"Huonoa" kohtelua synnytyksen jälkeen vuodeosastolla

Tuosta vuodevaatteiden vaihtamisesta jne. Jos äitien oletetaan tekevän sen itse, eikö sitä voida ihan suoraan sanoa? En mä tienny et se kuuluu ite hoitaa.. MIksi tämmösistä asioista ei kerrota esim. sairaalan tutustumiskäynnillä tms.

Minulle ainakin se on kerrottu molemmilla kerroilla heti kun olen osastolle mennyt ja näytetty mistä lakanat, omat vaatteet ym saa. Yleensä huoneessa on myös sellainen kapistus kuin potilakansio jossa kerrotaan osaston käytännöistä -se kannattaa lukea ensitöikseen kun sairaalaan joutuu.

Kannattaa varmaan lukea se kyseinen kansio, teoriassa.
Mä ainakin olin ekan synnytyksen jälkeen fyysisesti ja henkisesti aika huonossa kunnossa, eikä aivot todellakaan toimineet kirkkaimmin. Joten ei ihan ekana tullut mitkään kansiot mieleeni

 

Jyväskylässä sain hyvän hoidon ja kohtelun. 10 päivää olin yhteensä sielä. Lapsen synnyttyä vähän tuntui etä olis halunnut vaan levätä ja nukkua rauhassa, mut siitähän se äitiys alkaa, kun lapsi syntyy, ja ihan oikea asenne minusta hoitajilla oli kun komensivat heti lapsen hoitoon, ei mulla mikään hengenhätä ollut, vaikka joka paikkaan kolottikin.

 

PHKS oli esikon aikana todella tympeitä hoitajia naama vääränä lämmitti lisämaitoa..
Vikana iltana oli vasta mukava hoitaja joka jutteli niit näitä antoi vinkkejäkotiin jne..
Vuosi sitten oli jo siedettävämmät hoitsut, aika omiassa oloissa sain olla ku en ollu ens synnyttäjä..

 

Loimaan aluesairaalaa muistellessa nousee vieläkin niskakarvat pystyyn. Viikon siellä olin ja koko viikko koitettiin käynnistellä. Pari hoitsua oli aivan älyttömän kamalia. Luulivat et ihan huvikseen sinne menin ja väitin et lapsivettä tuli (joka kyllä testattiin ku menin ja oli). Eivät kertoneet mitään vaikka koitin kysellä.
Kätilö sitten oli jo laji sinällään. Minä ku pilasin hänen rauhallisen yövuoron. "Sulla mitään ponnistamisen tarvetta ole ku olet viel ihan kii, sä tiedä edes mitä se on" "Älä nyt ponnista ja ime sitä ilokaasua" (oksetti niin pirusti etten pystyny hetkeen ottaa) "Pysy ny paikallas ku painoakin on hiukan liikaa on epiduraali muutenki vaikee laittaa" (supisti just sillon niin maan poirkeleesti, ja aloillaan olis pitäny olla).. Että semmoinen kätilö siellä. Oli oikein mukava synnytys kokemus.

Lohjan sairaalalle paljon kukkia. Siellä oli aivan ihana henkilökunta ja asioista kerrottiin. :flower:

 

En jaksa lukea koko ketjua, mutta OYSISSA oli esikoisen syntymän jälkeen todella huono kohtelu. Olin viikon sairaalassa. Hyvin alkanut maidontulokin loppuin täysin (alkoi onneksi myöhemmin uudelleen). En jaksa luetella kaikkea, mutta mainittakoon esim. että eivät lähteneet viemään minua lastenosastolle, vaikka itse en voinut kävellä ja lapseni makasi teholla. Ja valitin, että huoneessa on kylmä, oli kuulemma turhaa valitusta kunnes seuraavana aamuna toinen hoitaja huomasi, että huoneen lämmitys ei ollut lainkaan päällä. Ja lisäpeitto olisi pitänyt hakea itse varastosta, vaikka olin letkuissa kiinni vuoteessani. Ja sitä rataa..., lista olisi loputon. Mutta toisen lapsen syntymän jälkeen kohtelua oli aivan toisenlaista, tosin hoidin itse lapseni enkä edes odotellut kenenkään apua.

 

Tuosta vuodevaatteiden vaihtamisesta jne. Jos äitien oletetaan tekevän sen itse, eikö sitä voida ihan suoraan sanoa? En mä tienny et se kuuluu ite hoitaa.. MIksi tämmösistä asioista ei kerrota esim. sairaalan tutustumiskäynnillä tms.

Minulle ainakin se on kerrottu molemmilla kerroilla heti kun olen osastolle mennyt ja näytetty mistä lakanat, omat vaatteet ym saa. Yleensä huoneessa on myös sellainen kapistus kuin potilakansio jossa kerrotaan osaston käytännöistä -se kannattaa lukea ensitöikseen kun sairaalaan joutuu.

Kannattaa varmaan lukea se kyseinen kansio, teoriassa.
Mä ainakin olin ekan synnytyksen jälkeen fyysisesti ja henkisesti aika huonossa kunnossa, eikä aivot todellakaan toimineet kirkkaimmin. Joten ei ihan ekana tullut mitkään kansiot mieleeni

No mistäs ensikertalainen tietää mistään kansioista.. Siis just että "kyllähän tämä pitäisi tietää" ÄRSYTTÄÄ!! Siis miten? Mistä saa niitä semmosia oppaita jossa kaikki kerrotaan? Ei oo vielä kohdalle osunut. Jos on joskus ollut sairaalassa ja tottunut tiettyyn "palveluun" = vaihdetaan lakanat, neuvotaan, mistä saa ruokaa jne. niin kuinka synnyttäneet sitten eivät voi saada edes jotain opastusta?

 

En ollut vielä synnyttänyt mutta odotin kaksosia viikolla 12 ja jouduin sairaalaan oksentamisen takia. Kaksi viikkoa yritin väkisin syödä mutta neuvolasta lähettivät sairaalaan kun vesikän ei enää pysynyt sisällä ja pyörryin kaksi kertaa kotona. Sain yksityisen huoneen jossa oksentelin kaksi päivää kiinni tiputuksessa. Eivät tutkineet mitenkään eivätkä puhuneet minulle mitään eikä kukaan käynyt katsomassa muuten kun toivat ruokaa jota en pystynyt syömään ja katsoivat samalla että tippa on kiinni kunnolla.

Kolmantena päivänä voin jo paremmin ja lähdin aamulla kävelemään vähän ja istahdin aamiaispöytään huilaamaan. Silloin kaksi hoitajaa tuli istumaan selät minuun päin ja puhuivat minusta paskaa. Olin liian nuori saamaan kaksoset ja toinen kälätti että voisi sekin jo tulla tänne syömään,sen kuin vain makaa ja odottaa palvelua. Siis puhuivat nimellä minusta että kaikki huoneessa olijat kuulivat. Olin niin nolo että join mehulasillisen,nousin ylös ja kävelin huoneeseenpäin. Silloin hoitajat huomasivat minut ja hymyilivät.
Jälkeenpäin harmittaa kun en saanut suutani auki =(

Tämä 2004 porvoon sairaalassa.

 

...tässä ei voi kun sanoa että pistetään sitten plussa siihen Kättärin kymppiin vielä perään. Ihan kamalan täystyöllistettyä porukkaa ja silti aina sain hyvää ja ystävällistä neuvontaa. Ja sitten niitä kivoja pikujuttuja: imetyksen alun kanssa kun touhusin ja pähkäilin niin yksi aamu hoitaja piipahti huoneeseen ja kysyi että enkö ole ehtinyt aamupalalle vielä, hän voi tuoda. Että mitäs otan ja millaisena kahvi laitetaan Ja meikäläinen ihan täysin hyvävointinen, ei se siitä ollut kiinni. Ja sensellaista. Imetysneuvoja tuli paljonkin, mitä kyllä arvostin.

Ai ne lakanat: minä vauvan sänkyyn niitä vaihtelin kun tuli pissit vaipasta yli pariin kertaan. Mulle näytettiin kyllä mistä saa vaihtorompetta. Kun en ollut huonossa kunnossa niin ei ollut itselläkään yhtään semmoinen olo kuin olisi potilas - niinpä sitä varmaan tuli itsekin olleeksi jotenkin omatoiminen.

 

Mua ärsytti se lisämaidon tuputus. Kun poika oli hyvän kokoinen ja multa tuli maitoa hyvin, niin silti "kun meillä on tämmöinen tapa", väkisin tuotiin pulloa ja salaa kävin kippaamassa sen viemäriin.

Muuten vuodeosastolla oli ihan jees hoitajat.

Synnytyssalissa yhden kätilön kanssa olimme molemmat helpottuneita pakotetun yhteistyömme päätyttyä pojan syntymään. Kemiat ei vaan synkannu ja täti oli äärettömän ronski

 

Tays :ssa sain niin tylyä kohtelua, että vielä näin parin vuoden jälkeenkin itkettää, jos asiaa joutuu ajattelemaan. ;( Synnytyksen jälkeen olin kipeämpi ja heikompi kuin koskaan ennen elämässäni ja sekä fyysinen että henkinen kunto oli tosi huono. Kun minä olin kaikkein haavoittumimmillani olisin toivonut henkilökunnalta edes jonkinlaista apua ja tukea, mutta täysin yksin ensisynnyttäjä jätettiin kipuineen ja huolineen.

 

Hoitajista yleenä. Ärsyttää, että hoitoalalle sekä yleensä muihin julkishallinnon virkoihin on päätynyt niin monia ylimielisiä, alistavia, vallanhaluisia ja oman virkansa taakse piiloutuvia ihmisiä ja näitä negatiivisia piirteitä tuodaan esiin monin tavoin. Mistä noita lannistavia ja alistavia ihmisiä riittääkin Suomessa? Millainen paikka Suomi olisi, jos olisi enemmän inhimillisyyttä ja todellista palvelualttiutta?

 

Synnytyksestä ei ole mitään pahaa sanottavaa. Ihania olivat molemmat kätilöt. Mutta vuodeosasto oli järkyttävä paikka. Lapseni joutui jäämään synnytyksen jälkeen valvontaosastolle. Synnytin yöllä ja osastolle pääsin n.klo 04 yöllä. Aamuvuoron saapuessa kaikkien muiden huoneessa olevien äitien ja lapsien luona kätilöt kävivät kyselemässä vointia ja neuvomassa vauvojen hoidossa. Minulle kukaan ei edes huomenta käynyt sanomassa. Ilmeisesti olin vain heille b-luokan äiti kun lapsi valvontaosastolla. Yksin ensisynnyttäjänä huolesta sekaisin olisin toivonut, että joku olisi edes huomenta toivottanut, kysynyt miten voin ja informoinut mikä siellä valvonnassa on tilanne. Lapsi joutui vielä sieltä valvonnasta teholle ja minä omasta tahdostani kotiuduin 11 tuntia synnytksen jälkeen. Kävin sitten kotoa käsin lapseni luona teholla.

 

yks ilkeä kätilö osastolla, pilasi koko sairaalassa oloajan, harmi sillä muut kätilöt ihania! edelleen harkinnassa valituksen tekeminen, koska vaaransi sekä minun ja vauvan terveyden. onneksi selvittin molemmat tehohoidolla..

 

En mäkään tiennyt et lakanat ois pitäny ite vaihtaa!!? Mutta minustakin siellä sairaalassa olo oli nöyrryyttävää ja alentavaa. ja inhoon sairaalaaloita yli kaiken.

 

Harmi, että monet ovat saaneet ikävää kohtelua. Itse olen mollemmilla kerroilla saanut hyvää kohtelua Kys.ssä sekä synnyttäneiden että synnyttämättömien osastoilla.

 

Mulla ikävät kokemukset täältä Vaasan seudulta. Kätilö oli aivan mahtava ja synnytys meni hyvin, mutta kun seuraava aamu koitti ja itse heiveröisenä ja 2 asteen revähdyksen saaneena otin vauvan hoito-ohjeita vastaan, sain kuulla kuinka kynteni ovat vaaraksi lapselle (aina olleet kohtuullisen lyhkäset), mutta ihan ekana ei mielessä käyny kynsien leikkuu kun lähti synnyttämään. Myös sama hoitaja hymyili kuin naantalin aurinko lapsen isälle, joka puhui samaa toista kotimaista kuin hoitaja. Myöhemmin käytiin arvioimassa äidin kunto kätilön kanssa (eri kätilö). Vedettiin peitto ja pyjama ylä osasta paljaaksi, todettiin että "hyvät tutit" , seuraavaksi alapää paljaaksi ja katottiin, et hyvin on ommeltu....Olo oli kuin lehmällä. Mulle ei puhuttu sanaakaan, vaan puhuivat keskenään. Olin todella kiukkuinen ja kun olisin jättänyt palautetta, niin kyseisiä lomakkeita ei ollu missään saatavilla. Onneks ei tarvitse enää koskaan sinne mennä. Mainittakoon myös, että siskolla huonot kokemukset myös samasta paikasta.

 

Kaksi synnytystä Taysissa. Lapset joutuivat teho-osastolle ja siinäkin vaiheessa vielä sain eräältä hoitajalta to-del-la törkeää kommenttia. Miettikää, lapset teholla ja mulle vidduillaan? Onko normaalia? Pitäiskö alistua, kun ei oo hotelli, hä?

Pari hoitajaa, joista toinen oli muuten raskaana esikoistaan odottaen, pilasivat koko lafkan mainetta. Tämä raskaana oleva ei esimerkiksi tullut kellon soitosta paikalle (juu, olin katetrin päässä, niin että se siitä hotellin toivomisesta) Pyysin vieruskaverini hoitajalta särkylääkettä ja hän oli tosi empaattinen ja nolona kollegansa puolesta.

Järkyttävän epäempaattista täälläkin kuulla jotain hotellijorinoita, kyllä helkkari vieköön asiat voi sanoa ja tehdä niin monella eri tavalla, niin miksi nää akat vittuilee vastasynnyttäneille äideille?

Johtuuko se siitä, että ne pirut tietää, ettei niistä kuitenkaan valiteta, kun äidit on hormonihuuruissaan ja toivovat ainoastaan kotiin?

Minäpä valitin.
Yrittäkää jaksaa valittaa, jos saatte huonoa kohtelua!

Muutoin Taysissa tosi monta ystävällistä hoitsua ja super ihanat lääkärit ja vastasyntyneitten teho-osastolle oli päässeet mielettömän ihanat hoitajat!

 

Tuossa vaan muutama esimerkki. Oon yleensäkin tosi herkkä ihminen ja tuolloin vielä herkempi hormonien takia. Kaikki noi jutut unohtui kun päästiin kotiin mutta nyt on alkanut palaamaan mieleen.
Yhden ihanan hoitajan muistan. Hän oli sen koko ekan päivän mun hoitaja mutta jäi sitten valitettavasti kesälomalle. Ekan päivän muistankin ok:na mutta sen jälkeen kaikki hoitajat oli mitä oli..

No tuota, tämä maailma on mennyt sellaiseksi, että me hiljaiset ja herkät ja vaatimattomat saamme röyhkeää ja paskaa kohtelua, ja ne röyhkeät ja äänekkäät, joilla on suvun turvaverkot, hyvät suvut, ja paljon ihmisiä takana, saavat kunnollisen kohtelun. Niin se vaan nykyään menee. Ne, joilla on voimia ja tukea, jaksavat olla röyhkeitä ja vaatia kunnollista kohtelua, ja sitten me maan hiljaiset, jotka jäämme jalkoihin.

Kärsin sairaalassa koko ajan ja olisin halunnut heti pois toiselta. Valitettavasti ei päästetty.

 

No eihän se kivalle tuntunut, kun lapsi tuotiin ekan kerran rinnalle ja hoitaja nappaa hyvin kovakouraisesti nännistä kiinni ja yrittää venyttää sen lapsen suuhun :x
Sattu muuten ihan penteleesti, eikä edes sanonu, että kokeillaas nyt imettää tms...

 

No eihän se kivalle tuntunut, kun lapsi tuotiin ekan kerran rinnalle ja hoitaja nappaa hyvin kovakouraisesti nännistä kiinni ja yrittää venyttää sen lapsen suuhun :x
Sattu muuten ihan penteleesti, eikä edes sanonu, että kokeillaas nyt imettää tms...

Muuten toi oli kanssa ärsyttävää. Kun vieraat ihmiset tuli nyppiin tissiä. Mieluusti imetin, olin siinä suorastaan ehdoton, mutta ärsytti se äidin esineellistäminen. Yhtäkkiä aamusti joku kyttäs pöksyihin ja kokeili kohdun, ja sitte päivällä joku nyppi rintoja

 

Mulla oli sektio, jonka jälkeen olin tosi kipeä. Kätilöt ja lastenhoitajat vuoron perään kävivät epävarmoina kauhistelmeassa, että erittäin poikkeuksellisen kipeä, ehdottivat vatsakalvon tulehdusta, kohdun tai virtsarakon puhkeamaa, puhuttiin verensiirroista ja ultraäänitutkimuksista. Lääkäriä en kuitenkaan sektion jälkeen nähnyt kertaakaan. Pelotti se, kunnes kotiutumista edeltävänä päivänä lopulta joku kätilö tokaisi, että joku on enemmän kipeä kuin toiset, ja se on ihan normaalia.

Olin siis kipeä, en pystynyt edes syömään istualtaan, en pysynyt pystyssä kun matalan Hb:n takia rupesi huimaamaan. Ensimmäisen yön vauva oli lastenhoitajilla, mutta sen jälkeen sitä ei huolittu sinne edes suihkussakäyntini ajaksi (joka kesti alussa pitkään), toisena yönä uskalsin tarjota vauvaa kansliaan, jolloin minut haukuttiin pystyyn erittäin ikävin sanoin. Eli siitä ensimmäisestä yöstä lähtien vauva oli minun hoidettavana öin ja päivin, samoin kuin piti hakea ruoka muutaman kymmenen metrin päästä käytävältä. Eihän siitä mitään tullut, mutta mies kävi sitten päivittäin, samoin kuin haki lakanat petiin. Näin Seinäjoellal.

 

Seinäjoella olen kaksi kertaa vieraillut. Eka kerta jäi positiivisenä mieleen mutta toinen kerta oli tuskaa!

 

Tuo lakananvaihto ihan uus juttu Ei olisi edes tullut pieneen mieleenkään vaihtaa itse. Mitäköhän ne lastenhoitajat siellä tekevät, jos äidit hoitavat vauvansa sekä itsensä ja myös tekevät petaushommat????

 

Hui kamala millaista kohtelua olette saanneet Itse olen synnyttänyt poikani kätilöopistolla ja oikein mukavat muistot jäi =) Oli maailman ihanin kätilö synnytyksessä ja muutenkin kaikki olivat mukavia! Itse olin ainakin synnytyksen jälkeen sen verran herkässä mielentilassa, että tuollainen ilkeily olisi saannut aivan maahan :/

Toinen lapsonen on marraskuussa tulossa ja kätilöopistolle mennään taas. Toivottavasti on vielä yhtä mukavaa henkilökuntaa, kuin esikoisen saadessani! =)

 

Ei varsinaisesti huonoa kohtelua, mutta ärsytti, kun yöllä ei saanut nukkua, kun yöhoitaja suunnilleen huutaen kälkätti huonekavereilleni aina vartin kerrallaan putkeen.

On kieltämättä rasittavaa jos hoitaja ei yhtään ota huomioon että muut tarvitsevat unirauhan. Myös labrahoitajat saattavat tulla yöllä ja räpsäyttää kattovalon päälle, kovalla äänellä huudellen "missä vauva xxx on?"

Keskimmäisen aikaan oli kova helle ja kipupumpun (sektion jälkeen) kanyyli irtosi kämmenselästä yöllä, koska teipit eivät pysyneet minun hikoillessani kuin pieni sika. En tarvinnut kipulääkettä juuri ollenkaan ja olin hirveän väsynyt, ja jouduin hoitajan kanssa keskellä yötä väittelemään pitääkö kutsua lääkäri laittamaan sitä kanyyliä takaisin vai saanko jatkaa unia. Tämä hoitaja oli juuri tällainen "valot päälle ja kailotus alkaa" -tyyppi

ööh, itse labrana pitää tätä vähän puolustella. me otamme kokeet silloin kuin lääkäri määrää.

kokeita ei saa ottaa huonossa valaistuksessa, eikä pystykään.

nimet, tunnukset pitää sanoa kuuluvasti ja ymmärrettävästi ja vielä vähän tentata potilaita että on varmasti oikea ihminen kyseessä =)