Huhtikuun hurmurit 2015

Mulla taas minimäkäräinen sai muistamaan olemassaolostaan eilen illalla, olin jo kahden vaiheilla että meenkö halaamaan pönttöä.. Yhtäkkiä tuli tosi huono olo.

Viime yönä JÄLLEEN KERRAN kuopus heräsi huutamaan. Pitää kantaa sänkyyn, antaa vettä, peitellä ja laulaa nuku vain-unilaulu. Kyllä taas kiehu päässä kun se rupes huutamaan siellä... Muuten on nukkunut täydet yöt ½-vuotiaasta asti niin nyt pitää herätä öisin :headwall:

Väsynein tunnelmin jatketaan terkuin Jmia ja minimäkäräinen 5+6 :heart:
 
Minäkin uskaltaudun joukkoon, vaikka vielä onkin semmoinen epävarma olo. Varmaan lähinnä siksi, että positiivisen testituloksen lisäksi ei juuri mitään merkkejä raskaudesta ole. Tissit ovat kyllä nännien takaa vähän paineluarat, mutta muutoin mennään kuten ennenkin. Vaan eiköhän kolme testiä viikon mittaan kuitenkin jollain tasolla totuuden kerro. :|

Täällä on huisin paljon ollut jo mielenkiintoisia jutun aiheita. Kyllä huomaa, että alkuraskaudessa kaikki on niin jännää että! Ja niin pitääkin olla, oli sitten ensimmäinen tai viides.

Teki mieli kommentoida tuota varhaisultraa ja panikointia. Kyllä me vaan naiset taidetaan olla aika erilaisia persoonia. Löytyy stressaajia, murehtijoita, pessimistejä, optimisteja, lörppäsuita ja hissukoita. :) Eli jokainen taplatkoon tyylillään oma mielenrauha ykkösasiana. Itse olen ehkä sitten se optimisti. Tokihan sitä tietää, että jotain ikävää voi tapahtua, mutta en jaksa siitä etukäteen murehtia. Hypin riemusta niin kauan kuin on aihetta ja höpöttelen läheisimmille onnistuneista tuloksista. :D Surraan sitten yhdessä jos homma menee puihin.

Liikunta oli toinen aihe, johon teki mieli tarttua. Minä treenailen keskimäärin noin tunnin päivässä, ja ajattelin kyllä jatkaa samalla tahdilla niin pitkään kuin vain jaksan ja kykenen. Lajeina ovat pyöräily, uinti ja kuntosali (myös jumpat). Mutta helppohan se vielä on sanoa kun ei tosiaan mitään oireita ole...

Täällä odotellaan itselleni ensimmäistä ja miehelle kolmatta. Päätettiin, että nyt voisi muksu tulla, ja typertävästi heti ekasta kerrasta nappasi. Ei oikein tahdo pää tätä ymmärtää... Olin niin valmistautunut kuukausien ja taas kuukausien yrittämiseen! Joskus onni potkii näköjään. :heart:

tamariini ja ? - 5+1

9.4.2014 / tamariini / 32 / 1. / ? / ?
 
Nytkö se jo alkaa.. Nimittäin pahoinvointi! Aamusta iltaan kuvottava olo. Esikoisesta oksensin viikolle 20 asti, toivotaan että nyt pääsisi vähemmällä. :)

Tänään piti vielä varmuudeksi yksi testi tehdä ja hetihän siihen kaksi viivaa pamahti! On niin onnellinen olo ettei tosikaan! Ensi viikolla sitten soittoa neuvolaan ja josko siellä sitten voisi ultrata, että saadaan viikot selville. Toinen vaihtoehto on käydä yksityisellä, oon niin malttamaton etten jaksa odottaa np-ultraan. :D Onko joku muu ajatellut käydä varhaisultrassa?

Raskaudesta ollaan kerrottu vasta kahdelle kaverilleni ja tänään kerron vanhemmilleni. Miehen vanhemmille kerrotaan tod.näk. viikonloppuna, mutta muut saa tietää vasta sitten np-ultran jälkeen. :)
 
Tervetuloa tamariini joukkoon :) Lista on 2015 vuodelle, mutta pääset sinäkin sinne kirjoitusvirheelläkin ;)

Täällä on tänään pakollinen siivouspäivä, hyvä että mahtuu kävelemään kun tytöt on levittäny joka paikan ja pöydän alunen ei oo ikinä ollu noin tahmanen kuin nyt :D Eikä tuo riiviöt auta yhtään, mieskin lähti töihin taas aikasemmin ja on viikonlopun poissa kun täytyy olla himoksella juomassa... Nyt tuntuu että toyotat on tärkeämpiä kuin me :kieh: Ei tässä siivoamisessa olis muuten ongelmaa, mutta heikotus iskee siitä ylös-alas liikkeestä ja kyyryssä olosta. Pakko kuin pakko. Onpahan mukavampi sitten olla :)

Sivussa näyttäis olevan uusi kirjotus Mitäs nyt-osiossa nimellä "haamupotkuja! :)" niin tuli mieleen onko teillä niitä? Itellä rupes tulee vasta 2. jälkeen ja nytkin on havaittavissa, jännittää tunnistanko sitten niitä oikeita ollenkaan :D
 
Todennäköisesti kesken meni tämä pieni.. mitä muutakaan tämä voi olla :(
3 päivää sitten oli menkkamaisia kipuja, 2pv sitten tuli tuskin havaittavaa tuhrua ja eilen töissä olikin sitten housut veressä. Illalla sieltä joku hyytymäriekalekkin tuli ja nyt vuoto on loppunut lähes kokonaan. Jos raskautta ei olisi niin tällä hetkellä mulla todnäk oliskin menkat mutta sillä tämä tuskin selittyy.. :/
Onnea matkaan muille <3
 
Ohoh paulanna tuplasti onnea matkaan! :)

Ja pahoittelu Vivi Hellionille, toivottavasti tärppää taas pian ja pysyy matkassa :hug: poistelen sut listalta, mutta ilmoitteleppa jos onkin ollut harmitonta vuotoa :)
 
Vivi Hellion :/ :hug: Parempaa onnea uuteen kiertoon, jos nyt meni kesken...

paulanna: vau, onnea :)

Minä jouduin jo eilen paljastamaan omalle äidille tämän raskauden. Äiti oli siellä keitellyt perunat ja asetteli sitten vakuumipussista graavilohen pöytään kun tultiin kylään. :X Enhän sitä uskaltanut syödä ja olis näyttänyt vähän oudolta että otan pelkkiä perunoita ja salaattia... Muuten ei kyllä kerrota kenellekkään ennen np-ultraa :D Viimeksi mies ehti kertoa jopa työpaikalla, ja kurja sitten oli kertoa kaikille keskenmenosta...

Haamupotkut on kyllä aika jännä juttu :) Mulla oli niitä pojan syntymän jälkeen, nyt ei kyllä ole mitään enää ollut aikoihin. Oikeita potkuja on kyllä ikävä <3
 
Piti vielä testailusta kysyä.. kun itseä nyt vähän testatuttaa vielä :rolleyes:

Yksi r-testi on kaapissa ja päätin tehdä sen huomenna. Nähdäkseni onko viiva vahvistunut alkuviikosta. Tein tänään kyllä huvikseni ovistestin, siihen piirtyi heti tosi tumma viiva testikohtaan. Niin jännittää antaako r-testi huomenna sitä vahvaa viivaa... keskenmenneessä kun ne viivat jäi melko hailukoiksi, vaikka jatkuikin viikolle 7 saakka.

Mutta koska digitestin pitäisi näyttää +3, jos sellaisen haluaa vielä jossain kohtaa testata? :)
 
Minä mietin vähän samaa testihommista. Olen tällä viikolla testaillut tiistaina ekan kerran, josta sain ensimmäisen plussan. Keskiviikkoaamuna piti varmistaa, että näinkö oikein. Ja tänä aamuna tein vielä kolmannen, kun kiinnosti nähdä onko viiva vahvistunut. No ei kauheasti ollut... Ja ajattelinkin, että taidan tehdä vielä alkuviikosta digin kaiken varmuuden nimiin. :D Vaikka siis... Eihän se nyt siltikään vielä mitään kerro siitä, miten tässä lopulta käy. Jänniä nuo testit. Rahat vievät eivätkä tuo mielenrauhaa. :kieh:

Mutta niin päätin, että jos digillä testaan ja jotain lukuja siihen piirtyy, niin sitten loppuu testaamiset ja rimputtelen neuvolaan.
 
Täällä kans yks testailija. Oon tehnyt nyt kai neljä testiä tällä viikolla :D Tänä aamuna vikan ja kuten taisin tossa aiemmin jo sanoa niin tumma viiva jo tuli. Mutta ehkä ensi viikolla vielä digi...? Ei kyllä tietoa milloin se 3+ pitäis sitten näkyä.

Onnea paulanna! Hurjaa :)
 
Vivi Hellionille pahoittelut :(

Paulanna: onnea tuplauutisista! :)

Äitii88 ja muut testailusta: mulle tuli torstaina 2-3 ja viikkoja 5+0. Yksi digi vielä kaapissa ja ajattelin tehdä sen 6+0 niin on varmasti päivissä yksi viikko lisää :)
 
Haukotus taas! Kiitos tsempeistä kaikille ja pahoittelut etten kykene kommentoimaan nyt oikeen mihinkään mitään tältä väsymykseltä mutta luin kyllä kaikki!

Piti vain tulla kertomaan että töissä meni hyvin,;en varsinaisesti voinut pahoin eikä ees väsyttänyt. Nyt sitten kyllä väsyttää ja ihanaa kun ei ketään muuta kotona tänään, saan löhötä vaan rauhassa soffalla ja sit ajoissa yöunille. Oon niin iloinen ettei paha olo tullut tänään, mut jotenki pelkään et näillä viikoilla se on vasta edessäpäin.. :/ eihän se vakavaa ole, mutta muutun ihan invalidiksi jos äklöttää..
 
Täällä myös yksi testailija! Tiistaina sain plussan ja siitä lähtien joka aamu olen testannut. Juurikin sitä jos viiva vahvistuisi, ja onhan se. :) Maanantaina teen vielä yhden testin, kun se tuolla kaapissa lojuilee. Ja sitten soitan neuvolaan.

Oireita ei ole nyt muuta kun huonovointisuus ja väsyttää normaalia enemmän. Imettäessä vähän nipistelee, ei onneksi pahasti. On se muuten kumma juttu, että kokoajan keksii jonkun stressinaiheen. Ensiksi pelätään ettei tule raskaaksi, sitten kun on raskaana mietitään että onko raskaus alkanut oikessa paikassa ym. Sitten pelätään keskenmenoa ja sitä liikkuuko sikiö tarpeeksi. Ja kyllähän sitä vielä vauvan synnyttyä murehtii joka asiasta! :D

Pahoittelut Vivi Hellion <3
 
Täällä yks himotestaaja :wave:

Aloitin testaamaan monta päivää ennen kuin plussan sitten sain, ja testaukset jatkuu hurjana edelleen :saint: Ja aion myös digiä käyttää, että näkis viikkojen lisääntyvän.
 
Kati :D mä olen just tollanen, että aina stressaan jotain. Ekassakin raskaudessa just noin, että no onko siellä ketään, sit kun oli niin kestääkö kyydissä. Sen jälkeen np-ultraa,että jos löytyy jotain vikaa. Sen jälkeen taas jännitin, että meneeköhän kaikki ok. Sitte alkoikin jo ennen puolta väliä supistelut päivittäin (meni tosin hetki ennen kuin tajusin niiden niitä olevan...) ja jännitin niitä, että jos ne yhtäkkiä pahenee, vaikka olivat siis kivuttomia. Sitten pitikin jo jännätä rakenneultraa ja sen jälkeen ihan vaan yleisesti sitä, että liikkuuko se ja meneekö kaikki ok. Ja sitten tietty myös synnytystä mietti. Että stressiä riitti :D Ja riittää varmaan tälläkin kertaa...
 
Kiva et muutkin testailee :D

Juu, mihinkä sitä äiti stressistään pääsisi. Eipä se stressi siihen lapsen syntymään lopu.... :headwall: Mutta olis se ihanaa kun pääsis sinne np-ultraan jo ja kaikki olisi hyvin. Sen jälkeen voi hieman jo rentoutua... :)
 
äitii88: mä testasin ekan kerran digilla 3+5 ja silloin näytti "raskaana 2-3",
Seuraavan kerran tein digin 4+5 ja näytti edelleen "raskaana 2-3".
Viimesin testi 5+3 ja nyt oli muuttunut "raskaana 3+"

Toki HCG nousee yksilöllisesti, mutta varmaan digiin se raskaana 3+ yleensä ilmaantuu kun viikot on yli 5+
 
Oonko jotenkin erilainen äiti kun en stressaa noista tuulimunista/kohdun ulkoisista, keskenmenosta, rakenneultrasta (ainakaan tässä vaiheessa), synnytyksen jälkeinen aika kyllä jännittää, mutta en osaa sitä vielä millään tavoin stressata. Nuo ennestäänkin olevat on aina ollu niin omatoimisia, ettei oo tarvinnu stressata osaako ne jotain juttua.. Ja näiden on annettu tehdä kaikkea, tuttavan lapsi on 2v eikä pääse ite tuolille kun ei ole saanut itse harjoitella. Omat on kiivenny jo syöttötuoliin reilun vuoden ikäisenä. Näiden serkku ei saanut kävellä itse edes silloin kun käveli jo tukevan näköisesti, aina oli joku käsissä kiinni. Meillä oltiin vaan varalla silloin kun rupesi löytämään tasapainoa ja reunoja pitkin saivat kyllä kulkea.

Kauhulla odotan samanlaista hyökkäystä kuin varhaisultran mielipiteestäni..
 
Niinhän se on, että meitä ihmisiä on monenlaisia, kukin stressaa mistä stressaa jne. ja se jokaiselle suotakoon =) Ja kasvattaa lapsiaan varmasti kuten parhaaksi näkee.

Antaa vaan kaikkien kukkien kukkia :flower:

Truudy 4+3 (?)
 

Yhteistyössä