Inseminaatio 2012

Tervetuloa je! Meillähän on melkein samanlainen tarina. Eli mekin ollaan alkukesästä 2010 yritetty lasta ja diagnoosiksi saimme lopulta azoospermian. Eli siis miehellä ei siittiöitä ole. Meillä tosin erona on se, että käytämme miehen omia sukusoluja, jotka on pakastettu ennen siittiöntuotannon tuhonnutta syöpähoitoa. Ja siinäkin mielessä tarina on sama, että meilläkin juuri peruuntui inssi samasta syystä, joten ymmärrän harmituksen täysin. Meillä tosin yritys oli vasta ensimmäinen eikä lääkäri edes ehdottanut pregnylin pistämistä ja uudelleen ultrausta. Oon aika varma, että yksi follikkelli ei olisi ovuloitunut, kun oli muita selkeästi pienempi. Myöskään tuosta yhden follikkelin pois otosta ei puhunut mitään.

Mä olen kyllä hoidoista perheelleni puhunut, mutta eivät oikein osaa suhtautua. Vanhemmillani ei koskaan ole ollut ongelmia lasten saamisessa ja äitinikin sanoi viimeksi "Että jospa kuitenkin onnistutte ilman hoitoja... ja, että kyllähän niitä siittiöitä varmasti kuitenkin on". Ei tunnu menevän perille, että näin ei meille käy.
No yrittävät he parhaansa ja kun ensimmäistä kertaa hoitoon joutumisesta kerroin alkoivat vanhempani suunnitella talon myymistä, että saisin ennakkoperintöä hoitoihin. Joo, onhan tämä tyyristä puuhaa, muttei ihan niin tyyristä kuitenkaan :D

Oma tilanteeni on myös sikäli erilainen, että minulla on yksi lapsi, joka on vanhempieni ensimmäinen lapsenlapsi. Lapseni saa kyllä paljon huomiota isovanhemmiltaan. Nyt huomaan myös, että minä ja mieheni (joka siis ei ole lapsen bioisä) olemme alkaneet ihan eritavalla hemmotella poikaa, kuin ennen. Takaraivossa on koko ajan ajatus, että tämä on ainut lapsi, jonka saamme...

Sisarellani on kaksi poikani jälkeen syntynyttä lasta (kumpikin sai alkunsa kertalaakista) ja olen kokoajan onnellinen, että siskonlapset syntyivät ennen meidän lapsettomuuskriisiä. Nyt pystyn suhatutumaan kummityttöihini ihan hyvin, en ole kateellinen siskolleni. Uskon kyllä, että on raskasta, kun se "meille" tarkoitettu vauva meneekin muille.
 
Amalia Armas Aivan tosi kurja juttu ettei inseminaatiota sitten tehtykään! :( Ja tosi outoa kyllä että lääkäreillä noin erilaiset mielipiteet...

Ja oikein paljon plussatuulia eilen inssissä olleille. Toivottavasti saataisiin jo plussa tähän palstaan, olisi kyllä jo tarpeen! ;) Perässä täällä tullaan, inssi jo ehkä ens viikolla. Huomenna pistän ekan piikin clomien jälkeen. Maanantaina sit jo näkee, mitä siellä on kehittynyt! Jos menee samalla kaavalla, inssi voisi olla jo keskiviikkona! :D

Jaan todellakin samanlaisen tunteet kuin moni täällä... Eli toisten odottaminen satuttaa. Minullakin pikkusisko odottaa jo toista lastaan, eikä meille vaan kuulu! :'( Melkeen kolme vuotta on tässä jo kärvistelty... Miksi sitä pitää ajatella niin, että kun on vanhin niin pitäisi antaa omille vanhemmille se eka lapsenlapsi. Siskon lapsi nimittäin oli ensimmäinen myös minun vanhemmille ja kyllä se välillä vaan satuttaa niin PALJON! :( Ja nyt vielä sitten toinen tulossa... Pystyn kuitenkin olemaan siskon kanssa viikoittain tekemisissä, mutta välillä hänen raskausjuttunsa kyllä ärsyttää... Ei omassa onnessaan aina huomaa, että mua sattuu, vaikka meidän lapsettomuudesta tietääkin.

Niin ja tervetuloa kaikki uudet mukaan! :)
 
Tervetuloa uudet ja tsemppiä teillekin lapsihaaveissa :)

Minulla myös kommentoitavaa tähän ensimmäinen lapsenlapsi -keskusteluun. Eli meillä ei kummankaan vanhemmilla ole vielä lapsenlapsia ja meiltä niitä odotetaan ensimmäiseksi. Minä olen keskimmäinen sisar ja molemmat siskoni ovat vielä sinkkuja eikä vanhempi siskoni lasta edes halua. Mieheni isosisko taas asuu edelleen kotona, eikä ole kovin sosiaalinen, vaikka 30 täyttääkin pian. Joten me ollaan onneksi tässä vaiheessa vielä se pari joka ensimmäisen lapsenlapsen todennäköisimmin tekee. Mutta, jos joku sisaristani tulisikin raskaaksi, myönnän että olisin todella katkera ja järkyttynyt, en osaisi varmasti iloita. Minä haluan olla se, joka antaa ensimmäisen lapsenlapsen vanhemmilleni. Se tunne vain olisi jotain niin mieletöntä kun saisi kertoa ensimmäisen lapsenlapsen olevan tulossa. :ashamed:
 
mulla on 4 vanhempaa sisarusta ja tämän veljen vauvan syntymän jälkeen, olen 11 täti :) varmasti suhtautumiseni olisi ihan erilainen, jos ensimmäistäkään lastenlasta ei olisi vielä maailmassa. Myös mieheni puolelta ensimmäinen lapsenlapsi on jo maailmassa, joten siltäkään puolelta ei ole sellaista "painetta" mitä useammampi on kirjoittanut. Kylläkin meidän äiti kyselee aina, että kuinka voidaan ja onko mitään uutta kerrottavaa ilmennyt?! Ei olla kummankaan perheelle ilmoitettu hoidoista, oikeastaan olen erittäin tyytyväinen siihen, ettemme ole kertoneet. Koen, että tämä on meidän juttumme, eikä kenenkään tarvitse tietää, miten ensimmäisemme on saanut alun, ilman hoitoja tai hoitojen kera. Siinä vaiheessa, jos menemme IVF:ään tai päädymme adoptioon, on tieto ihan oleellinenkin. Tällä hetkellä asiasta ei tiedä kuin muutama lähiystävä, jotka ovat myös aloittaneet hoidon.

Miten keskiviikon inssiläisillä on päivät lähteneet sujumaan?
 
Ei ole kovasti vielä tuntemuksia keskiviikkoisen inssin jälkeen. Mites muilla?
Eilen aamulla alkoi kovat oviskivut ja oikeaa puolta poltteli koko päivän. Näin laskeskelinkin oviksen tulevan eli 36h Pregnylistä. Töissäkin oli ihan pakko istua farkkujen nappi ja vetskari auki :ashamed: Tänään tuntemukset on jo tasaantuneet. En varmaan lämpöjä jaksa alkaa mittailla kun meillä mies ollut flunssassa ja itselläkin saattaa vähän lämpöä olla :snotty: Koitan mahdollisimman vähän kuulostella olotiloja ja ottaa rennosti... yeah right :D Enköhän mä hermoraunio ala olla viimeistään ens viikon puolivälissä :LOL: Meille tulee onneksi pari hoitokoiraa viikonlopuksi niin saa ajatuksia vähän muualle. Ens viikko on sitten kovaa pakerrusta töissä, kun olen tehtävissä joissa tuo kuukaudenvaihde tuottaa aina ylimääräistä tuskaa.
 
Tää kierto yritetään nyt kotikonstein, mutta lääkäri suositteli ens kierrossa inssiin. Mulla noi clomifenit oli nyt ekaa kertaa käytössä ja kaks nättiä palloa saanut aikaiseks, mutta ohentanut tota kohdunlimakalvoa joten lääkäri sanoi tänään että vaikka hedelmöittyisi nyt kotikonstein niin ei tartu välttämättä kiinni. Aloitetaan siis ens kierrossa toi menopur ja sit inssiin. :) Tuntuu että paineita tulee vaan koko ajan lisää :eek: siis mullahan ongelmana on että en ovuloi kunnolla ja painoakin oli liikaa. Jännittää toi ens kuun inssiki kauheesti :eek:
 
Tunafish-78 Täälläkään ei kipuja tai tuntemuksia oo onneksi. Viime kerralla olin tosi kipeä, mutta en onneksi tällä kertaa. Inssi iltana tuntui kipuja molemmin puolin ja eilettäin tuntui kova kipu mahassa hetkellisesti, kesti n. puol minuuttia. Onneksi nyt ei ole haluja edes kiinnittää huomiota ja ne vähäisetki haluaa unohtaa nopeasti
 
Toiveissa86 ja Tunafish-78:Oireista kyselitte..Mulla alkoi silloin inssipäivän aamuna
jomottelemaan oikea munasarja ja sitä kesti koko aamun.Niinpä arvelinkin,että aina-
kin toinen on irronnut,mutta inssin ultrassa olivat kumpikin vielä paikoillaan.
Mulla on ollut lievää päänsärkyä ja eilen illalla huomasin,että tissikipujakin on.Joh-
tuisko keltarauhasesta sitten?Lääkäri sanoi,että nythän niitä keltarauhasiakin on kaksi,kun
on kaksi munarakkulaakin,senkin vuoksi puolitti luge annostuksen.Joku kyseli kapseleiden
käytöstä?Minäkään en ole koskaan niitä aikaisemmin käyttänyt,mutta pakkauksessa
neuvotaan sen käytöstä.Eli käsin se laitetaan,mahdollisimman syvälle.Minä aloitan luget
huomen aamulla.

Mielenkiinnolla luen kaikkien oireista,jos haluatte niistä kertoa?
Yritän pitää pääni mahdollisimman kylmänä ja toiveet matalalla omalla kohdallani.

Hyvää vkloppua kaikille! -Susan78
 
Viimeksi muokattu:
Saanen liittyä seuraan? Olen kuokkavieraillut kenenkään tietämättä eri palstoilla nyt 2 vuotta. Aluksi palstat olivat raskausoireisiin liittyviä, mutta ajan myötä lapsettomuuskeskustelut ovat valitettavasti tulleet ajankohtaisemmiksi.. Ja nyt tuli tarve saada vertaistukea itsekin.

Eli siis meillä yritystä 2 vuotta, kolmekymppisiä ollaan molemmat. Tutkimuksiin kesällä 2011 ja parin viikon päästä ensimmäinen inssi. Tutkimuksissa ei mitään kummastakaan löytynyt eli selittämättömiä ollaan. Toki olen itse itselleni diagnosoinut endometrioosin, kun jonkun selityksen haluan lapsettomuudelle löytää :) Mitään endoon viittaavaa ei ole ultrissa näkynyt, mutta kuukautiskivut ja nipistelyt/paineen tunne eri kierron vaiheissa ovat saaneet omat epäilykset heräämään. Myös äidilläni on ollut endometrioosia. Lääkäri on myös sitä mieltä, että endoa mahdollisesti olisi, mutta suositteli silti, että inseminaatiota kokeillaan x 3. Oma usko onnistumiseen on aika nollassa :(

Eli vertaistukea ja kokemuksia kaipaan teiltä saman kokeneilta. Tuntuu, että omassa lähipiirissä on vain raskaana olevia/ lapsellisia enkä halua heitä häiritä omalla toivottomuudella :( Joka tapauksessa piikitykset alkaa (conal-F) sunnuntaina ja ens perjantaina 3.2. ois ultra.. Toivotaan, että onni potkasis näillä insseillä, vaikka onhan nuo tilastot aika onnettoman kuuloiset..

Tsemppiä ja onnea teille kaikille toivon <3 -Rotta-
 
Luin vielä oman viestini ja huomasin, että aika epätoivoiselta kuulostan :) Toivottavasti en luonut teille muillekin toivottomuutta? Pakko saada ajatukset positiivisempaan, nythän ne hoidot on alkamassa, eikä enää itse ole "vastuussa" kaikesta. Huomasin, että Peikko89 on melkolailla samassa kierron vaiheessa kuin minäkin, mulla nyt kp2.
 
Heipä hei piinasiskot ja muut listalaiset ja tervetuloa uudet! Ei mitään uutta tällä rintamalla, paitsi pohjaton v-ä-s-y-m-y-s, johon ei auta edes 10 tunnit unet ja päiväunet. Ovista en ole ikinä tuntenut eikä insseillä ja hormoneilla ikinä oo tuntunut olevan mitään muuta vaikutusta kun tosiaan uneliaisuus. Ens viikolla sitten varmaan on ihan eri meininki, niinkuin Tunafish-78:kin jo mainitsi...

Ja tohon perhekeskusteluun liittyen oli tuttua tekstiä ekoilta inssikierroksilta, jolloin tosiaan ärsytti ihmisten täysi ymmärtämättömyys ja tietämättömyys lapsettomuuden tuskasta. Itsekään en silloin jaksanut selitellä asiaa ihmisille, ja nielin välillä raa'atkin kommentit ja itkin monet itkut. Nyt tokalla kerralla on hieman helpompi tunnustaa tilanne ja olen huomannut, että omassa tapauksessani tietty avoimuus on helpottanut omaa tilannetta. Ei silti, etteikö asia olisi edelleen tabu tietyissä piireissä mm. appivanhempieni kanssa ja ettenkö edelleen välttelisi tiettyjä erityisen ärsyttäviä ja hedelmällisiä tuttavuuksia, mutta varsinkin puolitutuille ja tuntemattomille kommentoijille on helpompi heittää vastakommentteja, jotka vetää hiljaisiks - esim. viittaukset kokemiini keskenmenoihin ja siihen, ettei lapsia voi tilata kuin Ikean kuvastosta saattaa olla jonkun mielestä raakoja, mut on itselle terapiaa kaikkien hiljaisten vuosien jälkeen.

Mulla on myös virtuaalimaailman ulkopuolella paljon tuttuja ja puolituttuja, jotka on käyneet läpi tän helvetin erilaisin lopputuloksin, ja sattumalta esim. kerrostalomme 5:stä lapsiperheestä 4:ssä ainakin osa lapsista on syntynyt hoitojen tuloksena viimeisten 5 vuoden sisällä. Ja tietysti tuo kohta parivuotias ekan inssikierroksen tulos helpottaa suunnattomasti ja luo onnistumisuskoa. Mutta nää jutut on tosiaan niin henkilökohtaisia, että jokaisen on itse valittava oma tiensä ja tietysti myös miehen on oltava samaa mieltä: tunnen tapauksia, joissa nainen on ollut hyvinkin avoin hoidoista mutta mies ei halunnut kenenkään tietävän, eikä sekään ole helppoa. Meillä tilanne on tosiaan ollut päinvastainen, mutta tosiaan itseäni on helpottanut voida sanoa suoraan, ettei lapsettomuus ole oma valinta.

Hyvää viikonloppua kaikille ja plussatuulia meille jokaiselle :)
 
Tervetuloa rotta09! Joo, ollaan lähes samas kierron vaiheessa, mulla kp3 tänään ja aloitin clomit. Miten sulla tuo eka ultra on jo kp9? Mulla on vasta kp14 eli 7.2. :eek:

Voin sanoa piinailijat, etten kadehdi tällä hetkellä yhtään teidän piina-aikaa. Kiva kun saa pari viikkoa olla miettimättä ennen inssiä. Tää alkukierto on paljo helpompi :)
 
Hei kaikki!

Meillä meni nyt kaikki suunnitelmat uusiksi. Lääkäri soitti eilen ja sanoi, että ovat tulleet siihen tulokseen, ettei meille enää inssiä tehdä, vaan siirrytään suoraan ivf.ään. Laittoi meidät jonoon ja hyvällä tuurilla päästään ekaan hoitoon ennen kesää, tosin todennäköisesti menee syksyyn.

Hyvää jatkoa muille!
 
Moi kaikille. Tein aamulla testin ja negaa selkeästi näytti. :( Nyt ootellaan tätiä saapuvaksi,mutta oireita ei tiputtelusta huolimatta ole. Lähdetään sitten uuteen inssiin seuraavasta kierrosta kp 27 menossa.

muille jännäilöille plussa onnea ultraan ja muuhunkin.
 
Hei taasen :) En kyllä Peikko osaa sanoa, miksi jo niin aikaisin on toi ultra. Sillon hoitosuunnittelussa jo sanottiin että kiertopäivinä 8-10 ultrataan ja katsotaan tilanne. Jännittää kyllä toi pistäminen, huomenna pitäis eka piikki laittaa. Ja sivuvaikutukset pelottaa, tai lähinnä minkälaisessa hormonisohjossa mieli on piikkien johdosta ;)

Karkille pahoittelut negasta :( Voin vain kuvitella minkälainen pettymys on hoitokierron jälkeen, kun luomukierron negatiivinen päättyminenkin on jo niin järkyttävä pettymys.. On tämä kyllä toivon ja epätoivon vuoristorataa..
 
Tuli mieleen että millä perusteella teille on määrätty luget loppukiertoon? Meille ei lääkäri puhunut niistä mitään. Onko taustalla ollut esim keskenmenoja tai jotain muuta häikkää keltarauhasarvoissa?
 
Moi rotta ja tervetuloa :wave: Me aloitettiin tutkimukset myös viime kesänä ja eka inssi tehtiin tällä viikolla. Mulla ei myöskään mitään tukilääkitystä inssin jälkeen. Luteaalivaihe mulla on vaan 11 päivää että omaa mieltä olis kyllä noi luget rauhoittaneet. En sitten tiedä olisko niistä sitten mitään vastaavaa hyötyä ollut.
Mielellään kuulisin muiltakin millä perusteella olette luget saaneet loppukiertoon?
 
rotta09 ja tunafish-78 Mulle määrättiin ne tukemaan omaa hormonitoimintaa loppukierron ajaksi. Verikoeet on otettu ja arvot normaaleja kuulemma,jostain olen myös lukenut että auttais sitten kiinnitymisessä myös.

pst Kiitokset pahoitteluista
 
Amalia Armas, onko tuo päätös nyt sinun mielestä hyvä vai olisitko halunnut koittaa inssillä? Pitkä aika odoteltavaksi, varsinkin kun teillä on tilanne muistaakseni sellainen, että luomuplussa olisi ihme.

KarKKI - älä vielä luovu toivosta, kun ei kerran tätiä ole näkynyt, niin mahdollisuus on vielä. :)

rotta09 - Mulla ainaki oli kiukunpuuskia jo parista puregonpiikistä, että toivotan sulle parempaa onnea ;)

Musta tuntuu että meidän tilanne inssissä riippuu siitä, onnistutaanko inssi ajoittamaan ovulaatioon ja siitä, mitä tapahtuu inssin jälkeisen parin viikon aikana, eli sen takia haluaisinkin luget käyttööni, koska mä vain tiedän että siinä on vika. Yritän nyt valmistaa itseäni seuraavia piinapäiviä varten, etten niin kovasti stressaisi ja yrittäisin tehdä jotain muuta. Enkä ole enää niin positiivisella mielellä inssien suhteen, totuus iski menkkojen myötä päin naamaa :headwall:
 
Heipsis ja valtavasti Onnea Albus!! :) Ihan uskomattomia juttuja teille naiset tapahtuu <3

Tervetuloa myös kaikille uusille, je, josmose ja rotta09! Hirmuisen paljon uusia tarinoitakin tullut, vilkasta keskustelua on ollut, mikä on mukavaa. Tosi ihanaa kun täällä päästään purkamaan tuntojamme.

Ja sitten omaa napaa....tulin juuri ultrasta, siellä on yksi folli kasvanut 19 mm:ksi ja on lääkärin mielestä ihana! Heh, siis kuulemma kuin oppikirjoista, täyteläinen, pyöreä ja iso folli. Sain itsekin sen kuvaruudulta nähdä ja nättihän se oli, vielä kun siitä jotain kehkeytyis niin olis vielä nätimpi :) Määräsi sitten heti huomiseksi inssin. Olin aluksi että mitäh, täh, jo huomenna!? Kiertopäivä on tänään vasta 10! Mutta ilmeisesti ei niin väliä, pääasia että folli on hyvä. Huomenna siis inssiin. Selvä :)

Tässä kierrossa luteaalivaiheen tukeminen tulee olemaan varmasti erittäin tärkeää, sillä kohdun limakalvo oli vasta 5 mm, mikä ei siis ole hyvä. Mutta Lugethan auttaa siihen, pitämään limakalvon paksuna vastaanottamaan ja pitämään mahdollisen kyytilläisen kyydissä, eiks näin ole?

Tsemppiä kaikille piinailijoille ja muille onnea hoitoihin!
 
Albus, mahtavaa! Onnittelut plussasta :hug:

Tervetuloa mukaan kirjoittelemaan tuonne meidän muiden talven lapsettomuushoitojen aikana raskaaksi tulleiden kanssa tuonne omaan ketjuun :)

Tsemppiä piinailijoille ja kaikille muillekin!

Jypy & Murmeli 11+0 *poks* (odottaa kauhun sekaisin tuntein ensi perjantain np-ultraa ja veriseulaa...)
 
Onnea Albus kovasti plussasta!! Oliko ensimmäinen plussa vuojelle 2012 :)

Mulle luget määrättiin tukemaan omaa keltarauhastoimintaa, koska viime kierrossa tiputtelua oli tosi paljon ja vain yks kunnon vuotopäivä. Näin se myös tukis mahollista kiinnittymistä.
Joku kysy pregnylin haittavaikutuksia. Ensimmäisessä inssissä mulle tuli pahoinvointia, hengästy helpommin ja maha turpos.. Toisessa inssissä oli vain pistospäivänä pahaa oloa mutta muuten ollut helpompaa kuin ekalla. Pistäminen tuntui pahemmalta kuin menopurin..
Eilettäin tuntui kova vihlaisi keskeltä mahaa, liekkö ollut kiinnittymistä, nyt pp5.. odotukset ei ole kovin kovat silti :(
tuosta lugesteronista limakalvot tuntuu että olis kuivemmat kuin normaalisti ja vasta muutaman päivän niitä käyttäny, niin tuntuu kipuja jopa laittaa niitä :( ja sotkeminen.. nii, suojaa pitää melkein koko päivä piettää..
 
Albus onnittelut täältä plussan johdosta. :)

Mulle ei tuli muutama itku puuska Puregonista,mutta Pregnylistä ei tullut mitään.Oviksen tosin tunsin pistämisen jälkeen,jota en aikaisemmin ole huomannut ja siksi kiinnitin siihen huomiota. Lugesteronista mulle sanottiin,että tiputtelu kuuluu asiaan ja voi viivästyttää vuotoa viikollakin.Toivon kuitenkin,että ei viivästyttäisi niin pitkäksi.
 
Nopsaan kurkkaan!Onnittelut Albus!!!:)
Ja hienoa Luru73,että pääset inssiin pian! Mulle määrättiin luget,liian lyhyen luteaalivaiheen takia.
Vain 8-10pv.Yleensä 10pv.eli 11pv alkanut menkat.Kysyin,että kuluuko lugeihin tiputteluvuoto,niin
mulle sanottiin,että ei.Nimenomaan päinvastoin,lugejen on tarkoitus pitää tiputtelu ja vuoto poissa.
Näin sanoi Felicitaksen lääkäri.
Mulla on jotenkin sellainen olo,että ei ole tärpännyt.:( Ihan PMS-oireilta tuntuu nämä,kiukunpuuskat,
makeanhimot ja tissikivut.Jotain pientä nippailua on ollut alakerrassa,ei muuta..:(
 

Yhteistyössä