Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Suosittelen terapeuttia sinulle, että pääset eroon tuosta takertuvuudestasi.
Tiedoksi, että imetin sujuvasti, mutta osasin lopettaa kun aika oli.
Aikaaikaansa kutakin. Minä osaan osoittaa lapselleni rakkautta muutenkin kuin pullauttamalla tissin suuhun. Otan osaa, kun sinä et näytä siihen pystyvän :hug:
Mikähän se sun aika oli? Varmaan 6 kk kun sitten nicopetteri oli jo niin iso lapsi, että piti vierottaa ettei äidistä vaan riippuvaiseksi tule. Ja hoitoonkin varmaan meni jo 9 kk iässä.
Minä osasin myös lopettaa sitten, kun MEILLE sopiva aika tuli. Mulla kun on terve itsetunto niin ei tarvitse tehdä sen mukaan mikä meille sopii. Ja tyttö itki tissin perään tasan yhtenä päivänä. Että se siitä takertuvuudesta. Ja "valitettavasti" minun korvaamattomuuden on pilannut jo lapset syntyessä lasten isä joka osallistuu erittäin aktiivisesti lasten hoitoon
P.S on se kyllä, kun enää ei edes VAUVAT saa olla vauvoja