Huhtikuun hurmurit 2014 ~Heinä- ja elokuussa~

Meillä vu on ihan kohta! Mietin kyllä et siirtäisin sitä sinne maanantaille, jolloin olis 9+0. Olis ainakin sit selvempää ja toisaalta tää aika kuluu niin nopeasti että kammottaa. Sisäisesti mulla on sellainen intuitio ja fiilis, että kaikki on hyvin. Oon yleensä luottanut aika paljon omaan oloon ja varmaan vielä kaikki onkin hyvin, mutta mitä lähemmäs se 8+5 tulee niin sitä hermostuneemmaksi tuun.

Tänään nukuttu ensimmäiset päikkärit kun ei silmät pysyneet auki ja oon saanut päivän hommista tehtyä sen koiran pesun.. Ikkunat on edelleen likaiset ja villakoirat räksyttää nurkista. Onneksi on vielä viikko ja kaks päivää lomaa.
 
Minä oon niin väsyny että nukahdan ihan pystyyn. Ihme ettei ole leuat vielä lonksahtanu sijoiltaan ku haukotuttaa niin kauheesti |O
Saan juosta ihan olan takaa aamusta iltaan kun kouluun ja eskariin viemiset ja hakemiset, oman isän hoito arkipäivisin (halvaantunut), kaikki kotityöt ja lapsien hoidot. Isäntä on ollu pari viikkoo sitte olkaleikkauksessa joten ei saa tehdä mitään vielä moneen viikkoon.
Tänään sammuin sohvalle ja muutenkin ihan kooma olo koko ajan. Palelee ja hiki vuoronperään, välillä yhtäaikaa!! Kohtu vihloo ja on ku keilapallo ois työnnetty sinne. Selkeesti kohtu ilmottelee että nyt eukko juokset liikaa, mutta ei oikein auta : /
Kovasti lueskelen teidän muiden kirjotuksia mielenkiinnolla mutta koskaan ei muka kerkeä vastaamaan tai sitten on aivot niin narikassa ettei tajua mitään.
Mulla on nyt alkanu se ihana vatsan turvotus josta moni muukin on maininnut. aluksi se tuli vasta illalla mutta nyt se on heti aamusta ilona. yhdet housut joutui jo kaapin perälle kun tuntui että nappi porautuu vatsanahkan läpi.
Itse en aio mitenkään lisätä liikuntaa. Nämä rattailut koulun ja kodin välillä saa nyt riittää. Sitten kun tämä kaamea väsymys on selätetty niin ehkä sitten lisään lenkkien pituutta. Nyt ei oikein happikaan kule. Hengästyy aivan olemattomasta.
Ollaan kerrottu jo aika monelle vaavasta. Tai no miehen vanhemmille ja veljille. Miehen serkulle ja tietysti isommille lapsille. Mun puolelta ei tiedä vielä kukaan. Minusta tuntuu että mun vanhemmilla on kanssa todella tyly reaktio vaavauutsiin. Ne kauhistui jo edellisestä lapsesta ja nimivalinnankin haukkui ihan pystyyn. Mutta eipä sillä niin väliä. Eipä ne osallistu muutenkaan meidän elämään. Aina ollaan lapsemme itse hoidettu ja jotenkin vaan tuntui siltä ettei meidän perhe ollut vielä tässä.
Mulla on jotenkin niin tyyni olo tästä raskaudesta. Viime raskaus olikin jotain aivan muuta ja vielä vuosi sen jälkeenkin. Tämä tulee menemään hienosti :rolleyes:
Mulla on ollu joka kerta tuo painon nousu aika moista mutta joka kerta ne on kiltisti lähteneet ilman ylimääräisiä rehkimisiä. Tykkään kovasti kävellä ja maitoa tulee yli tarpeiden joten siinähän ne kivasti kuluu. Vahdin syömisiäni mutta en aio masentua liikakiloista. Synnytystä en halua ajatella. Se menee niinkuin menee. Inhoan epiduraalia yli kaiken, mutta joka kerta sen olen joutunu ottamaan. Jotenkin on niin "päivä kerrallaan"- fiilis. Kai tämä raskaana oleminen ja vaavan hoito on jo niin tuttua. En halua murehtia turhia, yritän elää tätä päivää ja nauttia tästä kaikesta mitä mulla jo nyt on ja mitä tulenkaan vielä saamaan. Olen vasta näin kolmekymppisenä ymmärtänyt tämän elämän ihanuuden ja oppinut nauttimaan siitä mitä mulla on, enkä murehdi sitä mitä ei ole.

Rakkaudella

Villis ja Vilperi 5+2
 
  • Tykkää
Reactions: Kultapupu
Ehkä miekkiin nyt sit liityn mukaan varovaisesti. :) Haamu saatu testiin 20.8. ja uuden testin tein tänä aamuna ja edelleen vain haamu. Eli tiedä sitten mitä tää on vai onko tää mitään :D Noh kuitenkin siihen ei saa vastausta vielä pitkään aikaan, joten sama täällä höpötellä, että aika kulus nopeemmin. Meillä neuvolassa siis ultralaite ja ainakin esikoisen kohalla ultrattiin viikolla 9, että osaavat varmasti lähettää oikeeseen aikaan np ultraan, joka on toisella paikkakunnalla. Eli varmaan siis sama homma nyttenkin. Neuvolatädille soittelinkin jo allergialääkkeiden takia, että voinko jatkaa ja kovasti oli aikaa jo varaamassa miulle, mutta kun ei allakka ollu matkassa niin sanoin että soittelen myöhemmin.

Mutte meillä siis toinen tuloillaan ja esikoinen syntyny viime joulukuussa eli ikäeroa tulisi 1,4v. Ekasta kierrosta sai tää pikkunen alkunsa mitä en olis voinu mitenkään uskoa mutta niin vain kävi.

Liikunnasta niin ite luistelin esikoisen kanssa aina viikolle 30 ja aijon luistellä tän syksynkin ihan normaalisti jos vaan olotila antaa periksi. Eli pidän luistelukouluja ja luistelen aika paljon, niin viimeksi oli neuvolatädin kanssa puhetta että todennäköisempää kaatua jäisellä tiellä kun luistimilla niin sain luvan luistella.

Synnytyksestäkin oli joku puhunu jo. Itellä oli eka synnytys niin helppo, että innolla odotan toista synnytystä kyllä. Ainut vain että esikoinen, jonka piti mennä hirmusesti yliajalle syntykin jo 16 päivää ennen LA:ta. niin voin vaan kuvitella että nyt oon valmiina lähtemään jo kuukautta ennen LA:ta. :D

NiinaAnniina /21/ toinen / pkks LA 23.4
 
  • Tykkää
Reactions: Kultapupu
Mulla alkoi liikunnan harrastus rullaamaan vasta vuosi ennen esikoista, putosi 40 kiloa suunnilleen sinä aikana. Eipä montaa kuukautta mennyt niin olin raskaana, ja tietysti pelotti että nyt ne tulee sit takaisin : / No ei tullut ei, alkuun lähti vielä 5 kiloa ja kun oksentelin läpi raskauden niin raskauden jälkeen oli huimat 1 raskauskilo. Harmitti kyllä kovasti kun juuri oltiin alettu käymään salilla ja muuta, ja olo oli mahtava silloin ennen raskautta.

Kun liikunta ei sitten raskauden aikana oikeen innostanut niin oli tosi vaikea aloittaa sitten pienen vauvan kanssa, vasta muutaman kuukauden on nyt ollut sellainen olo että ehtiskin jotain, arki alkaa sujumaan. Tietenkin reilu kuukausi sitten, eli pari viikkoa ennen hedelmöittymistä(?), sain sitten taas otettua itseäni niskasta kiinni ja aloin jumppaamaan iltaisin ynnä muuta. Näitä äitiyskiloja kun on kertynyt jo melkein toista kymmentä muutamassa kuukaudessa :ashamed: :ashamed: :ashamed:

No, tällä kertaa en aio lopettaa sitä liikkumista! Nyt meen raivolla kyllä ja vaikka puskassa käyn aina välissä oksentamassa (sitäkin tuli kyllä ekassa raskaudessa harrastettua, mieleen jäi kerta kun just ehdin parkkeerata auton ja avattua oven kun tuli. Toisella kertaa en ehtinyt parkkeerata saati avata ovea :LOL: ) en aio jäädä yli puoleksi vuodeksi himaan! Raskaudessa on se hyvä puoli että on oikeasti helppo syödä terveellisemmin, ainakin viimeksi teki mieli vaan hedelmiä, cokikset ja hampparit teki pahaa :) Toivoisin että saisin ainakin pidettyä kurissa sen painon ja sitten tiputettua synnytyksen jälkeen pois. Ja toivossa on hyvä elää :p
 
Listaa päivitelty

Voi että tää odottavan aika on pitkä... tulis jo se aika sinne np ultraan kiitos, noo ei ens vaan seuraavalla viikolla ainakin sinne verikokeisiin. Tissit on melkosen kipeet ja turvonneet , muuten ei oikeestaan oo sen ihmeellisempää aina väliin tulee ihan järkky huono olo mut ei viel oo ainakaan tarttenu pönttöö halailla.

Tulipas sitten vahingossa havaittua kohdunkaulakin tänään :O mutta sepä ei ollutkaan ihan kova ja kiinni vaan oikeastaan vähän auki :O nyt sitten vaan toivoo et kaikki menee niinkun pitää :ashamed:

Yönenkeli ja tiitiäinen 7+5
 
Viimeksi muokattu:
Täällä varovasti ilmoittaudun mukaan keskusteluun =) 20.8 tein positiivisen testin ja ekalla kierrolla tärppäsi, kun jätin pillerit pois. En meinannut uskoa todeksi, mutta aivan ihanaa:heart: tänään varasin neuvola-ajan, joka onkin sitten 19.9... hirveän pitkä aika|O

Vemia/26/toinen/k-sks LA 27.4

Vemia + törötintti 4+5
 
Niin ja jos kertoisin itsestäni hieman =) eli meillä yksi tyttö, kohta yksivuotissynttärit, eli ikäeroa tulee noin 1v7kk. Raskausoireita oli jo viikko!!?? ennen plussaa. Oksetti, väsytti ja sai juosta vessassa jatkuvasti. Ja aivan jäätävä turvotus! Ei mahdu housut jalkaan :O Nyt pahoinvointi helpottanut (onneksi), mutta jos on samaa tiedossa kuin edellisessä raskaudessa, niin kohta se alkaa uudestaan ja pönttöä saa halailla :x

En ole kertonut kuin yhdelle kaverille vasta, mutta ajateltiin kertoa vanhemmille tässä viikonlopun aikaan. Tiedän nimittäin, että en osaa pitää asiaa salassa ja kyllähän mutsi huomaa tosta mahastakin jo, kun oon aika hoikka ja näytän nyt siltä, ku oisin vähintää viikolla 20 :D mut muille ajattelin ilmoittaa sitten np-ultran jälkeen, jos eivät ennen sitä huomaa =)

En ole kerennyt lukea vielä tätä ketjua juuri yhtään, mutta yritän tässä keretä yön pikkutunteina =)
 
Huomenta äiskät!
Onko teillä muilla kohtu kipeä? Heräsin siihen tänä aamuna että kohtua sattui kamalasti kun makasin mahallaan. Löysemmätkin housut on puristaneet kamalasti jo useamman päivän. Kohtu tuntuu keilapallolta vaikka menen vasta viikolla 6!!
Onneksi on alkanut ilmat viilenemään niin voi piilottaa tuon killikän takin alle :D
 
  • Tykkää
Reactions: Kultapupu
Mulla on kohtu kipeä. Erityisesti kun pyörällä ajaa ja menee moukuista niin tärähdys sattuu. Nyt on ehkä vähän helpottanut viime viikosta. Vatsallaan maatessa tuntuu painon tunnetta mutta enemmän sillon haittaa tissien kipu. :D Kai se normaalia on? :/

Laurina 6+5
 
Viides villahousu mulla on ollut nyt alavatsa kipeä. En tiedä onko se juuri kohtu mikä siellä kipuilee, mutta neuvolassa ne veikkasi että kyseessä on kohdun kasvukivut ja käskivät mennä päivystykseen jos kipu kovenee tai on jatkuvaa. Mulla on aika korkea kipukynnys joten vähän vaikeaa arvioida koska oikeesti pitäisi mennä näytille ja jos meen niin meenkö ihan turhaan tuhlaamaan verorahoja omaan panikointiin..

Muuten tänne ei kummempia. Syksy on kai oikeesti tullut ja maanantaina alkaa mun viimeinen lomaviikko. Aika ihanaa oikeastaan päästä takaisin duuniin kun toivottavasti sekin maaliskuussa loppuu hetkeksi :)
 
Heipä hei!

Pitäisiköhän minunkin tänne porukkaan ilmoittautua kun jonnekin pitää päästä odotuksesta keskustelemaan :)

¤mymmeli¤ / 31 / kolmas / KYS

Plussasin 13.8. ja menkoista laskettuna LA olisi 19.4. Se tuskin pitää paikkaansa, koska alle 30pvä kiertoa ei ole koskaan ollut. Taustoista sen verran, että meiltä löytyy pojat 1/2009 ja 8/2011 ja noiden välissä oli keskenmeno 9/2010. Kovasti siis jännäilen miten tämän raskauden kanssa käy!!

Tässä nyt pikkujuttu alkuun, kirjoittelen lisää kun saan luettua ketjua paremmin ja pääsen kärryille keskusteluista.
 
Mulla oli niitä kasvukipuja ja vihlaisuja pari viikkoa, nyt on vähän tauonneet mutta tilalle on sitten tullut pahoinvointia ja närästystä. Viimeksi närästys taisi tulla vasta loppuraskaudesta joten toivon että meinais että ei nyt olis sitten pahoinvointia sinne synnärille saakka :D En tiedä millä logiikalla mutta jos se meinais että olis vähän erilainen raskaus nyt ;)

Oli pakko tehdä vielä itse tuo clearblue viikkonäytöllinen testi myös, ja näyttöön pärähti "raskaana 2-3" kuten ajattelinkin. Veikkaan että oon oikeesti vasta viikolla 4 koska myös viimeksi plussa näkyi viikkoa sen jälkeen kun menkkojen olis pitänyt alkaa ja ultran mukaisen lasketun ajan mukaan silloin oli 4+1 muistaakseni, eli ehkä mulla tulee sit ovulaatio myöhässä, kun tälläkin kertaa plussa tuli niin myöhään? Saas nähdä pääseekö vappuna synnyttää :) Viimeksi käynnistys alkoi ystävänpäivänä mutta tyttö päätti viivytellä muutaman päivän :D

Kp & Kultakala 5+3
 
Kertomisista... Minä olen kertonut siskoille ja parhaalle kaverille, he kun tiesivät jo yrityksestä (tammikuulta asti yritetty). Muille oon ajatellut kertoa vasta piiiitkän ajan päästä. Ollaan lähdössä reissuun marraskuun alkupuolella ja tuolloin olisi viikkoja 17 (jos nyt oikein laskin). Haluaisin kertoa äitille/mummoille vasta reissun jälkeen koska en jaksaisi kuunnella puheita "hulluko olet kun raskaana pitää ulkomaille lähteä" koska tiedän, että JOS jotain reissun aikana sattuisikin niin sehän tietenkin johtuisi siitä matkasta heidän mielestään ja olisi siten omaa syytäni. Joten toivotaan että maha pysyy piilossa noinkin pitkään :) Haasteellista voi kyllä olla kun on kuitenkin jo kolmas lapsi.
 
Mulla välillä vihlaisee alavatsaa, kun vaikka nousee sohvalta tai tekee äkkiliikkeitä. Musta tuntuu et ne on enemmän noi munasarjat joita vihloo kuin kohtu... Jotain liitoskipujakin on tänään tuntunut häpyluussa. Edellisessä oli tosi pahoja kipuja ja valvoin pari yötä niiden takia, mut sit ne onneksi helpotti. Toivon, et nyt ei tulis niin pahoja.|O

Anopille äsken kerrottiin, mut eipä tuo hirveän innoissaan ollut uudesta tulokkaasta, kuten ei esikoisestakaan ollut kun kerrotiin... vähän kurjalle tuntuu, mut kai se on hänen suhtautumistapansa yllätyksiin. Nyt esikoinen on kuitenkin tosi rakas hänelle.

Tällä kertaa jotenkin mietin enemmän keskenmenon mahdollisuutta ja stressaan siitä paljon enemmän kuin viimeksi... silloin en oikeastaan ollenkaan. Mutta nyt joka päivä mietin, et onkohan tänään ollut mitään oireita ja sitten jos ei ole, niin paniikki iskee, et tässäkö se sitten oli :( mutta sitten joku oire taas ilmaantuu. Ja tiedän, et kaikilla ei ole mitään oireita, mutta jos itsellä on ollut ja yhtäkkiä niitä ei ole, niin heti tulee huoli. : / onko muita joilla asia pyörii päässä?

Vemia + törötintti 4+6
 
Mulla kyllä on keskenmenon mahdollisuus mielessä kun sen kerran oon kokenut. Toinen raskaus siis meni kesken rv12+ eli juuri kun olin kuvitellut että nyt voi jo huokaista helpotuksesta :( Kolmannessa raskaudessa sitten pelkäsin keskenmenoa aina siihen asti että liikkeet alkoi selvästi tuntua. Nyt jostain kumman syystä on paljon luottavaisempi mieli, mut tietty se pelko takaraivossa on. Ja jotenkin mua mietityttää se, että molemmat lapset on poikia mutta keskenmennyt oli tyttö, oliko sattumaa vai oliko tyttögeeneissä jotain mikä sen sai aikaan?? Joo typerä huoli varmaan monen mielestä, mut en voi välttyä ajattelemasta asiaa...
 
Joo, tämä on ihan normaalia kasvukipua. Näin päätin :) Aikaisemmissa raskauksissa ei muistaakseni ole tämmöstä ollu, vaikka viime raskaus oli kaksosraskaus viikolle 9 saakka. Jospa siellä nytkin on kaksi jotka tarraa oikein kovasti kiinni :heart:

Villis ja Vilperi 5+3
 
Mie oon yrittäny oireita löytää kun sitä vahvaa plussaa en siis testiin oo saanu niin koko ajan aattelee että kaikki ei todellakaan ole hyvin.. Mahaa vihloo kyllä välillä ja pitkin päivää mut esim tissit ei oo ollenkaan kipeet. mut muistelisin että viimeksin siinä kesti jonkun aikaa ennenku alko kipeytymään.. Ja sekkin että esikoisen eli tytön kanssa oksensin heti testipäivästä lähtien ja nyt en oo oksentanu ollenkaan. Vaikka tedän että raskaudet on erilaisia ja muutenkin en todellakaan toivo sitä oloa niin silti vähän mietityttää. kai se silti pitää maanantaina nauvolaan soittaa ja aikaa varailla vaikka ei ihan sata varma ookkaan :D

Niin kertomisesta vielä niin myö ei olla kerrottu kun muutamalle miun kaverille.. Oon jotenkin aatellu että kun on toinen niin kerrotaan sitten kellekkiin kun puheeks tulee. Mutta ennen itä haluun oottaa yhen ultran että tiiän onko siellä ees elämää. Ja töihin kerroin viimeks heti mut nyt on ihan eri tilanne kun miun työsopimus loppuu ens kesäkuuhun ja hirveesti on lomia pitämättä eli olisin käytännössä ollu ens vuoden lomalla vain. Noh nyt jäänkin sitten äitiyslomalle niin ne joutuu maksamaan lomat joita en kerkee pitämään niin käteen ja sekös vasta tressaakin. :eek: ihan hirveesti oikeesti miettii koko ajan että mitenkähän saan piettyyn salassa ja että miten ne uutisin töissä ottaa vastaan. En kuitenkaan haluaisi lopettaa ilmiriidoissa :D

Ja oon yrittäny palauttaa mieleen että mitä kaikkee ruokia pitikään välttää :D jännää miten äkkiä kaikki tuommonenkin unohtuu.. Esikoista yrittäessä kerkes lukee kaiken maailman sivustot ja ryhmät ja nyt tää tulikin ihan yllätyksenä näin nopeesti niin ei oo kerenny ees mieleen paulauttaa että mitäs tää raskaana oleminen nyt sitten ees oli :D Muistan kyllä että ei ollu mitään herkkuu omalla kohdalla joten sitä odotellessa. :D
 

Yhteistyössä