¤¤¤ Huhtikuun Helmet 2012 * TAMMIKUUSSA* ¤¤¤

Mulla oli neuvolalääkäri tänään ja kaikki ok. Vauvan liikkeet tuntuu edelleen kovin huonosti mut sydän lyö hyvin ja maha kasvaa joten kaikki pitäs olla ok. Sf mitta oli kuusi viikkoa sitten 22 ja kolme viikkoa sitten 22,5 (oli eri mittaajat) ja nyt lääkäri sai 26 joten ihan hiukan keskikäyrän yläpuolella mennään ja edellisesllä kertaa vaan oli jotain tasaantumista. Vauva majailee kohdun pohjalla poikittain joten piti hiukan liikutella et saatiin kohtu nouseen sinne mihin pitikin kun muuten olis fundus ollut taas sama :D

Eli:

Rv 28+2
Hb 125 (viimeks 105)
Prot/gluk -
Verenpaine 114/80
Vaa´alle en suostunut menemään, käyn sit ehkä ens kerralla.. :whistle:
Fundus 26
syke 150
Liikeet +

Sairaslomaa on tosiaan äitiyslomaan asti nyt niin ei tartte sitä enää murehtia. Hiukan niuhosti kirjotti sitä vaikka sanoin ettei mulle edes ole töitä kun työnantaja haluaa käyttää sijaista joka työhön kykenee ja en kerta kaikkiaan pysty meneen töihin kun mua sattuu niin paljon toi seisominen ja kävely. Ärsyttää joutua selittään kun ei voi näyttää miltä tuntuu. Nyt oli siis neuvolalääkäri, tähän asti saikun kirjottanut paljon ymmärtäväisempi omalääkäri. Ja harmittaa eniten se et taatusti olisin töissä jos vaan voisin ja sit pitää vielä selitellä et on tosissaan kipee |O Noh mut kaikki silti ok :)

Champion ja Martti 28+2
 
Painoa on tullut alusta 1,5 kg lisää - ens viikolla taas neuvola. Mäkin olen pyöreä 165 cm ja alkuun 74 kg.

Mun neuvolan täti laitto tekstarin, ettei pakota mua uudelleen rasitukseen, kun pastoarvo oli 4,2 ja voidaan seurata verensokeria aina neuvola käynnillä.

Mua alko hirvittämään, kun en ole muistanut syödä kalaa läheskään kahdesti viikossa, enkä ota muuta kuin nuo raskaus vit.

Mulle tuli juuri tuo dvd Hiljaa toivotut postista ja toivon, että mies ehtii sen mun kanssa joskus katsomaan. Nyt 12 vuoden yrityksen jälkeen, on kyllä olo, että lapsettomuus on mua kasvattanut ja rikastuttanut yllättävän paljon. Vaikkakin on ollut kamalan rankkaa.

Niin ja meni onstamaan jo Emmaljungan tuplat :) - munhan ei pitänyt uskaltaa ostaa mitään kun vasta laitokselta tulon jälkeen.
 
Hei,

kommentoin tuota paino -asiaa.
Ilmeisesti eri neuvolat ja lääkärit suhtautuvat siihen eri tavalla. Ainakin sen perusteella, mitä teille kullekin on sanottu.

Mulle tällä viikolla lääkäri kommentoi mun painonnousua liian alhaiseksi. BMI lähtötilanteessa 20, ja nyt 24+4 on tullut noin 5 kg lisää. Lääkärin mielestä melko vähän, ja toivoi että alkaa tulemaan lisää. Toki mulla on tuolla mahassa kaksi sikiötä, istukkaa yms., jotka painavat jo yhdessä melkein tuon 5 kiloa. Mutta olen itse ollut ihan tyytyväinen, että paino on noussut kuitenkin tasaisesti joka neuvolasta.

Oman kropan tuntemus lienee tässäkin se avain, eli itsestäni tuntuu, että syön riittävästi ja terveellisesti, niin turhaa stressiä en aio tuosta ottaa.
 
Pipsa ja Sorel: tervetuloa :flower:

Paino: Mulle tullut joku 5-6kg, mä en jaksa stressaa painoasiasta. Katon tilannetta sitten synnytyksen jälkeen, että oisko syytä alkaa vähän keventämään :)

Vaipat: Viimeks taidettiin kolme pakettia ostaa valmiiksi, kaks niitä ihan pieniä ja yks kokoa isompi. Sillon oli alussa kaikki Pampersia, myöhemmin siirryttiin kokonaan Liberoon. Vois ostaa nyt vaikka yhden Pampers-paketin ja yhden Libero-paketin ja katsoa kummat istuu paremmin :)

olki: Tuntuu varmaan ihan mielettömältä raskaus nyt 12 vuoden jälkeen, wau...:) Vaikka uskon että raskasta on ollut! Ja kalasta... en ole minäkään tosiaan 2x/vko syönyt... Oon tosi huono muutenkin syömään kalaa :(

Champion: Mikset suostunut vaa' alle :D?

Mulla on hieman tylsää, joten olen alkanut suunnittelemaan ristiäiskortteja :LOL: Teen ne itse, joten ajattelin alkaa toteuttaa mun visioita askartelemalla jo vähän ;) Ja ristiäisethän ovat, öööh, varmaan puolen vuoden päästä :p

Ceali 28+3
 
Painon suhteen pitää tunnustaa, että sitä on tullut 12 kiloa kaikkiaan, mutta neuvolatäti ei ole edelleenkään saarnaa pitänyt, kun verenpaineet ja sokerirasituksen tulokset ovat olleet hyvät... ja eilisellä "rauhoittelukäynnillä" sen viimeviikkoisen episodin vuoksi todettiin, että reipas liikunta ja sitä kautta painon vahtaaminen pitää vain unohtaa - monin verroin tärkeämpää on nyt saada pikkuiselle viikkoja lisää. :heart:

Se maanantainen kontrolli onkin jännä paikka, hui...

Linea negrasta sen verran, että tumma viiva minulla on ollut navasta alaspäin varmaan aina. Mikä se sitten lienee ja liekö kellään vastaavaa viritystä. :D Poikalupauksen myötä se on sitten noussut navasta ylöspäin melkein rintojen korkeudelle saakka.
 
Ceali ihanaa tuo ristiäiskortti juttu! Mäkin tässä havahduin, että oon aina aatellut, että ristiäisten järjestäminen kun ei mun eteen koskaan tuu, niin en hirveesti oo kuunnellu miten ja mitä tapahtuu. Nyt oon havahtunut, että pitää olla pukua ja kirkkoa ja kahvia ja sitten noita KORTTEJA! Ja ehkä valokuvaaja :) Toivottavasti kaikki menee hyvin ja saan hössöttää myös ristiäisistä.

Olki 25 + 3
 
Ceali siks en suostunut vaa´alle kun aloin painokapinan :D Mulla on nyt jo tullut reili 20kg painoo lisää ja en vaan jaksa kuunnella marinaa asiasta joka johtuu musta itsestä ja en oikeastaan ole kokenut hirveetä halua hillitä syömishimojani. Näin on käynyt joka raskaudessa ja oon myös kiloni saanu tiputettua pois niin tuntuu tyhmältä taas kuunnella samat saarnat.. Onneks toi vakituinen neuvolatäti on sellanen et jos sille sanoo ettei käy vaa´alla niin se ei märise asiasta eikä painostakaan mut vitsi kun siellä on joku sijainen. Viimeks olin tunnin siellä ja 50 min keskusteluun mun painosta! Argh! :stick:
 
Tervetuloa uusille! :wave:

Ihan samaa mieltä olen, että on ollut hirmu kiva seurata tätä keskustelua ja liittyä mukaan kun on ollut kannustava ja innostava tunnelma :) En ole aiemmin kirjoitellut yhdellekään palstalle, joten nyt kun tämä kynnys on ylitetty niin tähänhän jää ihan koukkuun!

Painosta olen sitä mieltä, että jokainen raskaus on varmaankin aika omanlainen juttu ja kiloihin tuijottelu ei kerro koko totuutta terveydestä ja kunnosta.. Itselläni ennen raskautta BMI 28, mutta silti pidän itseäni hyväkuntoisena ja sporttisena, lihasta löytyy enemmän kuin läskiä. Tärkeämpää kuin tuijottaa vaakaan, on itselleni aina oma kunto ja hyvä olo ollut tärkeämpää. Samoin nyt raskaana. Oikeastaan omat ruokailutottumukset vaan parantui kun tärppäsi, pois ovat jääneet tietysti ne kaloripommit kuten saunaoluet ja viinit, mutta myös aikalailla muut herkut. Tuntuu, että ikinä aiemmin ei ole ollut näin hyvää motivaatiota syödä terveellisesti ja monipuolisesti! Painoa tullut edelliseen neuvolaan mennessä 4,5kg ja tahti on ollut minulle sopiva, jos enää samanverran tulee lisää loppukuukausilta niin olen enemmän kuin tyytyväinen. Eli siis nautitaan jokainen olostamme vauvamahan ja kertyvien kilojen kanssa, tässä on loppuelämä aikaa treenata maratoonikuntoon :D

Ja tsemppiä, aina jonkun mielestä sitä painoa kertyy liikaa tai liian vähän! Itselleni on kommentoitu sitäkin lähisuvussa, että kamalaa kun siitä vauvasta tulee liian pieni kun noin vähän on paino noussut.. Noh, itse jokainen tietää oman tilanteensa parahaiten niin voi jättää päivittelijät omaan arvoonsa, varsinkin vanhemmasta polvesta tuntuu löytyvän näitä joka alan asiantuntijoita!

Nautitaan lumisesta viikonlopusta :)

Vappuvaavi ja tulokas 25+0
 
Joo no en mä tota paino kysymystä siksi laittanut että itse jotenkin siihen painoon tuijottaisin. Toki jokainen kerää eri tavalla ja itellä RD johon odotan nyt lähetettä sairaalaan että insuliini aloitettaisiin ja oletan et oma painonnousupyrähdys johtuu juurikin tuosta oman insuliinin puutteesta.. siksi tuon painokysymyksen heitin kun sisko päätti mieltäni ylentää kauhistelemalla miehensä kanssa mun turpoomistani,mikä ei siihen tilanteeseen omasta mielestä ollut lähelläkään huumoria tai mitään muutaka ku ihan suoranaista vittuilua.
 
Ainiin piti vielä kysymäni tuosta närästyksestä. Pari viikkoa olo on ollut jo aika tuskainen närästyksen kanssa. Oliko joku täältä saanut ihan neuvolalääkäriltä reseptilääkkeitä, kun Rennietä saisi olla syömässä koko ajan? Itselläni on ollut jo parisen vuotta lääkärin määräämä refluksilääkitys, jonka jätin jo ennen plussatestiä pois. Voisin kysäistä seuraavalla neuvolakäynnillä, joka on lääkärineuvola, että olisko mitään troppia mitä saisi syödä...
 
Moikka!

Voihan perunalaatikko!:D (meillä sanotaan näin lasten kuullen jos jokin ei onnistu tai menee pikkasen mettään) Kirjoitin pitkät pätkät tänne ja puff ne katos kun olin lähettämässä. No uus yritys.

Tiistai neuvolassa mun fundus mitta oli 30. Aika rajusti meni yläkäyrien yläpuolella. Mä en siltikään oo huolissani, kai se laskee kun viikkoja tulee lisää. Mun aikasemmat lapset on ollet aika pieniä syntyessään vaikka ovat menneet yli lasketun. 50cm vaatteita ollaan käytetty suhteellisen kauan ehkän.1kk. Ollaan ihan ootettu sitä että saadaan ottaa 56cm käyttöön. Vähä niinku uudet vaatteet... :D

Linea negraa mulla ei oo koskaan ollu eikä oo tässäkään raskaudessa. Jollakin tavalla musta se olis niin kiva :headwall:

Pelottaako teitä muita synnytys? Mua on alkanu pikkasen mietityttään? Ekaa kertaa mua pikkasen pelottaa jopa... Pikkasen ristiriitainen tunne kun odottaa ihan mahdottomasti että saisi nyytin syliin ja toisaalta sitä pelkää...: /

hyvät viikonloput kaikille!

-missLuupää ja pallo rv27+4-
 
Eipä tehnyt tämäkään päivä helpostusta tähän raskauteen. Kuopus sai tänään kehitysvammadiagnoosin. Vaikka teidän, että poikaa se ei mihinkään muuta, se käynnistää kuitenkin valtavan byrokratian yms. ja tässä olossa paukkuja siihen ei välttis olisi. Nyt on ainakin varmaa, että tämä äippä luovuttaa työt ja ottaa vihdoin vastaan saikun äippälomaan asti, supsitelut lisääntynyt tästä stressistä (vauvan rytmihäiriöt ja nyt tämä). Ja käynnistin tänään myös oman terapiani ja laitoin tiedon jälkeen alta aikayskikön 200€ muksujen vaatteisiin ja saipa vauvakin omansa, POPilta bodyn ja pöksyt:) Kivat alet oli Popilla, vaikka tokihan sieltä tarttu niitä normaalihintaisiakin mukaan.

Pomppuli ja muru poksuu 27+0
 
Pomppulille tsemppiä!

Ja sitten muitta mutkitta omaan napaan..
Synnytyspelosta piti kommentoida. En tiedä onko mulla varsinaista pelkoa, mutta tietynlainen jännitys kyllä.
Hassua koska esikoisen synnytys oli mitä helpoin, supistukset toki tuntui, mutta luomusti mentiin ja ponnistusvaihe kesti vaivaiset 7min, joka on kuulemma tosi vähän ekakertalaiselle.
Eli miksi siis jännittää?? No nyt mä jännitän ettei kaikki menekkään niin hienosti ja helposti, mitä jos toisella kertaa onkin kipeämpi?
Tiedän kyllä että on epiduraalit ym, mutta mä satun pelkäämään ihan kamalasti piikkejä ja esikoisesta mulle oli tuskaa pelkästää paikallaan olo käyrillä.. että jännittää sekä kipu että kivun lievitys :)

Samoin mietityttää missä vaiheessa pitää synnärille lähteä. Esikoisesta meni vedet ja lähdettiin saman tien. 3h ennen synnytystä mies passitettiin kotiin ja sanottiin, että aamulla käynnistetään, varsinainen avautuminen tapahtui siis nopeasti, mies onneks kerkers mukaan. Vähällä oli ettei poika syntynyt sairaalan vessaan kun en erottanut ponnistustarvetta kakkahädästä :)

Mitenkäs te joilla on jo usempi, onko synnytykset olleet erilaisia?
 
Kyllä mua itteäni synnytys jonkun verran pelottaa. Mitään kauhukuvia ei kyllä varastossa ole, kun ensimmäinen synnytys tulossa. Kipu ei itsessään pelota, mutta sairaalaympäristö ja toimenpiteet. Ei mikään pistäminen niinkään, mutta leikkaaminen ja mahdollinen sektio. Vaikea hyväksyä itsensä niin avuttomaan asemaan. Tottakai pelottaa sekin että lapselle tai itselle tapahtuu jotain. Stressaan myös miehen puolesta, miten se kestää tulla mukaan ja järkyttääkö synnytys sitä kokemuksena liian paljo. Toisaalta mua ei saa sairaalaan potilaaks yksin ei sitten millään. On se ihanaa huolehtia kaikesta, pitäis varmaan alkaa pesemään noita vauvanvaatteita, että sais jotain muuta ajateltavaa. :LOL:

Sokereitten kotimittailun aloitin tänään, kaikki paastoarvot ja 1h arvot ollu loistavia. Hähää, siitäs sait neuvolatäti! :D Toisaalta paino on nyt ollu RD-ruokavaliolla koko ajan laskusuunnassa, kai se jossain vaiheessa pysähtyy? : /

Painoa mulla on tullu ajasta ennen raskautta ~11kg. Neuvolamittauksissa ensimmäisestä neuvolasta viimeisimpään (rv10-28) ~8kg. Tasaisesti muuten tullut, mitä nyt humpsahti joulun aikaan enemmän. Itse en stressaa, kun tiedän syöväni kohtuu ok, ottaa vaan päähän se liikaa kyttääminen neuvolassa. Ehkä sitä on hormoneitten takia herkkänä, kun tuntuu aina että on tullu liikaa tai liian vähä. Ja vatsa on kasvanu liikaa tai liian vähä.

felina + aktiivipulla 28+x
 
Tervetuloa Sorel :wave:

Painoa viime neuvolakäynnillä oli tullut 5kiloa, nyt luulen painonnousun menevän lähelle 7kiloa.. eli joulun ja uudenvuoden herkut kyllä huomaa puntarilla!! Nyt on ollut aivan järjetön makean himo joulun jäljiltä. Eli nyt pitäis olla vaan tiukkana ja olla syömättä sitä makeaa, niin se himokin sitten häipyis pois.. Koitan olla stressaamatta painosta, mutta minkäs tekee kun sitä vaan stressaa :/ Esikoisen odotusaikana tuli noin 16kiloa painoa, mutta sain ne nopsaa poiskin. Eli ei kyllä tarttis stressata!!

Pomppulille paljon tsemppiä!!

Itse voin kyllä tunnustaa, että minulla on jonkinasteinen synnytyspelko. Esikoista synnyttämään mentäessä en osannut pelätä tapahtumaa, mutta kun siellä ei kaikki mennyt ihan nappiin niin nyt osaan kyllä hieman pelätä tulevaa koitosta. Eli lähinnä pelkään sitä, että kaikki menee jälleen kerran saman kaavan mukaan : / Esikoisen synnytys käynnistettiin yliaikaisena rv42+0 ja synnytys lähtikin nopsaa käyntiin ja nopeasti täysin auki tilanteeseen (Avautumisvaiheen pituudeksi kirjattu 3,5tuntia). Ponnistin tyttöä maailmaan 2,5 tuntia. Tunnin ponnistamisen jälkeen lääkäri totesi vauvan asentovirheen. Lopulta tytön sydänääniin alkoi tulla romahduksia. Seuraavaksi 2ximukuppi yritys ja lopulta kiireelliseen sektioon. Eli kaikki ei todellakaan mennyt aivan nappiin. Toivuin sektiosta fyysisesti hyvin, mutta psyykkisesti oon käynyt tapahtuman monta kertaa läpi. Nyt ensi kuun puolessa välin pelkopolille aika. Luulen, että saan sieltä jo apua siitä että saan käydä läpi tuon edellisen synnytyksen jonkun asiantuntevan ihmisen kanssa.

-> Nyt saunomaan :)

-minde- rv 27+1
 
Vauvan vaatteista: meillä on aika paljon noita 50cm vaatteita, koska esikoinenkin oli niin pieni, että nuokin oli ihan jättikokoisia hänelle, ja niitä käytettiin aika pitkään. Tästäkin vauvasta on tulossa suht saman kokoinen, joten olen uskaltautunut ostamaan lisää noita vaatteita kokoa 50.

Osan vaatteista olen jo pessyt, mutta ne on väliaikaisesti esikoisen kaapissa odottamassa, kun pitäs käydä ostamassa toinen iso kaappi lastenhuoneeseen(jotenkin olen vaan niin laiska, etten ole saanu aikaiseksi, vaikka Ikeakin on tossa ihan vieressä :D )

PainostaVieläkään en ole lähtöpainossa(59kg), painan tällähetkellä 57kg, noo-mutta, kyllä se siitä nousee, kun vauva rupeaa keräämään hiukka enempi massaa.

Välillä sitä unohtaa olevansa raskaana, kunnes pikku tyyppi potkaisee mua kylkeen tms. Huomenna me mennään pulkkailemaan, kun vihdoin on lunta!

Hyvää viikonloppua kaikille :) !

28+2
 
pelosta Esikoisesta en osannu pelätä mitään, koska ei ollu mihin verrata, ja epin sain hyvissä ajoin, joten sitä OIKEAA kipua en tuntenut, vaikka kipua tuntuikin ja ponnistusvaihekki meni 9 minuutissa vaikken tarvetta tuntenu epin takia. Tosin synnytys oli pitkä ja uuvuttava, kesti 28tuntia.
Tokassa sit tiesin mitä se on, mut ne kivut yllätti mut täysin...olin 3cm auki ku olin svo:lla (kllo 22.30) ja pääsin saliin. Ilokaasulla menin, en tiiä miksen ottanu heti epiä ku jahkailin vaan..ja kipu oli jotaki kamalaa!! No, ku sit sanoin et haluan epin, kätilö tutki mut ja olin 7cm-8cm auki, joten laitettii sittenki spinaali ja se autto heti ja vei KAIKKI kivut pois (HUH!!). Olinki pian 10cm auki, mut vauvan sydänäänet alko sit heikkenee supistuksilla, ja lääkäri mittas päästä happiarvoja ja ultraskin vielä, et mikä siel on ku ei lähe tuleen ja sykkeet romahtaa. Kolme kertaa mittas ne arvot ja sanoivat et lähetää leikkaan. Eli kiireellinen sektio. klo 3.27 rääkäs 9pisteen poika ulos, en ehtiny ku vilauksen nähä poikaa, ku vietiin pois ja mut kursittii kasaan ja kärrättii heräämöön. Aamulla 8 jälkee pääsin osastolle ja näkemään vauvan :heart:

Saa nähä miten nyt mennää :)
 
Funssa on iskenyt tänne.. ja joka paikkaa särkee.. myös lonkka ja häpyluu kivut on alkaneet tulla yöaikaan tosi koviksi että on pitänyt alkaa särkylääkettä ottamaan.. Närästys pahenee ja oon oksentanutkin sen takia kun ei pysy nesteet alhaalla
hankinnoista meillä rupee aikan hyvin ole tavaraa vaatteita olen ostanut muutaman 50cm ja melko paljon 56cm ja joitain 62cm.. sen isompia en ole vielä ostanut. Uusimpana hankintana ostin unipussin.. niin ja tilasin lastenhuoneeseen tapetin yms muuta reksvisiitta.. olen ihastunut Ferm kids sisustustuotteisiin...
"]http://www.ferm-living.com/kids/
[/URL]

Linea negra tuli näkyviin joskus rv 11 ja tummenee koko ajan. isyyspakkauksen annoin miehelle eilen. Ol tarkoitus antaa se vasta kun äp tulee mut sit kun ei otettukkaan sitä niin eilen oli hyvä hetki pienelle lahjalle. Sisältö: viskipullo varpajaisiin, Avent tuttipullo yhteisiin ruokahetkiin, juoppohullun päiväkirja osa 3. Raskausarpia, vaimon raskaushormoneista selviämiseen. miehelle kotihousut ja paljon pieniä poikavauvan vaatteita, selleisia hieman hienompia (neuletakkeja ja puseroita yms.)
painosta yritän olla välittämättä mutta kyllä se taas väkisin mielessä on kun maanantaina on lääkärineuvola ja punnitus. Musta kun tuntuu ettei olis yhtään tullut, mut niin tuntu viimeksikin ja oli tullu melkein 2kg...

huomenna poksuu..
26+6
 
Painosta näyttää olevan kiinni terveydenhoitajasta/lääkäristä kuinka ottavat puheeksi asian. Itellä kun on tuota ylipainoa aika paljonkin ni mulle ollaan kyllä oltu ihan asiallisia. Ekaa lasta odottaessa oli melkein sellanen olo et sanokaa nyt jotain tuosta painosta, mutta yleensä painosta puhuminen alkoi siitä että ite otin painoasiat puheeksi. Mulla tuo ylipaino on onneksi ainoa riski ja oon jaksanut ihan hyvin, mikä pääasia. Tiedostan kyllä riskit mitkä ylipainoon liittyy ja sen vuoksi toisaalta onkin tärkeää että painoa seurataan, koska jos painoni nousee, nousee riskit vauvalle ja itelle. Mutta onneksi kaikki on mennyt hyvin. Mutta ymmärrän kyllä että fiilikset voi mennä matalaksi jos neuvolakäynnit on yhtä marmatusta painosta, odotus on paljon muutakin ja pääasia että äidin ja vauvan hyvinvointia seurataan.

Synnytyksestä mulla ei oo kauhutarinaa kerrottavana, et yksi ihan hyvin mennyt synnytys täällä takana, mulle ei tullut edes repeämiä eli onnekas taisin olla sillä kertaa :) Tulevaa synnytystä en osaa pelätä, tottakai tuleva jännittää et miten kaikki menee tällä kertaa ja toivon tietenkin et kaikki menis hyvin. Mut sen näkee sitten minkälainen seikkailu vauvanhakureissusta kehkeytyy.

Hyvät viikonloput!
 

Yhteistyössä