään kysellä.
Osaatteko sanoa, että oliko liian aikainen inssi kun sain tänä aamuna vahvan ovisplussan tikkuun ja inssi tehtiin iltapäivällä? Mulla tehtiin siis luonnolliseen kiertoon. Meillä oli joku tuuraajalääkäri toisesta sairaalasta käymässä silloin kun oltiin kontrolliultrassa ja se silloi puhui että inssi voidaan tehdä joko samana päivänä kun tulee plussa tai sitten seuraavana ja että ne tekee aina samana päivän mieluummin. Mua kuitenkin jotenkin arveluttaa toi kun eihän simpat elä kuin muutamia tunteja pesun jälkeen...Mitäs ajattelette?
Meille tehtiin eka insii tänään ja hitto kun sattui! NMulla oli kohtu niin eteenpäin kallellaan että lääkäri joutui jollain tikulla tökkimään ja vuosin sitten kunnolla verta sen jälkeen. Meillä oli ihan hirveä kiire kun ajat oli niin paljon myöhässä joten en ehtinyt lääkäriltä mitään kysellä.
Osaatteko sanoa, että oliko liian aikainen inssi kun sain tänä aamuna vahvan ovisplussan tikkuun ja inssi tehtiin iltapäivällä? Mulla tehtiin siis luonnolliseen kiertoon. Meillä oli joku tuuraajalääkäri toisesta sairaalasta käymässä silloin kun oltiin kontrolliultrassa ja se silloi puhui että inssi voidaan tehdä joko samana päivänä kun tulee plussa tai sitten seuraavana ja että ne tekee aina samana päivän mieluummin. Mua kuitenkin jotenkin arveluttaa toi kun eihän simpat elä kuin muutamia tunteja pesun jälkeen...Mitäs ajattelette?
Hei,
Minulle tehtiin tänään toinen inseminaatio ja vasta nyt hoksasin kysyä alkoholin käytöstä, että voiko ottaa hieman kuoharia vappuna. Yllätyin kuin lääkäri sanoi, että korkeintaan lasin tai kaksi. En nyt ollut ajatellut mitään lärvejä vetää, mutta mulle tuli uutena asiana se, ettei alkoholia saisi käyttää inssin jälkeen ennen kuin tulos on selvinnyt. Edellisessä inssissä otin kyllä viiniä viikonloppuisin lasin kaksi ja toisinaan jopa viisi kuusi, kun en tiennyt sillä olevan mitään vaikutusta. Jos raskaus alkaisikin, niin sikiön ja äidin verenkiertohan yhdistyy vasta joskus viikolla kuusi. Ei minua haittaa lainkaan alkoholitta olo, vaikka on työpaikan bileet ja vappukin tulossa ensi viikolla, on tämä sen arvoista, jos onnistuu. Mutta minua kiinnostaisi tietää, mihin tämä kielto mahtaa perustua, en huomannut kysyä lääkäriltä. Mitä teille on sanottu alkoholinkäytöstä inseminaation jälkeen?
Minulle tehtiin tänään toinen inseminaatio ja vasta nyt hoksasin kysyä alkoholin käytöstä, että voiko ottaa hieman kuoharia vappuna. Yllätyin kuin lääkäri sanoi, että korkeintaan lasin tai kaksi. En nyt ollut ajatellut mitään lärvejä vetää, mutta mulle tuli uutena asiana se, ettei alkoholia saisi käyttää inssin jälkeen ennen kuin tulos on selvinnyt. Edellisessä inssissä otin kyllä viiniä viikonloppuisin lasin kaksi ja toisinaan jopa viisi kuusi, kun en tiennyt sillä olevan mitään vaikutusta. Jos raskaus alkaisikin, niin sikiön ja äidin verenkiertohan yhdistyy vasta joskus viikolla kuusi. Ei minua haittaa lainkaan alkoholitta olo, vaikka on työpaikan bileet ja vappukin tulossa ensi viikolla, on tämä sen arvoista, jos onnistuu. Mutta minua kiinnostaisi tietää, mihin tämä kielto mahtaa perustua, en huomannut kysyä lääkäriltä. Mitä teille on sanottu alkoholinkäytöstä inseminaation jälkeen?
Hyvä homma Rosetta! Meillä pidetään välikierto aikojen puutteen vuoksi. Hoitsu sanoi että ehtii silti vielä hyvin ennen kesätaukoa tekemään vikan inssin. Jatkosta emme olekaan vielä päättäneet, ryhdymmekö raskaampiin hoitoihin vai tyydymmekö kohtaloomme. Miksi noita inssejä tehdään vain kolme? Kun tuntuu että meillä tuo ajoitus ei ole oikein täydellisesti onnistunut, niin harmittaa ett yritykset loppuu ennenkuin on saatu ajoitustakaan kohdalleen.
Chloe70: Mulle kanssa tehtiin toka inssi, ja oon ajatellut ettei pieni määrä mitään haittaa. Nyt tajusin myöskin kysyä et miten saunasiiderin kanssa. Lääkäri sano et ilman muuta jos se mukavasti rentouttaa. Mut kyse oli vaan siitä yhdestä. Ja aion kyllä sen saunasiiderini juoda kun lääkäri näin sanoi. Tuntuu et niissäkin on eri paikoissa ja eri lääkäreillä kaikilla omat mielipiteensä.
Pelkkää kriisiä: Mulle tosiaan tehtiin nyt toka inssi, ja sovittiin et tää on viimenen. Kannattaa jatkaa ivf:llä mun ikäni jne takia. Mua kanssa mietitytti toi ajotus, et oliko se ekalla kerralla ja nyt ok. Lääkäri sano ettei se ole mitenkään muutamasta tunnista kiinni, kun ne pallukat ja simpat elelee siellä vielä senkin jälkeen. Kannattaa kyllä kysyä siitä ajotuksesta, jos se vaivaa. Mä muuten luulen jostain täältä lukeneeni et ollaan samassa paikassa hoidossa...
Pelkkää kriisiä: Mulle tosiaan tehtiin nyt toka inssi, ja sovittiin et tää on viimenen. Kannattaa jatkaa ivf:llä mun ikäni jne takia. Mua kanssa mietitytti toi ajotus, et oliko se ekalla kerralla ja nyt ok. Lääkäri sano ettei se ole mitenkään muutamasta tunnista kiinni, kun ne pallukat ja simpat elelee siellä vielä senkin jälkeen. Kannattaa kyllä kysyä siitä ajotuksesta, jos se vaivaa. Mä muuten luulen jostain täältä lukeneeni et ollaan samassa paikassa hoidossa...
Joku varmaan tulee kivittämään mut tämän jälkeen, mutta ajattelin silti tulla kommentoimaan tuota alkoholiasiaa...
Mulla alkoi pp 7 inssin jälkeen ihan kamalat menkkamaiset kivut. Puoli vuotta ne olivat aina tienneet sitä, että viikon päästä alkaa menkat, joten olin aivan masentunut. Perjantaina pp 10 menin sitten kavereiden kanssa istumaan iltaa, ja kyllä, join viiniä ja aika paljon. N. pullollinen meni koko illan aikana. :ashamed: Menkkaoireet jatkuivat, mutta pp 14 testasinkin sitten haalean haamun ja pp 16 plussan. Nyt mennään jo viikoilla 9+4, kahdessa ultrassa käyty ja kaikki on loistavasti!
Tietenkin kannattaa ottaa varman päälle ja käyttää (muutenkin) alkoholia kohtuudella. Minulle kuitenkin pettymykset olivat aina niin raskaita, että olisin tullut hulluksi, jos olisi joka kuukausi pitänyt oviksen jälkeen elää kuin siveyden sipuli! Päätin siis, että pyrin elämään mahdollisimman normaalisti. Joskus "pään nollaaminen" on paras keino unohtaa ikävät asiat, vaikken muuten uskokaan surujen hukuttamiseen alkoholilla.
Äidin ja alkion verenkierrot kohtaavat istukan kautta vasta rv 5+, joten sitä ennen alkio on suojassa. Ennenkuin tietää olevansa raskaana voi siis elää normaalia elämää. Mutta ymmärrän, että etenkin hoidoissa olevat haluavat ottaa varman päälle.
Tsemppiä teille kaikille ja plussatuulia!
Mulla alkoi pp 7 inssin jälkeen ihan kamalat menkkamaiset kivut. Puoli vuotta ne olivat aina tienneet sitä, että viikon päästä alkaa menkat, joten olin aivan masentunut.
Perjantaina pp 10 menin sitten kavereiden kanssa istumaan iltaa, ja kyllä, join viiniä ja aika paljon. N. pullollinen meni koko illan aikana. :ashamed: Menkkaoireet jatkuivat, mutta pp 14 testasinkin sitten haalean haamun ja pp 16 plussan. Nyt mennään jo viikoilla 9+4, kahdessa ultrassa käyty ja kaikki on loistavasti! Tietenkin kannattaa ottaa varman päälle ja käyttää (muutenkin) alkoholia kohtuudella. Minulle kuitenkin pettymykset olivat aina niin raskaita, että olisin tullut hulluksi, jos olisi joka kuukausi pitänyt oviksen jälkeen elää kuin siveyden sipuli! Päätin siis, että pyrin elämään mahdollisimman normaalisti. Joskus "pään nollaaminen" on paras keino unohtaa ikävät asiat, vaikken muuten uskokaan surujen hukuttamiseen alkoholilla.
Äidin ja alkion verenkierrot kohtaavat istukan kautta vasta rv 5+, joten sitä ennen alkio on suojassa. Ennenkuin tietää olevansa raskaana voi siis elää normaalia elämää. Mutta ymmärrän, että etenkin hoidoissa olevat haluavat ottaa varman päälle.
Tsemppiä teille kaikille ja plussatuulia!