[QUOTE="xxx";30404145]Öh. ihan kursorisesti vilkaisin tuota välissä ollutta keskustelua ja ihan suoraan sanottuna näytti niin vastenmieliseltä hutulta, että en kyllä kaikkea halunnut lukea.
Apteekista saat estrogeenivoiteita joilla voit helpottaa kuivien ja ärtyneiden limakalvojen ongelmia. Ennen sinne ehtimistä voit käyttää vaikka tavallista kosteusvoidetta tai liukkaria ensiapuna.
Mulla imetys epäonnistui maidon riittämättömyyden vuoksi. Itkin täällä ongelmiani monessa ketjussa etsien apua. Suunnilleen joka kysymykseeni vastasi joku imetysnatsi sanoen että "kyllä äiti kykenee imettämään jos vain haluaa" jne. Luin useamman imetysoppaan ja imetystuen faceryhmää, koitin jokaista neuvottua kikkaa, pumppasin rintoja koitaen provosoida maidontuloa (jonka jälkeen suunnilleen kaikki maito olikin pullossa). Silti maidontulo ei missään vaiheessa kasvanut riittävälle tasolle. Lapsi ei tullut kylläiseksi eikä kasvanut neuvolan vaatimusten mukaan - olisi kuitenkin säilynyt hengissä jos korvikkeita ei olisi ollut.
Pumppauksen myötä lapsi tottui pulloon ja lakkasi kokonaan imemästä rintaa. Neljän kuukauden iässä päätin, että haluan myös nauttia vauva-ajasta ja sen vuoksi päätin alkaa höllentää pumppauskuria. Päätin, että teen vain sen joka on inhimilliseesti kohtuullista, enkä ole sitä katunut. On ihanaa, kun nyt pystyn myös nauttimaan tästä ajasta kun minulla on pieni vauva.
Nyt toivon, että olisin koko tuon alkuajankin vain kuunnellut omaa kehoani, nauttinut siitä oikeasta imetyksestä niin kauan kuin se luontevasti onnistui - ja olisin vasta sen epäonnistumisen jälkeen ryhtynyt tuohon mielettömään pumppaukseen.
Toivon kaikille imetysongelmien kanssa kamppaileville voimia nähdä asiassa kohtuu ja unohtaa näiden palstoilla hengailevien imetysnatsien vouhotukset. Heillä ei tosiasiassa ole mitään tajua siitä, kuinka mielettömän uupunut äidistä voi tulla kun väkisin yrittää saada imetyksen onnistumaan.[/QUOTE]
Yritit parhaasi, eikä varmasti kukaan sinua syyttele. Itse sitä imetysongelmista kärsivä ja asian kanssa taisteleva äiti useimmiten eniten itseään syyttää. Ne jotka eivät koe asiaa tärkeäksi, eivät mitään yritäkään. Toisaalta oletko varma, että olisit nyt tyytyväinen, jos olisit et olisit antanut imetyksen hiipua tekemättä mitään? Jälkiviisaana voit tietysti todeta, että olisi ollut helpompaa toimia toisin. Mutta sitten ehkä joutuisitkin jossittelemaan, että entäs jos asiat olisikin lähteneet sujumaan, kun olisit hankkinut tietoa, pumppaillut jne.
Minä esimerkiksi jouduin alussa pumppailemaan melkein kaikki maidot, mutta muutaman viikon taistelujen jälkeen imetys alkoi sujumaan ja jatkui sen jälkeen ongelmitta yli kaksi vuotta. Eihän sitä voi tietää, ennen kuin yrittää. Mahdollisella seuraavalla kerralla sitten tiedät, että sinulle täysimetys ei todennäköisesti ole mahdollista minkään kikkojenkaan avulla ja voit keskittyä vauvaan ilman imetyspaineita. Ja minä taas tiedän, että vaikka alussa olisi kuinka vaikeaa, imetyksen voi saada sujumaan. Ei kaikki ole yhdestä puusta veistettyjä ja nämä asiat voi testata vasta sitten, kun vauvan on jo saanut.
Mutta sinun tilanteesi ei minusta oikein aloittajaan liity, koska eihän hänellä ollut imetysongelmia, vaan ainoastaan seksiongelma, joka eivät välttämättä liity imetykseen mitenkään. Hänellähän tosiaan synnytyksestä on vain 2 kuukautta, joten ei välttämättä vaan synnytyksestä ole vielä palautunut.