A
"abcde"
Vieras
On täällä palstalla näköjään "järkeviäkin" ihmisiä. Mukavaa, että joku toinen on huomannut aivan samat epäkohdat yhteiskunnassa, mitä itse on ajatellut. Kiitos erittäin hyvistä kirjoituksista moraalinvartija.
[QUOTE="vieras";28132830]Koulussa käydään jo aika paljon noita asioita. On kotitaloutta, jossa opitaan laittamaan ruokaa ja siivoamaan. On biologiaa, jossa kerrotaan kuinka tärkeää ruoka ja uni on. Yhteiskuntaopin tunneilla käydään läpi laskujen maksamista, lainan riskejä. On opon tunteja, jossa käydään läpi omia vahvuuksia, heikkouksia ja unelmia. Ainakin minun ylä-asteaikana, meillä oli myös nk. perhekasvatusta, jossa käytiin läpi ihmissuhteita, tapoja ottaa vastaan kritiikkiä, omia toiveita elämän suhteen jne.
Lukiossa käydään myös psykologiaa ja ns. lukiolaiskurssi, joka on opon pitämä kurssi, jossa käydään lisää tuelvaisuuteen ja ammatinvalintaan liittyviä asioita.[/QUOTE]
Jos sanotaan ihan suoraan, niin noita asioita hädin tuskin raapaistaan. Köksää on sentään jopa vuosi koulussa, mutta sielläkin tehdään jotain stroganoffia ja jäädykettä sen sijaan, että opeteltaisiin hitto tiskaamaan ja keittämään makaronia. Missä se on se perusarki ja kätevyys? Meitä ei ainakaan opetettu siivoamaan, kerran opettaja näytti meille miten silitetään vaatteita, wuu.
Terveystieto on lähinnä sitä, että liikunnanopettaja saarnaa huonoista elintavoista ja julistaa liikunnan ilosanomaa, joka sinällään voi olla totta, mutta on hyvin asenteellista, ja jos se sanoma tulee siltä samalta opelta, joka sitä punkeroa tunnilla nöyryyttää, niin se ei taida hirveästi mennä perille asti.
Yhteiskuntaopissa ei opetella yhteiskunnassa elämistä, niitä laskuja ja erilaisia sopimuksia, opintoasioita ym. Ei ainakaan meillä. Siellä opeteltiin poliittisia puolueita, kurssia käytiin muutenkin puoli vuotta koko yläasteen aikana. Perhekasvatuksesta en ole kuullutkaan. Opintojen ohjausta ei ole käytännössä ollut ennen lukioikää. Mistään lukiolaiskurssista en ole kuullutkaan, lukion hyvä opinnonohjaus perustui lähennä siihen, että siellä oli hyvä opo, jonka luona saattoi käydä omalla ajalla. Lukion psykologia oli myös pelkkiä termien ulkoaopettelua, eikä siellä pohdittu sen kummempia asioita kuin onko ok osta alaikäiselle alkoholia.
Itse pidän opiskelusta ja keskiarvo on ollut yläasteella ja lukiossa 9.5 mutta ei sieltä oikeasti saanut mitään kunnon eväitä tällaiseen perustavanlaatuiseen "elämässä selviämiseen". Siellä minäkin kympin äikällä sain raapia päätäni kun piti ensimmäisiä lomakkeita täytellä kouluihin, Kelalle ja vuokranantajalle. Oma äiti on opettanut siivoamaan ja laittamaan ruokaa, ja oma äiti opettaa edelleenkin kun vastaan tulee joku oudompi asia. Mietin vaan miten pärjää joku, jonka koulumenestys ei ole samaa luokkaa, ja jonka vanhemmat eivät auta.
Hieno juttu jos teillä on saanut parempaa opetusta, ja jos yleensäkin suunta on parempi, mutta toivoisin kyllä kovasti sitä, että jo peruskoulussa opeteltaisiin (vieläkin) enemmän käytännön asioita sen sijaan, että päntätään vuosilukuja ja opiskellaan vuositolkulla esim. kristillistä uskoa.
Lukiossa käydään myös psykologiaa ja ns. lukiolaiskurssi, joka on opon pitämä kurssi, jossa käydään lisää tuelvaisuuteen ja ammatinvalintaan liittyviä asioita.[/QUOTE]
Jos sanotaan ihan suoraan, niin noita asioita hädin tuskin raapaistaan. Köksää on sentään jopa vuosi koulussa, mutta sielläkin tehdään jotain stroganoffia ja jäädykettä sen sijaan, että opeteltaisiin hitto tiskaamaan ja keittämään makaronia. Missä se on se perusarki ja kätevyys? Meitä ei ainakaan opetettu siivoamaan, kerran opettaja näytti meille miten silitetään vaatteita, wuu.
Terveystieto on lähinnä sitä, että liikunnanopettaja saarnaa huonoista elintavoista ja julistaa liikunnan ilosanomaa, joka sinällään voi olla totta, mutta on hyvin asenteellista, ja jos se sanoma tulee siltä samalta opelta, joka sitä punkeroa tunnilla nöyryyttää, niin se ei taida hirveästi mennä perille asti.
Yhteiskuntaopissa ei opetella yhteiskunnassa elämistä, niitä laskuja ja erilaisia sopimuksia, opintoasioita ym. Ei ainakaan meillä. Siellä opeteltiin poliittisia puolueita, kurssia käytiin muutenkin puoli vuotta koko yläasteen aikana. Perhekasvatuksesta en ole kuullutkaan. Opintojen ohjausta ei ole käytännössä ollut ennen lukioikää. Mistään lukiolaiskurssista en ole kuullutkaan, lukion hyvä opinnonohjaus perustui lähennä siihen, että siellä oli hyvä opo, jonka luona saattoi käydä omalla ajalla. Lukion psykologia oli myös pelkkiä termien ulkoaopettelua, eikä siellä pohdittu sen kummempia asioita kuin onko ok osta alaikäiselle alkoholia.
Itse pidän opiskelusta ja keskiarvo on ollut yläasteella ja lukiossa 9.5 mutta ei sieltä oikeasti saanut mitään kunnon eväitä tällaiseen perustavanlaatuiseen "elämässä selviämiseen". Siellä minäkin kympin äikällä sain raapia päätäni kun piti ensimmäisiä lomakkeita täytellä kouluihin, Kelalle ja vuokranantajalle. Oma äiti on opettanut siivoamaan ja laittamaan ruokaa, ja oma äiti opettaa edelleenkin kun vastaan tulee joku oudompi asia. Mietin vaan miten pärjää joku, jonka koulumenestys ei ole samaa luokkaa, ja jonka vanhemmat eivät auta.
Hieno juttu jos teillä on saanut parempaa opetusta, ja jos yleensäkin suunta on parempi, mutta toivoisin kyllä kovasti sitä, että jo peruskoulussa opeteltaisiin (vieläkin) enemmän käytännön asioita sen sijaan, että päntätään vuosilukuja ja opiskellaan vuositolkulla esim. kristillistä uskoa.
Minun liikunnanopettajani otti silmätikuksi kaikki meidät huonojen perheiden tytöt. Ei siinä oikein liikunnan riemu välittynyt, kun hän nimitteli meitä (esim. roskaksi) ja seiskaa parempaa ei voinut meistä kukaan saada, vaikka olisi kaikkensa yrittänyt. Ei kyllä kovinkaan kauaa jaksettu yrittää.
Toivon todella, että nykyään opettajat ymmärtävät roolinsa kaltoin kohdellun lapsen elämässä vähän eri tavalla.
H
"hmm"
Vieras
Mitä mieltä muuten laajemmin olette tuosta opettajien merkityksestä? Miehen kanssa tästä vaan tuossa keskusteltiin ja hän heitti tämän puolen tähän yhdeksi osaseksi. Että kun ennen oli opettajalla/opettajilla valtuudet puuttua tiukemmin oppilaiden käyttäytymiseen yms. mistä nykyään sitten helposti vanhemmat tulee lankoja pitkin tai poliisien kanssa uhkailemaan raastuvalla kun on menty loukkaamaan Terooleenan tunteita sanomalla näin ja näin.
Siis muistaako kukaan muu näitä tyyppejä opettajista, jotka oikeasti pistivät ruotuun porukkaa ja pitivät välillä 'palopuheita' ja kertoivat ihan suoraan miten käy tulevaisuudessa jos tällä asenteella mennään? Vai oliko näitä vaan meidän yläasteella? Ja nämä ihan oikeasti välittivät, ei se ollut vain kurin pitämistä vaan semmosta just patistelua ja asennekasvatusta. Miten sen nyt sanois.
Siis muistaako kukaan muu näitä tyyppejä opettajista, jotka oikeasti pistivät ruotuun porukkaa ja pitivät välillä 'palopuheita' ja kertoivat ihan suoraan miten käy tulevaisuudessa jos tällä asenteella mennään? Vai oliko näitä vaan meidän yläasteella? Ja nämä ihan oikeasti välittivät, ei se ollut vain kurin pitämistä vaan semmosta just patistelua ja asennekasvatusta. Miten sen nyt sanois.
[QUOTE="hmm";28137308]
Siis muistaako kukaan muu näitä tyyppejä opettajista, jotka oikeasti pistivät ruotuun porukkaa ja pitivät välillä 'palopuheita' ja kertoivat ihan suoraan miten käy tulevaisuudessa jos tällä asenteella mennään? Vai oliko näitä vaan meidän yläasteella? Ja nämä ihan oikeasti välittivät, ei se ollut vain kurin pitämistä vaan semmosta just patistelua ja asennekasvatusta. Miten sen nyt sanois.[/QUOTE]
Mulla oli yksi tällainen opettaja. Osa hänen metodeistaan taisi kyllä jo silloin olla kiellettyjä, mutta kukapa niistä olisi kitissyt kun ihan joka ikinen tykkäsi kuin hullu puurosta. Oli valtavan pidetty ja arvostettu opettaja, jota vieläkin tosi lämmöllä muistelen
Ja hän oikeasti välitti, tuli ruokalassakin vahtimaan että varmasti syön!
Lisään vielä, että hän oli yksi niistä onnekkaista sattumista joiden ansiosta vielä aikuisena onnistuin kääntämään elämäni suunnan. Jokainen välittävä aikuinen jonka lapsi kohtaa, voi olla juuri se joka antaa ratkaisevat voimavarat. Toivon, että me kaikki aikuiset muistaisimme tämän aina ja kaikkialla.
Siis muistaako kukaan muu näitä tyyppejä opettajista, jotka oikeasti pistivät ruotuun porukkaa ja pitivät välillä 'palopuheita' ja kertoivat ihan suoraan miten käy tulevaisuudessa jos tällä asenteella mennään? Vai oliko näitä vaan meidän yläasteella? Ja nämä ihan oikeasti välittivät, ei se ollut vain kurin pitämistä vaan semmosta just patistelua ja asennekasvatusta. Miten sen nyt sanois.[/QUOTE]
Mulla oli yksi tällainen opettaja. Osa hänen metodeistaan taisi kyllä jo silloin olla kiellettyjä, mutta kukapa niistä olisi kitissyt kun ihan joka ikinen tykkäsi kuin hullu puurosta. Oli valtavan pidetty ja arvostettu opettaja, jota vieläkin tosi lämmöllä muistelen
Ja hän oikeasti välitti, tuli ruokalassakin vahtimaan että varmasti syön!Lisään vielä, että hän oli yksi niistä onnekkaista sattumista joiden ansiosta vielä aikuisena onnistuin kääntämään elämäni suunnan. Jokainen välittävä aikuinen jonka lapsi kohtaa, voi olla juuri se joka antaa ratkaisevat voimavarat. Toivon, että me kaikki aikuiset muistaisimme tämän aina ja kaikkialla.
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="hmm";28137308]Mitä mieltä muuten laajemmin olette tuosta opettajien merkityksestä? Miehen kanssa tästä vaan tuossa keskusteltiin ja hän heitti tämän puolen tähän yhdeksi osaseksi. Että kun ennen oli opettajalla/opettajilla valtuudet puuttua tiukemmin oppilaiden käyttäytymiseen yms. mistä nykyään sitten helposti vanhemmat tulee lankoja pitkin tai poliisien kanssa uhkailemaan raastuvalla kun on menty loukkaamaan Terooleenan tunteita sanomalla näin ja näin.
Siis muistaako kukaan muu näitä tyyppejä opettajista, jotka oikeasti pistivät ruotuun porukkaa ja pitivät välillä 'palopuheita' ja kertoivat ihan suoraan miten käy tulevaisuudessa jos tällä asenteella mennään? Vai oliko näitä vaan meidän yläasteella? Ja nämä ihan oikeasti välittivät, ei se ollut vain kurin pitämistä vaan semmosta just patistelua ja asennekasvatusta. Miten sen nyt sanois.[/QUOTE]
Tuli mieleen, vähän ohi tämän aiheen mutta opettajiin liittyen, että ei kaikki syrjäytmisvaarassa olevat nuoret ole niitä, joita tarvitsisi kurinpitotoimin laittaa ruotuun. Joukossa on hiljaisiakin nuoria, alisuoriutujia joita kukaan ei edes huomaa, saati sitten laita (henkiseen) ojennukseen.
Mutta kyllä opettajien merkitys on suuri, niin hyvässä kuin pahassa. Eräs ihminen kertoi kerran, kuinka hän edelleen joskus muistaa luokanvalvojansa sanat eikä voi käsittää, miten kukaan voi sanoa eksyksissä olevalle nuorelle niin. Ja tämä ihminen on pärjännyt elämässään "kuten kuuluu", ei päihteitä, ei tekemisissä poliisin kanssa. Ammattitutkinto, vakituinen työ, vaimo ja kolme lasta ja talo. Vähän velkaa, mutta ei ongelmia. Ja siis hän oli yläasteella vähän eksyksissä itsensä kanssa, ei pärjännyt lukuaineissa ja vähän kapinoi. Hänelle oli opettaja huutanut muiden kuullen, että sinusta ei koskaan tule yhtään mitään, ei edes työtöntä.
Tiedän tämän opettajan, samassa koulussa kun oltiin. Tiedän hänen edelleen olevan virassa. Saako noin sanoa kenellekään? Edes sille pahimmalle huligaanille jonka vanhemmatkaan ei välitä?
Siis muistaako kukaan muu näitä tyyppejä opettajista, jotka oikeasti pistivät ruotuun porukkaa ja pitivät välillä 'palopuheita' ja kertoivat ihan suoraan miten käy tulevaisuudessa jos tällä asenteella mennään? Vai oliko näitä vaan meidän yläasteella? Ja nämä ihan oikeasti välittivät, ei se ollut vain kurin pitämistä vaan semmosta just patistelua ja asennekasvatusta. Miten sen nyt sanois.[/QUOTE]
Tuli mieleen, vähän ohi tämän aiheen mutta opettajiin liittyen, että ei kaikki syrjäytmisvaarassa olevat nuoret ole niitä, joita tarvitsisi kurinpitotoimin laittaa ruotuun. Joukossa on hiljaisiakin nuoria, alisuoriutujia joita kukaan ei edes huomaa, saati sitten laita (henkiseen) ojennukseen.
Mutta kyllä opettajien merkitys on suuri, niin hyvässä kuin pahassa. Eräs ihminen kertoi kerran, kuinka hän edelleen joskus muistaa luokanvalvojansa sanat eikä voi käsittää, miten kukaan voi sanoa eksyksissä olevalle nuorelle niin. Ja tämä ihminen on pärjännyt elämässään "kuten kuuluu", ei päihteitä, ei tekemisissä poliisin kanssa. Ammattitutkinto, vakituinen työ, vaimo ja kolme lasta ja talo. Vähän velkaa, mutta ei ongelmia. Ja siis hän oli yläasteella vähän eksyksissä itsensä kanssa, ei pärjännyt lukuaineissa ja vähän kapinoi. Hänelle oli opettaja huutanut muiden kuullen, että sinusta ei koskaan tule yhtään mitään, ei edes työtöntä.
Tiedän tämän opettajan, samassa koulussa kun oltiin. Tiedän hänen edelleen olevan virassa. Saako noin sanoa kenellekään? Edes sille pahimmalle huligaanille jonka vanhemmatkaan ei välitä?
[QUOTE="vieras";28132459]Ei niiden tarvitse olla toisen ihmisen kertomia tarinoita vaan ihan yleisiä faktoja. Työpaikkaa ei saa, jos on masentunut. Puolisoa ei saa jos on masentunut. Toimeentulotukea ei saa jos on masentunut. Tähän tyyliin, keksitkö mitään?[/QUOTE]
No miten ois vaikka tää: Työpaikalla juorutaan ikävästi ihmisestä joka on työuupumuksen ja masennuksen takia toistuvasti sairauslomalla. Lyhyiden työjaksojensa aikana häntä kohtaan ollaan kylmiä ja eristäviä. Kun sitten jää taas pois niin juorutaan lisää. "Olisihan se pitänyt arvata" "Mikä sillä nytkin taas muka on?"
Tätä olen seurannut sivusta hoitoalalla. Ja kyllä, itse olin ko työntekijälle ystävällinen ja asiallinen. Mut yksi pääsky ei kesää tee.
No miten ois vaikka tää: Työpaikalla juorutaan ikävästi ihmisestä joka on työuupumuksen ja masennuksen takia toistuvasti sairauslomalla. Lyhyiden työjaksojensa aikana häntä kohtaan ollaan kylmiä ja eristäviä. Kun sitten jää taas pois niin juorutaan lisää. "Olisihan se pitänyt arvata" "Mikä sillä nytkin taas muka on?"
Tätä olen seurannut sivusta hoitoalalla. Ja kyllä, itse olin ko työntekijälle ystävällinen ja asiallinen. Mut yksi pääsky ei kesää tee.