Juuh...kieltämättä alkaa tuntua siltä kun näitä kommentteja lukee.
Nykyään kenellä tahansa on oikeus perustaa vaikkapa suurperhe. Ei haittaa, jos ei ole töitä, tuilla eläminen kehdosta hautaan asti on ihan jees, kaikkihan niin tekee, vai mitä? Ei haittaa, vaikkei ole kunnon parisuhdetta, lapsia voi tehdä vaikka kuudelle eri miehelle. Ei haittaa sekään, vaikka olisi sellaista ongelmaa mikä vaikuttaa vanhemmuuteen (päihteet, huumeet, mielenterveys...), eikä haittaa vaikka muutama muksu olisi huostaanotettukin koska tärkeintä on se että RAKASTAA lapsia, eikä suoraan sanottuna haittaa vaikkei rakastaisikaan.
Auta armias, jos kyseenalaistat tuon, ja kysyt ääneen että miksi näin on. Olet pahis, olet kamala ihminen, kyllä jokaisella on oikeus hankkia lapsia ja yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia heikoimmista, ei se tarkoita että olisi huono äiti vaikkei pystyisi aika ajoin edes itsestään huolehtimaan tai vaikka olisi pari lasta jo sossuille menettänyt ihan täydestä syystä. Joskus elämä vaan heittelee, ja hei myös sinä voit olla joskus sellaisessa tilanteessa. Eikä niitä töitä vaan ole kaikille, eikä ketään voi pakottaa kouluttautumaan tai muuttamaan tai menemään millekään tyhmille työkkärin kursseille, sitäpaitsi on kivempaa olla kotona niin jää aikaa muullekin kuin työssäkäynnille, onhan niiden uraihmisten lapset ihan heitteilläkin, eikä rahalla sitäpaitsi saa rakkautta.
Yksilöllä ei enää ole omaa vastuuta, ei velvollisuutta pyrkiä pärjäämään itsenäisesti, eikä omien resurssien (oli ne sitten terveydellisiä, henkisiä tai taloudellisia) miettiminen lapsilukua suunnitellessa ole enää yhtään muodikasta. Ja se on perseestä.