Ohops, enkö mie ole muka viikkoon tänne kirjoitellut. Ilmankos on tekstiä tullut.
Ellillä oli eilen eka fysioterapia. Tosi hyvin meni. Mitä nyt Menninkäinen vierasti fysioterapeuttia sen verran että hän vain kauempaa tarkkaili ja jakeli ohjeita.
Mutta, sylissä istuessaan ( siis kun Elli on miun sylissä ) kaikki vaikuttaa normaalilta. Pään ja käsien hallinta hyvä. Jäntevyys normaali. Samoin selällään ollesssa, kyljelleen kääntyy hienosti. Lihakset kehittyneet normaalisti, samoin niiden hallinta hyvää.
Näiden suhteen ei siis mitään ongelmaa.
Mutta, (miksi aina pitää tuolla tuo mutta) Vatsallaan ollessa Ellin ongelma tulee selkeästi esille. Tyttö ei vain pysty vielä ojentamaan itseään suoraksi ja ylös, niinkuin vatsallaan ollessa tuon yläkropan pitäisi mennä. Ja tämä ettei pysty ojentautumaan aiheuttaa tuon kehitysviivästymän.
Siihen pitäisi auttaa aika ja jumppa ohjeet. Eli tietynlaisissa asennoissa kantamista, vauvan syliin nostaminen kyljen kautta kääntämällä, kerran pari päivässä vatsallaan makuuta niin että pyyherulla tms tukee rintakehää ja auttaa nostamaan yläkroppaa ylös. Sekä sitten ihan lelun avulla ja pienoisella avustuksella kääntymään houkuttelemista.
Meillä siis alkaa "ankara" treeni nyt.
Loppukuusta seuraava fysioterapia. Ja ensviikolla sitten se puheterapia.
Tottakai täällä saa myös valittaa ja muistakin kuin vauvajutuista. Jaksamista kovasti rakkaiden, mutta ah välillä niin raivostuttavien miesten kanssa.
Osaa tuo omakin ukko olla välillä niin ärsyttävä. Mutta tuskinpa miekään aina ihanne vaimo olen.
Puhuminen auttaa, tai sitten on ainakin yrittänyt. Mie en ainakaan tunne yhtään huonoa omatuntoa siitä että ukko joutuu tekemään myös kotitöitä vaikka töissä käykin. Lasten kanssa hää onneksi viettää ihan oma aloitteisesti ja mielellään aikaa.
Enkä tunne myöskään huonoa omatuntoa siitä jos on sotkua. Siivota kerkiää aina, ja sitäpaitsi, vaikka kuinka siivoaisi niin aina sitä sotkua syntyy.
Joten turha ottaa sressiä. Sotkua saa olla, kunhan on suurinpiirtein puhdasta niin mie olen ihan tyytyväinen.
Lihasoseista. Kunhan nyt saisi ensin nuo kasvissoseet menemään. Neiti ei siis ole vieläkään oikeastaan hokassut syömisen päälle. Pientä edistystä on sentäs havaittavissa. Bataattia kylläkin vasta saa. Maissi myös aloitettiin mutta se vaikutti sen verran selkeesti kakkaan, ekana päivänä kakkasi neljästi ja nyt ei ole kakannut ollenkaan. Joten päätin jättää maissin toistaiseksi pois ja kokeilla sitä uudestaan myöhemmin. Pidetään nyt paripäivää taukoa uusista mausta ja mennään vain bataatilla kerran se tuntuu sopivan hyvin. Pitää sitten ottaa vaikka perunaa tai porkkanaa.
Kerran päivässä syö neiti sen pari tee lusikkaa. Pitäis varmaan harkita jos alkais kaksi kertaa antamaan jossainvaiheessa. Ei siis ole määrät vielä oikein lisääntyneet, mutta eiköhän tähänkin aika auta kunhan neiti hokasee syömisen päälle
Vaipoista, meillä käytössä liberon kolmoskoko. Ja hyvin ovat toimineet meidän kirppanalla.
ZikiZiki, tuo vieressä nukkuminenhan on aivan ihanaa, varsinkin jos molemmat nukkuvat paremmin niin.
Toivotaan ettei teidän vauvalle tule vierastmista isin suhteen kun viikot joudutte olemaan erossa.
Mutta ihan varoituksen sana, jos vauva vierastaa kovasti niin se kyllä tulee jos on tullakseen. Meillä jätkä vierasti kaikkia, ja pahasti. Parin viikon ajan jopa isäänsä, joka sentäs on illat ja viikonloput aina kotosalla. Nyt on kyllä niin isin poika....
Manna, älä murehdi. Teidän Elsa on kuitenkin kasvanut ja se on pääasia. Se että yhden kerran käyrät vähän notkahtavat ei oikeesti merkkaa yhtään mitään.
Uskallan tämän sanoa sillä että meillä on kolme pientä ja hitaasti kasvavaa lasta.
Jos vauvan kasvu pysähtyy kokonaan tai jopa laihtuu niin sitten on aihetta huolestua ja tutkia vähän mistä johtuu.
Mutta sillä että käyrät kerran notkahtavat ei ole mitään merkitystä. Voi olla että ensikerralla käyrät taas nousee, tai menevät samalla käyrällä kuin nyt.
Jos lapsi vain kehittyy normaalisti, on terve ja perustyytyväinen niin kaikki on varmasti hyvin.
Toki tuo kasvu kontrolli on hyvä olla ( meilläkin on 7kk iässä, normaalistihan seuraava neuvola olisi vasta 8kk ) Ei siitä haittaakaan ole. Ja aina näitä on hyvä seurata.
Mutta älä murehdi. Jos Elsa voi hyvin ja ruoka maittaa niin kaikki varmasti hyvin kasvun osalta.
Nuo mahdolliset allergiat ovat tietty kurja juttu. Ne nehän voivat myös hidastaa kasvua. Jätätte nyt sitä perunaa ensin pois ja testailette varovaisesti uusia. Kokeilette saada posket parantumaan ja toivotaan että syyllinen löytyisi.
Bataattia voidaan me ainakin suositella.
Meidän Elli oli 6kk neuvolassa 63m ja 6.3kg Pituus menee nyt -2.2 käyrällä ja paino -1 käyrällä. Pieni mutta sitäkin sievempi =)
Th ei jaksa enää murehtia meidän Ellin kasvusta. Sama th hoitanut nyt meidän kaikkia kolmea ja nuo vanhemmat olleet samassa iässä jopa pienempiä. Heitä on tutkittu keskussairaalaa myöten ja vihdoinkin nuo ovat tajunneet ettei meidän lapsissa ole mitään vikaa. He ovat vain lyhyitä ja pieniä. Ja kasvavat hitaasti. Kaikki on silti hyvin ja terveempiä lapsia saa hakea.
Oma aika, niin mitä himskatti se onkaan? Muistaako joku??
Nojoo, siitä voi vain haaveilla nyt. Mutta eivät nämä kullanmurut ole ikuisesti pieniä. Ja uskallan väittää että muutaman vuoden päästä sitä omaa aikaa on liiaksikin kun lapsukaiset ovat jo sen verran isoja että huitelevat omissa menoissaan. Sitten sitä jo kaipaa heitä välillä kotiinkin.
*halauksia* kaikille pienille kolhijoille. Muistakaa mammat näitten vauvojen ja isompien kanssa. Eivät nämä tiedä vielä maailmasta mitään. Ja ainoastaa kokeilemalla oppii. Eihän sitä voi tietää että sängyltä pääedellä hyppääminen sattuu jos sitä ei ole ikänä ennen tehnyt.
Meidän on vain annettava näiden murujen itse kokeilla ja opeteltava uusia asioita vaikka välillä vähän sattuisikin.
On vain neuvotta ja ohjeistettava kärsivällisesti ja vahdittava ettei pahemmin satu.
Osalla on varmasti tuttua, ja lopuilla vielä edessä. Se kun lapsi kerta toisensa jälkeen heitän lusikan lattialle ja aina se pitää nostaa ja pian taas lentää alas. Se on ihan painovoiman testailua. Mistäs sen voisi tietää jos ei kokeile. Entäs jos se lusikka ei joku kerta tippuisikaan vaan jäisi siihen ilmaan? ( nojoo, nyt mie eksyin aiheesta)
Vauvan ymmärtämisestä, nämä kullanmurut ovat kyllä uskomattoman viisaita ja ymmärtävät yllättävän paljon. Ja kokoajan oppivat lisää tarkkailemalla omaa perhettään ja ympäristöään.
Wau, komiat mitat Lumi-enkelin Siirillä.
Mitenkös Jaahassun miehen työpaikan suhteen kävi? Toivottavasti hyvin.
Hui, onneksi Hekla selvisitten säikähdyksellä pienen kanssa. Mutta varmasti mamman sydän kylmäsi kun toinen menee noin sairastumaan. Toivottavasti tyttö voi nyt hyvin.
Ihania kuvia olette laittaneet pienistä. Kaikki luettu vaikken ihan kaikkeet kommentoinutkaan. Hurjan taitavia pikkuisia kyllä kaikilla. Ovat nämä rakkaat vain pieniä ihmeitä. Ei voi muuta sanoa.
Ukko otti eilen puolipäivää vapaata että pääsin menninkäisen kanssa kaksin sinne fysioterapiaan. Innostuttiin sitten lähtemään tuurin kyläkaupalle. Mitään ei varsinaisesti olisi tarvittu mutta kummasti sitä rahaa paloi.
Varsinkin toi meidän Ellinkäinen on kova tuhlaamaan. Tyttö tahtoi välttämättä ostaa itselleen sellaisen kehittävän lelukaaren. Lisäksi tilattiin Ellille ( ja isommille yhteiseksi ) vaaleanpunainen säkkituoli. Ja mie hurahdin. Siellä oli pieni putiikki missä voi painattaa itse tuotteita. Niin Ellillä on nyt bodi missä on teksti MENNINKÄINEN
ohops, kuinkahan pitkä romaani tästä on tullut. Jaksoittekohan edes lukea kokonaan.
t: Solina ja Menninkäinen 6kk2vko
ju nou, saan vaan väsyneen katseen. Että kiitti vuitusti. Tekee oikeen hyvää jo muutenkin kärsineelle itsetunnolle, en saa aikaseks pidettyä huushollia kunnossa enkä ilmeisesti kelpaa mihinkään muuhunkaan. Pienehkö kriisi itsensä kanssa menossa, ei täysin sinut itsensä kanssa, kilot ja niin edelleen... Ja, musta olis hirveen ihanaa joskus jos mua halittais, pidettäis hyvänä ja kerrottais, että hoidan homman niin hyvin kun pystyn, osaan ja kykenen. 